Suomessa kehitellään lakia,jolla aktiivinen eutanasia eli elämän lopettamaminen tehdään potilaan ja kahden lääkärin yhteistyöllä mahdolliseksi.Lääkäriliiton varatoimitusjohtaja Santero Kujalan kanta on kielteinen,samoinkuin arkkiatri Risto Pelkosen.Syynä Hollannissa ja Belgiassa ilmi tulleet VÄÄRINKÄYTÖSTAPAUKSET.Onko KEPUN sosiaali-terveysministeri HYSSÄLÄ lain valmistelija vai kuka.Ensin surmataan lapsia äidin kohtuun ja nyt piikki todennäköisesti yhteiskunnan vähäosaisille,ettei tule rötösherroille kalliiksi.Miksi kaikki tämä tulee nyt kun KEPU pääsi valtaan.Aborttilaki tehtiin myös KEPUn valta-aikana.
Aktiivinen eutanasia
simeon
7315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
otsikossa kaikki
Eutanasiaa harjoitetaan jo nyt. Kaikki mahdollisia toimenpiteitä elämän ylläpitämiseksi ei tehdä, jos nähdään, ettei se olennaisesti vaikuttaisi lopputulokseen. Jos siis elämää voidaan pidentää muutaman viikon, ei ole mieltä ryhtyä kalliisiin hoitotoimiin, vaikka ne nykylääketieteen valossa olisivat periaatteessa käyettävissä. Lääkärit joutuvat siis tekemään valintoja sen suhteen, mitä hoitoa annetaan. Yhteiskunnalla olisi kyllä mahdollisuuksia satsata siihen, että hankitaan laitteita, joiden avulla potilas voidaan julistaa kuolleeksi pari viikkoa tai kuukautta myöhemmin kuin ilman näitä elämää ylläpitäviä laitteita.
Ns. toivottomien tapausten hoito sitoo lääkäreitä, muuta henkilökuntaa ja rahavaroja. Se on pois jonkun muun hyvästä hoidosta. Se on pois esim. sydänvikaisten lasten hoidosta. Heillä hyvän ja nopean hoidon ansiosta voi olla jäljelllä useita elinvuosia, kokonainen pitkä elämä.
Aktiiviseen elämän lopettamiseen ei pidä ryhtyä ilman, että tolkussaan oleva potilas on antanut siihen todennettavissa olevan ja selkeästi rajatun toivomuksen. Lisäksi on edellytettävä, ettei potilasta hoidolla saada tervehtymään, vaan elämää vain lääketieteellisen arvion mukaan vuodepotilaana pidennetään.
Itse olen oman elämäni osalta sitä mieltä, että jos ja kun makaan sairaalassa vuodepotilaana sellaisessa tilassa, ettei toivoa paranemisesta ole ja kipuja joudutaan lievittämään voimakkaalla lääkityksillä, niin piuhat vaan irti seinästä ja kiireesti. Hautakivessä on kuolinpäivä sitten muutamia päiviä tai viikkoja aikaistettu, samoin omaisten ja varmaan minun kärsimysteni päivät samalla määrällä vähemmät.
Perustelit eutanasian tarpellisuuden vastaansanomattoman hyvin. Olen kanssasi sataprosenttisesti samaa mieltä.
Onneksi meillä on jo olemassa mahdollisuus, jossa vaikeasti sairaat ja vanhukset voivat allekirjoittaa sopimuksen, jonka mukaan heitä ei pahan kohtauksen tullessa tarvitse elvyttää eikä kiidättää sairaalaan erilaisiin koneisiin kytkettäväksi.
Tämä vapauttaa mm. vanhainkotien henkilökunnan ja lääkärit vastuusta siinä tapauksessa, kun elämä päättyy luonnollisella tavalla ja he antavat hoidokkinsa kuolla rauhassa ilman, että puuttuisivat laitteineen ja piikkeineen asiaan millään tavalla.
Olen sitä mieltä, että ihmisen tulee itse saada valita se milloin ja millä tavalla täältä lähtee. kahden lääkärin mukanaolo ja suostumus eutanasialle on todella tarpeen, koska ei kyse ole terveen ihmisen itsemurhan helpottamisesta, vaan siitä, että vaikeasti ja parantumattomasti sairaat tai liikuntakykynsä menettäneet, sänkyssä makuutettavat vanhukset voisivat kuolla arvokkaalla tavalla ilman, että heidän kärsimystään pitkitetään.
Laki tulisi panna valmisteille. Siinä tulisi ottaa huomioon nimenomaan potilaan näkökulma, mutta estää se, että omaiset voisivat esim. perinnön toivossa nopeuttaa kenekään kuolemaa.
Aktiivinen eutanasia on vastoin lääkärin koulutusta ja eettisesti tuomittavaa.Sitä myös käytetään väärin parissa sen sallineessa maassa.Passiivinen eutanasia on täysin eri asia,eli tarpeettoman hoidon lopettaminen toivottomassa tilanteessa.SUOKUSTAlaisille piikki.
Yrittää peittää todellisen ongelman tekemällä eron aktiivisen ja passiivisen kuolinavun välille. Ei siinä ole sellaista periaatteelista eroa kuin väität.
Otetaan konkreetit esimerkit: 1)Jonkun ihmisen elämä on riippuvainen siitä, että hän saa esim. tietyn annoksen insuliinia vuorokaudessa piikitettynä, ja tämä piikitys lopetetaan esim. aivokuolleen potilaan kohdalla, mistä seuraa kuoleman joutuisampi tulo. 2)Vastaavaan tilaan joutuneelle annetaan kuolemantuloa jouduttava piikki jotain elintoimintojen lopettavaa ainetta.
Toisessa piikitys lopetaan ja toisessa annetaan viimeinen piikki. Mitä eroa näillä tapauksilla on? Mikä on se eettinen peruste sille, että esim. tässä tapauksessa passiivinen etanasia olisi sallittua, mutta aktiivinen ei?
Huomautan vielä sen, että Suomen rikoslain mukaan henkirikoksesta voidaan tuomita sekä aktiiviseen tekoon syyllistynyt että laiminlyönnillä toisen hengenmenon aiheuttanut. Jos siis lääkäri tahallaan jättää tiedottomassa tilassa olevan insuliinipotilaan piikittämättä ja tämä sen seurauksena kuolee, lääkäri voidaan tuomita henkirikoksesta ihan samalla kuin lääkäri, joka antaa tahallaan potilaalleen kuolettavan annoksen myrkkyä.
Eräässä SEURA-lehdessä oli jonkun Leo Berhroth nimisen lääkärin haastattelu eutanasiasta kun asia oli Suokustan ollessa kansanrintamahallituksessa.Hän vastusti jyrkästi,mutta myönsi sodan aikana PASSIIVISTA eutanasiaa harjoitetun.Ymmärrettävistä syistä kenttäolosuhteissa niukoin lääke ja leikkausmahdollisuuksien.Siinä ero aktiivisen ja passiivisen eutanasian välillä.Suokustalaisille piikki olkapäähän,on niin ala-arvoista keskustelun taso.