EU-kulutukset. -huiputusta vai taidottomuutta?

En tarkoittanutkaan ihan tuota, vaan sitä, että autolla jopa saattaisi pystyä ajamaan ilmoitettuihin kulutuksiin, jos malttaa kaasujalan kanssa

-eikä se ole auton vika, että Suomessa mm. talvi.

PS. linkkisi listassa autoni on toisena, jos et sitä huomannut.....

TheKöle kirjoitti:

En tarkoittanutkaan ihan tuota, vaan sitä, että autolla jopa saattaisi pystyä ajamaan ilmoitettuihin kulutuksiin, jos malttaa kaasujalan kanssa

-eikä se ole auton vika, että Suomessa mm. talvi.

PS. linkkisi listassa autoni on toisena, jos et sitä huomannut.....

Lue lisää

Hyvin ajettu tuo reilu viitonen ympärivuotisena keskiarvona! Kuinka lähelle autosi normilukemaa tuolla pääset?

Mulla myös hyvin hento ote oman automallini kakkostilaan ympärivuotisella lukemalla joka ylittää normin parilla desillä. Omani on automaattivaihteinen ja kylmän automaatin jähmeä pakkasstartti ja sähkölämmitys jo selittävät normin ylityksen.

Omakin havaintoni vahvistaa havaintosi, että lämpötilan pysyessä normimittauksen lämpötilojen lähelläkään, eli plussan puolella, on normi jopa alitettavissa pitkän ajan keskiarvona.

Mulla on 250km maantiereissun ennätys 3.8l/100km ajotietokoneen mukaan. EU-maantie on 3.9 Tosin epäilen reilua myötätuulta tässä ennätyksessä.

Tankkauksissa ajotietokone on aina näyttänyt piirun enemmän, että uskon auton menneen tuon reissun alle tehtaan ilmoittaman.....

Näinhän se menee..... syynä tuossa on maantieteelliset korkeuserot. -työmatkasi toiseen suuntaan alamäkivoittoisempi kuin toiseen suuntaan. -sama on itselläkin, toki työmatka vai 15km, joka nostaa talvella aikalailla kulutusta, kun Eberiä käytetään ja kylmäajoa on paljon

Kyseessä sinulla lienee moottorin perusteella joku Fabia farkku? -paljonko auton omapaino?

Totta tuokin, mutta aika vaikea ajaa pelkkää maantietä 3viikkoa, kun työpaikkakin on keskellä kaupunkia..... eli pitäisi alkaa laskemaan prosenteilla maantie/kaupunki.
-kylmäkäynnistykset ja -ajo vaikuttavat kulutusta nostavasti.

Suomessa ei mahdu ajamaan tankillista EU-normin maantieajoa, koska norminmukaisen maantieajon vaatima 120 km/h rajoitus päättyy viimeistään tunnin kuluttua.

Aivan totta. Eurooppalaiset valmistajat jo alkoivat itkemään kun EU on päätymässä mittausten uudistamiseen. Eurooppalaiset valmistajat haluavat siirtymäaikaa hyvinkin pitkälle tulevaisuuteen.
Miksi siirtymäaikaa tarvitaan kun kyse ei ole myynnin estävästä päästönormista?
Jos auton kulutus uudessa normaaliajoa vastaavassa testissä on kova niin sehän vain on totuus. Ei siihen siirtymäaikaa tarvita.

Jenkkien testinormi on ollut paljon lähempänä todellisuutta.

Todellisuuden läheneminen tai siitä etääntyminen riippuu ihan siitä, millainen itse kunkin nykytodellisuus on.

Nykyisen normin mukaan mitatut lukemat kuvaavat oikein hyvin auton kykyjä, mutta vähän huonommin useimpien kuljettajien kykyjä.

Jos mittausnormia muutetaan lukemia kasvattavaan suuntaan, sitten se kuvaa entistä vähemmän auton kulutusta ja entistä enemmän huonosti tai huonossa ympäristössä ajavan kuljettajan aiheuttamaa kulutuslisää. Ei se ole auton vika, että suuri osa kuljettajista kuluttaa enemmän kuin auto taloudellisesti ajettuna tarvitsisi.

Minusta normissa on parantamisen varaa, mutta se ei johda suuriin lukemien muuttumiseen, koska oikeinhan ne AUTON kulutusta kuvaavat nytkin. Mutta ajovastusten mittaukset pitäisi tehdä aina kokeellisesti täysin tehtaan spekseissä olevalla autolla vakiorengapainein. Lisäksi manuaalivaihteista autoa pitäisi ilman vaihtomuistutintakin saada ajaa valmistajan ohjeiden mukaan, eikä 1990-luvun lopun 5-vaihteiselle suunnitellulla kaavalla, eli osa testistä väärällä vaihteella. Näiden lisäksi ajotapa pitäisi muuttaa nykyisen mittausnormin tumpelon pumppujalan kohelluksesta järkeväksi taloudelliseksi ajotavaksi. Näillä eväillä löytyisi se minimi, johon auto pystyy jos sitä ajetaan taloudellisesti ja oikein.

Ei normiin tarvitse sitä sotkea, että moni kuljettaja ajaa miten sattuu. Ei se auton vika ole, vaan...

Maantiekulutuksen normilukema alkaa ollakin nykyisin vaikea saavuttaa, tai helppo ylittää, kuinka vain asian ajattelee. Maantieajon normilukemaan pääseminen rajoitusnopeuksilla on hyvin ajettu!

Passat on iso auto. Enemmän minua kiinnostaisi yrittää ajaa jollain TDI Pololla :-)

Yhden tankillisen ennätykset ajetaan isoilla autoilla, joissa on talousdieselissä ison bensamoottorin tankki.

1700 km rangen näyttö tietokoneessa on normaalia omassanikin. Tapa, jolla 1500 km ylittyy ja kolmosella alkavan lukeman vaivattomuus maantieajossa vakuuttaa minut siitä, että 2000 km tankillisella on mahdollinen, jos sitä lähtisi tarkoituksella ajamaan. Näinhän sen pitääkin olla, kun Britit ehtivät jo ajaa tuon 2000 km Afrikasta Englantiin. E-klassen pohjalukema on jotain kolmosella alkavaa. Mersu teki 300 Hybridin minusta väärin. Hybridin idea on kulutus eikä suorituskyky, joten sähkömoottorin parina pitäisi olla 220 CDI softaversio eikä pari desiä tuhlaavampi 250 CDI. Nyt Hybridin normikulutus maantieajossa on tasan sama kuin säästömalli 220 CDI:n. Halvin yksiturboinen 200 CDI ei näissä ole se pihein, koska pienempi turboahdin puuttuu ja vääntökäyrä on sen vuoksi notkolla juuri siitä kohdasta, mitä taloudelliseen etenemiseen tarvitaan. Kaksiturboisen säästömallin pienemmän ahtimen paineenrajoitus alkaa jo 1400 RPM, joten tuo pienempi hyrrä pyörii kiivaasti 7. vaihteella GPS 100 km/h tarvittavalla 1500 kierroksen käyntinopeudella:

http://www.autocar.co.uk/car-news/goodwood-festival-speed/mercedes-e-class-e300-hybrid-africa-goodwood-picture-special

Silti tuo Passatin 1600 mailin ylitys jää minulla tekemättä.

Pienempää absoluuttista kulutusta tietenkin voi hakea pienemmällä kopilla, mutta jos ennätystä ajetaan rauhallisessa maantieajossa, on kookas sedan usein liukkaampi muoto kuin pikkukopin pystyyn perään loppuva kantti x kantti muotoilu.

Tonneja ei tietenkään kiihdytellä ilmaiseksi, se on selvää. Mutta ero ei välttämättä ole kovin suuri, jos koe suoritetaan pitkällä matkalla rauhallisella nopeudella.

E220_CDI kirjoitti:

Yhden tankillisen ennätykset ajetaan isoilla autoilla, joissa on talousdieselissä ison bensamoottorin tankki.

1700 km rangen näyttö tietokoneessa on normaalia omassanikin. Tapa, jolla 1500 km ylittyy ja kolmosella alkavan lukeman vaivattomuus maantieajossa vakuuttaa minut siitä, että 2000 km tankillisella on mahdollinen, jos sitä lähtisi tarkoituksella ajamaan. Näinhän sen pitääkin olla, kun Britit ehtivät jo ajaa tuon 2000 km Afrikasta Englantiin. E-klassen pohjalukema on jotain kolmosella alkavaa. Mersu teki 300 Hybridin minusta väärin. Hybridin idea on kulutus eikä suorituskyky, joten sähkömoottorin parina pitäisi olla 220 CDI softaversio eikä pari desiä tuhlaavampi 250 CDI. Nyt Hybridin normikulutus maantieajossa on tasan sama kuin säästömalli 220 CDI:n. Halvin yksiturboinen 200 CDI ei näissä ole se pihein, koska pienempi turboahdin puuttuu ja vääntökäyrä on sen vuoksi notkolla juuri siitä kohdasta, mitä taloudelliseen etenemiseen tarvitaan. Kaksiturboisen säästömallin pienemmän ahtimen paineenrajoitus alkaa jo 1400 RPM, joten tuo pienempi hyrrä pyörii kiivaasti 7. vaihteella GPS 100 km/h tarvittavalla 1500 kierroksen käyntinopeudella:

http://www.autocar.co.uk/car-news/goodwood-festival-speed/mercedes-e-class-e300-hybrid-africa-goodwood-picture-special

Silti tuo Passatin 1600 mailin ylitys jää minulla tekemättä.

Pienempää absoluuttista kulutusta tietenkin voi hakea pienemmällä kopilla, mutta jos ennätystä ajetaan rauhallisessa maantieajossa, on kookas sedan usein liukkaampi muoto kuin pikkukopin pystyyn perään loppuva kantti x kantti muotoilu.

Tonneja ei tietenkään kiihdytellä ilmaiseksi, se on selvää. Mutta ero ei välttämättä ole kovin suuri, jos koe suoritetaan pitkällä matkalla rauhallisella nopeudella.

Lue lisää

"Yhden tankillisen ennätykset ajetaan isoilla autoilla, joissa on talousdieselissä ison bensamoottorin tankki."
Jos viittaat tuohon jenkeissä ajettuun ennätykseen - maileja tankillisella, meni sen verran vikaan, että kyseessä on täysin vakio-Passat 2,0 TDI kahden henkilön ja 140kg:n kuormalla. Passateissa on sama tankki moottorista riippumatta.
Ennätyksen tekijät, Taylorin pariskunta, ovat pihistysajon ehdotonta eliittiä.

Eiköhän E220_CDI tarkoittanut tuolla sitä, että pikkuautoissa on pikkuauton tankki ja yhden tankillisen ennätyksiin ei pääse pikkuautolla, vaikka niiden kulutus onkin hieman pienempi.

Minä taas mittailen kulutusta/100km ja jaksolla yksi tankillinen. -olisi mielenkiintoista kokeilla tätä ennätystä esim. TDI Pololla tai 1.4 D4D Yariksella.....

TheKöle kirjoitti:

Eiköhän E220_CDI tarkoittanut tuolla sitä, että pikkuautoissa on pikkuauton tankki ja yhden tankillisen ennätyksiin ei pääse pikkuautolla, vaikka niiden kulutus onkin hieman pienempi.

Minä taas mittailen kulutusta/100km ja jaksolla yksi tankillinen. -olisi mielenkiintoista kokeilla tätä ennätystä esim. TDI Pololla tai 1.4 D4D Yariksella.....

Lue lisää

"Yhden tankillisen ennätykset ajetaan isoilla autoilla, joissa on talousdieselissä ison bensamoottorin tankki."
Luetun ymmärryksemme poikkeaa täysin toisistaan jos tuo sitaatti mielestäsi tarkoittaa, että ennätykset ajetaan isoilla autoilla siksi, että pienissä autoissa on pienet tankit.
Mielestäni tuo tarkoittaa juuri sitä, mihin The Taylors kiinnitti huomiotamme, eli epäilykseen pienkoneiseen dieselautoon vaihdetusta ison bensakoneisen auton tankista ennätysten tekemistä varten.
Miksi muuten selittelet toisen nimimerkin tarkoituksia? Onko kyse sinun kommentistasi?

2456km_tankillisella kirjoitti:

"Yhden tankillisen ennätykset ajetaan isoilla autoilla, joissa on talousdieselissä ison bensamoottorin tankki."
Luetun ymmärryksemme poikkeaa täysin toisistaan jos tuo sitaatti mielestäsi tarkoittaa, että ennätykset ajetaan isoilla autoilla siksi, että pienissä autoissa on pienet tankit.
Mielestäni tuo tarkoittaa juuri sitä, mihin The Taylors kiinnitti huomiotamme, eli epäilykseen pienkoneiseen dieselautoon vaihdetusta ison bensakoneisen auton tankista ennätysten tekemistä varten.
Miksi muuten selittelet toisen nimimerkin tarkoituksia? Onko kyse sinun kommentistasi?

Lue lisää

Sorry jos kommenttini aiheuttaa pahennusta!

Kirjoitin:
"Passat on iso auto. Enemmän minua kiinnostaisi yrittää ajaa jollain TDI Pololla :-)"

E220_CDI vastasi: "Yhden tankillisen ennätykset ajetaan isoilla autoilla, joissa on talousdieselissä ison bensamoottorin tankki."

-itse ymmärsin tämän niin, että em. "tankillisen ennätyksiin" soveltuvat autot ovat malleja, joissa on ISO TANKKI. Eli malleja, joita myydään taludellisena dieselinä samalla tankilla kuin myydään isolla kuluttavammalla bensamoottorilla. Eikös Passatia saa V6 nelivetona?

-kaikissa autoissa ei ole isoa tankkia ja yleensä tankki on sama moottorista riippumatta, saman korimallin autoissa.

Sen verran tiedän, että vaikka perinteinen MB200D on iso auto, siinä ei ole koskaan ollut oleellisesti suurempaa tankkia kuin esim. Avensiksessa.

TheKöle kirjoitti:

Sorry jos kommenttini aiheuttaa pahennusta!

Kirjoitin:
"Passat on iso auto. Enemmän minua kiinnostaisi yrittää ajaa jollain TDI Pololla :-)"

E220_CDI vastasi: "Yhden tankillisen ennätykset ajetaan isoilla autoilla, joissa on talousdieselissä ison bensamoottorin tankki."

-itse ymmärsin tämän niin, että em. "tankillisen ennätyksiin" soveltuvat autot ovat malleja, joissa on ISO TANKKI. Eli malleja, joita myydään taludellisena dieselinä samalla tankilla kuin myydään isolla kuluttavammalla bensamoottorilla. Eikös Passatia saa V6 nelivetona?

-kaikissa autoissa ei ole isoa tankkia ja yleensä tankki on sama moottorista riippumatta, saman korimallin autoissa.

Sen verran tiedän, että vaikka perinteinen MB200D on iso auto, siinä ei ole koskaan ollut oleellisesti suurempaa tankkia kuin esim. Avensiksessa.

Lue lisää

Ei nyt sentään pahennusta, mutta ihmettelyä kyllä. Ajatuksenjuoksusi tuli toki selväksi, mutta äidinkielestä ällän kirjoittaneenakaan en välttämättä ensi lukemalla ymmärtänyt asiaa aivan kuten sinä. E220_CDI:n lause on monimerkityksinen.
"-itse ymmärsin tämän niin, että em. "tankillisen ennätyksiin" soveltuvat autot ovat malleja, joissa on ISO TANKKI. Eli malleja, joita myydään taludellisena dieselinä samalla tankilla kuin myydään isolla kuluttavammalla bensamoottorilla. Eikös Passatia saa V6 nelivetona?
-kaikissa autoissa ei ole isoa tankkia ja yleensä tankki on sama moottorista riippumatta, saman korimallin autoissa."
Kaikissa 3C-Passateissa tavallisesta Bluemotion TDI:stä nelivetoiseen R36:een on saman kokoinen polttoainesäiliö. Tilavuus on n. 70l eli onhan se reilun kokoinen.

Olen aina ollut sitä mieltä, että ylioppilastutkinto on yliarvostettua, kun olen insinööri ammattikoulupohjalta ... :-)

Sitä paitsi en huomannut mainita, että sinä itse puolustustit minua, tuolla ketjun alemmalla osiolla, kun joku pahoitti mielensä taloudellisuusajon hallitsevien kirjoituksista ja väitti meitä valehtelijoiksi......

Kiitokset Kölelle käännösavusta :-)

Minulla sattuu olemaan äidinkieleni lisäksi Laudatur myös parista muusta kielestä, joten kävin lukemassa tuon linkitetyn Taylorin pariskunnan ennätysajon jutun ja kommentoin nimenomaan yhden tankillisen maksimirangea, kuten asiayhteydestä ihan oikein näitkin.

VW tekee isot mallinsa monien muiden tavoin vakiotankilla. Mersulla on saatavana dieseleihin ja pikkumoottoreihin pienempi tankki, mutta jo kuutosdieselin kanssa tulee vakiona sama 80 litran tankki kuin ison bensakoneen kanssa. Tuon suurempi tankki on halpa ja erittäin yleinen lisävaruste ja nelosdieselin kanssa se antaa aivan itsestään yli 1000 mailin toimintamatkan ja tarkasti ajaen yli 2000 km. Mutta kovin paljon yli 2000 kilometristä en lähde lyömään vetoa automaattivaihteisella.

Bensamoottorin kulutuksen perusteella mitoitetun polttoainetankin ja dieselmoottorin yhdistelmään perustuvat myös pitkien matkojen absoluuttiset nopeusennätykset, jotka ajetaan lähes vakioauton 250 km/h rajoitusnopeudella pitkien stinttien varikkotaktiikalla. Juuri tästä syystä turbo-Saab on niin hidas. Se viettää liian suuren osan ajasta varikolla letkun jatkona.

Joku saattaa läpällä valehdellakin, mutta tuskin aloittaja. Tuohon kulutukseen ei pitäisi olla mitään vaikeutta päästä Kölen Avensiksella maantiepainotteisella ajolla, kun minä pääsen automaattivaihteisella farkku- Passatillakin koko ajan alle viiden litran kesäoloissa kaikki ajot huomioiden. Talvella kulutus on vähän suurempi, mutta alle kuuden kuitenkin, tehdasasenteisen Webaston takia. Se kun pöhisee aina kun kabiiniin pyydetään lämpöä enemmän kuin moottorista on sillä hetkellä saatavissa. Nyt puhun tankkauksista mitatuista kulutuksista. Kulutusmittari autossani näyttää karvan verran todellista suurempaa kulutusta kesällä, talvella pienempää juurikin tuon Webaston takia.

Avensis 2012 diesel sammuu tyhjäkäynnillä! (siitä kokemusta liikennevaloissa)

em. "parasvääntö" on tässä moottorissa 1600-2400rpm,
moottoritietä Satakunnassa ei ole, joten 1600-1700rpm riittää ihan hyvin matka-ajossa.

PS. olen lukenut jostain, että taloudellisuusajo-ohjeiden mukaan nyky-dieseleillä suositellaan kaasu pohjassa vedätystä (rekat), mutta minusta tämä se on moottorin turma. -EI ISOLLA VAIHTEELLA VEDÄTYSTÄ. -kiihdytykset pienellä vaihteella nopeasti ja välillä sinne 4000rpm, niin muuttuvasiipinen turbokaan ei muutu juuttuvasiipiseksi

Samaa olen itsekin epäillyt, että kuinkahan käy pidemmällä matkalla. No, minulle ja jutuista päätellen myös Kölelle se selviää aikanaan, kun ei ole ostettu kertäkäyttöautoja, jotka "pitää vaihtaa" lyhyen ajomäärän jälkeen?

Mutta nykyautoja kyllä ajetaan hitaammilla käyntinopeuksilla kuin ennen ja yksi selkeä syy on muuttuvasiipiset turbo ja useamman ahtimen järjestelyt, joissa on mukana kevyt ja herkkäliikkeinen ahdin. Omani ajaa yleisimmät maantierajoitukset noin 1500 RPM nopeudella: 5 vaihteella reilu 60, kuutosella rahtari-80 ja seitsemännellä 100 km/h ellen itse käske pakkovaihtoa joko pienemmälle tai isommalle.

E220_CDI kirjoitti:

Samaa olen itsekin epäillyt, että kuinkahan käy pidemmällä matkalla. No, minulle ja jutuista päätellen myös Kölelle se selviää aikanaan, kun ei ole ostettu kertäkäyttöautoja, jotka "pitää vaihtaa" lyhyen ajomäärän jälkeen?

Mutta nykyautoja kyllä ajetaan hitaammilla käyntinopeuksilla kuin ennen ja yksi selkeä syy on muuttuvasiipiset turbo ja useamman ahtimen järjestelyt, joissa on mukana kevyt ja herkkäliikkeinen ahdin. Omani ajaa yleisimmät maantierajoitukset noin 1500 RPM nopeudella: 5 vaihteella reilu 60, kuutosella rahtari-80 ja seitsemännellä 100 km/h ellen itse käske pakkovaihtoa joko pienemmälle tai isommalle.

Lue lisää

Eikös kannata pitää kierrosluvut parhaan vääntömomentin alueilla, eli diisselissä noin 1800-2400kier/min. 1500 on mielestäni liian alhainen.

Isällä on 7-lovinen E2??-CDi ja kuulemma rauhallisessa ajossa automaatti pitää kierrokset 1500 paikkeilla.

-valmistaja siis on halunnut ja varmasti tietää, mikä on järkevintä.

Automaatin kierroksia ei kai saa edes nostettua muuta kuin turhanpäiväisellä kaasuttelulla, jos laatikossa ei ole jotain sähköisiä "muuntimia", joilla vaihteiden vaihtopaikkoja muutetaan? -Mesessäkään eli liene vakiona sport-asentoa?

E220_CDI kirjoitti:

Samaa olen itsekin epäillyt, että kuinkahan käy pidemmällä matkalla. No, minulle ja jutuista päätellen myös Kölelle se selviää aikanaan, kun ei ole ostettu kertäkäyttöautoja, jotka "pitää vaihtaa" lyhyen ajomäärän jälkeen?

Mutta nykyautoja kyllä ajetaan hitaammilla käyntinopeuksilla kuin ennen ja yksi selkeä syy on muuttuvasiipiset turbo ja useamman ahtimen järjestelyt, joissa on mukana kevyt ja herkkäliikkeinen ahdin. Omani ajaa yleisimmät maantierajoitukset noin 1500 RPM nopeudella: 5 vaihteella reilu 60, kuutosella rahtari-80 ja seitsemännellä 100 km/h ellen itse käske pakkovaihtoa joko pienemmälle tai isommalle.

Lue lisää

Niin, automaattia tekisi mieli, mutta jos en merkkiä vaihda, dieselinä en sitä Tojolta saa. Eli saattaapi auto jäädä vaihtamatta, vaikka normivaihtajan 3 vuotta tulee syksyllä täyteen.....

vääntöää kirjoitti:

Eikös kannata pitää kierrosluvut parhaan vääntömomentin alueilla, eli diisselissä noin 1800-2400kier/min. 1500 on mielestäni liian alhainen.

Pakkovaihtoja alas napsutellen voisi automaatilla toki ajaa suuremmallakin käyntinopeudella, jos välttämättä haluaisi. Jätän tuon suosiolla muille, ja annan automaatin hoitaa tehtävänsä kuten parhaaksi näkee. Tekstissäni oli muuten vihjekin siitä, että voimansiirron on pakko olla automaattinen.

Tuollaiseksi se on tehtaalla ohjemoitu. Itse asiassa se ajaa noin myös S-moodissa. Vaihtokohdat, kick-down ja kaasupolkimen vaste muuttuvat, mutta kiihdytyksen jälkeen matkalentokorkeudessa pysytellään tasan samoilla käyntinopeuksilla kuin rauhallisemmin kiihdyttelevässä E-moodissakin.

Itse asiassa tuo laatikko ajaa kaksiturboista konetta selvästi allekin 1500 RPM. Kaikki tuhannesta ylöspäin on aktiivikäytössä. Eihän toki jollain 1000 kierroksella jyristellä kovin suurella rasituksella, mutta kevyellä kuormituksella tasamaata mennään juuri noin, ja rasituksen kasvaessa sitten alasvaihtoja tarvittava määrä.

Kieppikellon polkeminen ehdotettuun 2400 RPM nostaa vakionopeudeksi 160 km/h. Sitä en tietenkään vasta reilun 100.000 km jälkeen tiedä, mitä vaikutusta näillä aavikkovälityksillä on pidemmällä ajalla, mutta lähivuosina tuo selviää?

TheKöle kirjoitti:

Isällä on 7-lovinen E2??-CDi ja kuulemma rauhallisessa ajossa automaatti pitää kierrokset 1500 paikkeilla.

-valmistaja siis on halunnut ja varmasti tietää, mikä on järkevintä.

Automaatin kierroksia ei kai saa edes nostettua muuta kuin turhanpäiväisellä kaasuttelulla, jos laatikossa ei ole jotain sähköisiä "muuntimia", joilla vaihteiden vaihtopaikkoja muutetaan? -Mesessäkään eli liene vakiona sport-asentoa?

Lue lisää

Täsmennätkö hieman tuota E2?? mallia? Nimittäin "rauhallisessa ajossa automaatti pitää kierrokset 1500 paikkeilla" kuulostaa joko maantienopeudelta, jolloin pienemmät kierrokset eivät enää riitä pyydettyyn nopeuteen, tai sitten E200 CDI:ltä, joka _saattaa olla_ (en tiedä itsekään?) ohjelmoitu eri tavoin, siis käyttämään suurempia käyntinopeuksia?

Yksiturboisen E200 CDI ja kaksiturboisen E220 CDI vääntökäyrä on jostain nykymuodin typerästä oikusta rajattu tasalakiseksi, eikä rajoituskohdalla näyttäisi olevan suurtakaan merkitystä, 1600 RPM (E200) vs. 1400 RPM (E220). Mutta kun välitykset sijoittavat 80 km/h 6-vaihteella ja 100 km/h 7-vaihteella aika tasan 1500 RPM, alkaa tuolla pienelläkin erolla olla merkitystä? Eri moottoriversioiden eroja hyödyntäen ainakin tuo 220 ajaa alle 80 nopeuksilla selvästi allekin 1500 RPM.

7G-Tronicissa ON vähintään kaksi toimintamoodia vakiona. E/S näppäin pitäisi löytyä keskikyynärnojan edestä. Paikka vähän riippuu siitä, onko perinteinen vaihdekeppi vai Amerikkatikku ohjauspylväässä. S-asento kiihdyttää ripeämmin nopeamman kaasuvasteen, ylempänä olevien vaihtokohtien ja herkemmän kick-downin turvin, mutta ei jää BMW:n tavoin ulvottamaan konetta turhan koville kierroksille, vaan myös S-asennossa ajaa tasanopeutta samalla käyntinopeudella kuin E-asennossa.

Eikö Toyotan automaattia tuoda suomeen, vai onko tehokkaampi D4D jätetty pois ohjelmasta? Ainakin Saksassa näyttää olevan tarjolla, mutta en tiedä onko tuo kovin kiinnostava vaihtoehto silti? Aisin-Warner on edelleen se syy, miksi muuten periaatteessa nykyaikainen Volvo kuluttaa automaattina edelleen Volvon tavalla, siis vähintään 30% yli manuaalivaihteisen. Avensiksen automaatti tulee samasta tehtaasta ja näyttää myös pilaavan muuten taloudellisen auton aika pahasti:
http://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/49-Toyota/432-Avensis.html?fueltype=1&constyear_s=2011&constyear_e=2013&minkm=15000&gearing=2&powerunit=2

Muistelen myös Suomessa olleen automaatti tarjolla Avensikseen, mutta eikö sitä enää saa? Tiedätkö, mihin tarjonta karsiutui? Eikö ollut kysyntää, vai onko syy Toyotan haluttomuudessa tarjota automaattia dieselin kanssa?

Olisin itsekin ostanut omani manuaalina, mutta Ceestä Eehen vaihto merkitsi sitä, että manuaalivaihteista pidetään Suomessa epäkuranttina tuotteena, joten en yleisön painostuksesta en uskaltanut moista itselleni ostaa. Talviajossa kaipaan edellisen Ceeni täydellistä voimansiirron kontrollia yhä.

vääntöää kirjoitti:

Eikös kannata pitää kierrosluvut parhaan vääntömomentin alueilla, eli diisselissä noin 1800-2400kier/min. 1500 on mielestäni liian alhainen.

Heeiii, nythämmää hokasin: tekstisi perusteella isäsi 7G-Tronic taitaa olla E200 CDI?

Kaksiturboisten mallien ratissa oli alusta lähtien vaihtofliput, joten pakkovaihdolle ylös- tai alaspäin ei edes tarvita vaihteiston toimintamoodin muutosta, vaan ainoastaan flipperin peluuta. 200 CDI oli ainakin hetken aikaa tuotannossa 7G-Tronicilla, mutta erilaisella käyttöliittymällä. Jopa perinteisellä lattiakepillä olevia 7-Tronikkeja ehdittiin asentaa jonkin verran kesällä 2011, ja näissä pitää tosiaan vaihtaa E/S ohjelmaa vaihtokohtien manipuloimiseksi.

Oma ehdoton vaatimukseni kun kerran joudun automaattia sietämään oli mahdollisuus kertoa automaatille asiat, joita se ei itse huomaa. Ja manuaalin tasolla oleva kulutus.

En tosin ostaessani tajunnut, kuinka paljon jääkylmän automaatin liikkeelle potkiminen vie talvella polttoainetta. Talvisessa työmatka-ajossa tuo kostautuu selvästi.

Lukisit koko ketjun.

-Ajettu 3-viikon aikana. =yli 30 kylmäkäynnistystä.

-työmatkani on 10km maantie 5 kaupunki =moottorilämmöt ei ok suurimman osan matkaa.

-kilsat on toki tulleet erinäisistä viikonloppujen pitemmistä siivuista.

TheKöle kirjoitti:

Lukisit koko ketjun.

-Ajettu 3-viikon aikana. =yli 30 kylmäkäynnistystä.

-työmatkani on 10km maantie 5 kaupunki =moottorilämmöt ei ok suurimman osan matkaa.

-kilsat on toki tulleet erinäisistä viikonloppujen pitemmistä siivuista.

Lue lisää

Kuten arvasinkin, "kilsat on toki tulleet erinäisistä viikonloppujen pitemmistä siivuista".

Yhdistetyssä kulutuksessa on reilu kolmannes pätkäajoa ja nimeomaan pätkäajoa. Testin ajomatka jää reilusti alle 10 km ... olikohan huimat 4 km (en nyt jaksa tarkistaa).

Kokeile ajaa alle 10 km pätkissä kolmasosa *kilometreistä*, ei ajokerroista vaan kilometreistä (siis yhtä maantiereissua kohti 50 pätkää kaupungissa), niin palataan astialle...

Tätä odotellessa voit verrata maantieajon kulutusta maantieajon kulutukseen. Miten on?

Nyt tuli sellaista tekstiä, että voi sinä voit painua "hevon kuuseen"

Ps. en ole ajamassa mitään testiajoja. -kulutukseni on elämäni todellisia ajoja.....

Täältä tulitukea. Viimeisimmän tankillisen KILOMETREISTÄ noin puolet on ajettu taajaman alueelta poistumatta muutaman viikon työmatkoina ja puolet maantiellä. Työmatka osui vieläpä erittäin sateiseen ajanjaksoon, ja kuten tiedämme, märkä tie nostaa kulutusta selvästi. Siitä huolimatta tuon 1506 km tankillisen kulutus jäi normikulutuksen alle.

Jos se maantiekulutus niin kovin kiinnostaa nimimerkkiä "itsepetos", sitten en toki tarjoakaan autoni koko omistusajalta Webasto tai sähkölämmitys päällä talvisten kinosten läpi puskien ajettuja keskiarvoja, vaan sen maantieajolukeman, joka alkaa kolmosella, eli desin - pari alle normin.

Tavoite ei ole ajaa jotain matkaa mahdollisimman vähällä, vaan ajaa järkevästi ne matkat, jotka ajan joka tapauksessa. Voin hyväksyä kulutuksen nousun, jos saan jotain vastinetta. Kun nytkin nopeus on aina tikkarinopeuden ja poliisin puuttumiskynnyksen välissä, en uskalla nostaa nopeutta. Seuraava autoni tosin saattaa hyvinkin olla mallia Liittokanslerin tai Tasavallan Presidentin virka-auto, jolloin varaudun maksamaan mukavammasta kyydistä suuremman kulutuksen muodossa.

Siitä en näe saavani mitään hupia tai hyötyä, että polkisin pumppujalkana nykyisenkaltaisen autoni moottorista läpi enemmän kuin liikkumisen kannalta on tarpeen. En tosin paheksu niin tekeviä, koska omiaanhan polttelevat, ei ole minulta pois.

Hups, onhan siinä kaupungin ohitustiellä moottoritietäkin. Eli "Taajama" liikennemerkin vaikutusalueella tuota työmatkaani ei ajeta kokonaan.

Mutta kun puhutaan kaikkien ajojen ympärivuotisesta keskiarvosta, jota ajetaan myös nastarenkailla kinosten ja pakkasten seassa, ei vaan jaksa näitä neropatteja, jotka tulevat sormi pystyssä neuvomaan, että kuvittelemme ajavamme omat ajomme normilukemilla.

Siitähän tässä on kyse, että omien ajojen keskiarvo osuu normilukemaan. Aika pässä pitää olla, jos tulee alle 20 km työmatkaa samassa kaupungissa ajavalle tarjoamaan ympärivuotista maantieajoa. Näköjään niitäkin löytyy.

TheKöle kirjoitti:

Nyt tuli sellaista tekstiä, että voi sinä voit painua "hevon kuuseen"

Ps. en ole ajamassa mitään testiajoja. -kulutukseni on elämäni todellisia ajoja.....

Ohot, oletpa tykästynyt itsesi kusettamiseen ja haluat jatkaa samaa rataa.

Eli ajat maantieajoa je onnittelet itseäsi ylivertaisista taidoistasi, kun pääset alle pätkäajossa mitatun normikulutuksen.

Kun naama on vino, vika on peilissä.

Moro! -mukava kuulla että Avensiksesi käy ja kukkuu

Mun Ave painaa 200kg enemmän kuin sun Ave. -tästä olen miettinyt, että saispa uuden sun Aven korin ja tämän 2012 moottorin ja siihen vielä 7-lovisen automaatin!

-siinä olisi auto minun makuuni. 1-kopan Aven jousitus ja melukin voittaa 3-kopan Aven. Noi ledit, ksenonit ja smart-keyt ei painoa nosta ja Eberit ohjaimineen oli jo silloinkin.

Uusimmassa (ennakkomyynnissä oleva) Avessa ei ole yhtikäs mitään varustetta, josta olisin vailla........

Sen verran sulle taas väliaikatietoa mun vanhasta Avesta, että viime vuonna ulompi raidetangonpää petti ja se meni vaihtoon. -kävi myös ilmi, että uusi omistaja ei ollut vaihtanut öljyjä 2,5v/25tkm........

Sellainenkin ikävä kävi, että takajarrun kengästä lähti pinta irti ja uusi omistaja luuli että vaijeri on jumissa, -katkaisi sen...... -joten auto saatiin liikenteeseen vasta uudella vasemman rummun käsijarruvaijerilla, että jarrukengillä.

-nyt mittarissa on n. 595tkm ja kuulemma 600tkm ajetaan, jos ongelmia ei tule.....

Kun puhuttiin, että kun ajat pikkuisen enemmän kuin minä, teet ohituksen, mutta ohitus vain kestää ja kestää :-)

Juu, ei taida ohi enää päästäkään, kun omat ajoni ovat tippuneet 45:stä 25:een tkm/v jo viimeisen kolmen vuoden ajalta. Mutta miljoonaan tähdätään (ja 3,5 litran alitukseen).

Seikka, mikä myös kulutusseurannassa tulee ottaa huomioon, on matkamittarin virhe. Omassa autossani se on -4,5%. Eli olen ruuvannut reilu 20 tkm pois mittarilukemastani tietämättäni. No se onneksi alentaa myös sen 0,2 l/100km tankkauksesta ja trippimittarin kilometreistä lasketusta kulutuslukemista. Mites Köle olet mittarivirheen huomioinut? Muistelen, että laitoit alle alkuperäistä korkeammat renkaat.

Moottorin ja voimansiirron lämpötilalla on iso merkitys kulutukseen. Uskoisin, että normitestit ajellaan lämpimillä vehkeillä. Arkiajossa taas melkein kaikki käynnistykset ovat "kylmäkäynnistyksiä", eli alle 60 C. Ja taatusti tämä korostuu automaattilaatikossa, missä öljyä on reippaammin. Arkiajossani tankillisen kulutus 10-20 kilometrin pätkissä ajettuna on lämpötilasta ja rengastuksesta riippuen 4,5-6 l/100km keskinopeudella 30 km/h. Jos ajaisin tankillisen 24 tuntia putkeen tyypillistä Korso-Jumbo-Tikkurila reittiä, voisin päästä alle neljän litran kulutukseen. Ja vanhan D4D Avensiksen ilmoitettu kaupunkikulutus on 8,0 l/100km.

PS. Eilen tuli leima, ainoana korjauskehotuksena kuskin oven sarana, jonka vaihtoa olen jo kolme vuotta suunnitellut,

Kun ei tuo spritmonitor ota kantaa mittarivirheisiin, en ole minäkään niihin ottanut.

Talvirenkailla virhe suurempi ja kesärenkailla vähän toisinpäin kun on ne ylisuuret renkaat. -hyvät tulokset ovat tällä hetkellä Nokian kitkojen ansiota, jotka ovat nyt olleet loppuun ajossa, koska ensi talveksi uusin talvirenkaat

Noi kulutukset 2000-luvun vaihteessa on mitattu jotenkin toisin, kun ne ovat niin suuria, että ne on suorastaan helppo alittaa?

PS. se sarana on niin viittumainen vaihtaa, että en ihmettele suunnitteluasteelle jääntiä...

@ile: omien mittausteni mukaan momentinmuuntimella varustetun automaatin kulutus on kylmänä reilusti lämmintä suurempi. Mittaan OBD-portista saatavaa tietoa, joka saattaa tosin tulla öljynjäähdyttimeltä? Silti jäähdytysnesteen ja vaihteistoöljyn lämpötila korreloi hetkellisen kulutuksen kanssa selvästi. En tosin tiedä, onko syy kylmän momentinmuuntimen häviö vai automatiikka, joka "ajaa tekniikkaa lämpimäksi" pikavauhdilla. Mutta joitain kymmeniä asteita plussan puolella kulutus tasoittuu kesäiseksi myös kovapintaisella talvitiellä.

@Köle: direktiivi on yhä sama vuodelta 1996 periytyvä, joka vaatii mm. testilämpötilaksi 20 - 30 astetta. Itse mittaustapa on sama, lämmitys ja ilmastointi pidetään pois toimintakunnossa, mutta pois päältä. Jäähdytys ja imuilman esilämmitys toimivat normaalilla tavalla, periaatteena on mitata ajamisen kannalta minimikulutus.

Vaikka auton pitää mittaustilanteessa olla vakiokuntoinen, on heikko kohta dynolle syötettävät vastusarvot, jotka valmistaja on käynyt kaikessa hiljaisuudessa mittaamassa ihan omassa mielikuvitusmaailmassaan, jossa aivan kaikki asetukset eivät ehkä olekaan aivan tehtaan jäljiltä? Valmistajat ovat siis oppineet vedättämään dynomittauksen lähtötietoja entistä enemmän.

Oma kokemus on sama kuin sinun. 15 vuotta vanha auto oli helppo ajaa ympärivuotisena keskiarvona 0.5 - 1 litraa alle normin. Uudemman auton normilukemien alitus vaatii tarkempaa ajamista. Ajotapa mittauksen aikana on yhtä epätaloudellinen kuin ennenkin, joten paremmin ajamalla voi normilukeman yhä saavuttaa myös jäähdytintä ja ovien ja luukkujen saumoja teippaamattakin.

Kiitokset kummallekin mielenkiintoisesta keskustelusta :-)

Vähän offtopiccina Kölen aiheeseen, mutta kun tulee harrastuksekseen seurattua autotekniikkaa ja erityisesti ekoautoilun näkökulmasta, niin seuraava ajokkini voisi olla joku näistä:

1) MB C 300 Hybrid, odottelen ZF:n 9-vaihteista ja mielellään aina vapaalla liikkeessä moottorin katkaisevaa mallia.
2) Tesla Model S tai sen tuleva pienempi malli, oliko Tesla Model 3
3) BMW i3
4) Joku virtaviivainen ja kevyt diesel, joka viritettynä äärimmilleen. Hyvä moottoriaihio esim. VW 1,6 TDI, Mazda 1,5 D tai Honda 1,6 D tai toistaiseksi paras markkinoilla Volvo D4-kone. Pois DPF ja Kat, EGR ja SCR (jos on) saa jäädä.
5) Joku ladattava 50 km:in sähköisellä ajomatkalla varustettu hybridi, saa olla vaikka tilauto tai katumaasturi.

Nuo vaihtoehdot 2 ja 3 ovat tietenkin kakkosautoja, jolloin ykkösautona säilyisi nykyinen Afrikan vientimalli.

ileD4D kirjoitti:

Vähän offtopiccina Kölen aiheeseen, mutta kun tulee harrastuksekseen seurattua autotekniikkaa ja erityisesti ekoautoilun näkökulmasta, niin seuraava ajokkini voisi olla joku näistä:

1) MB C 300 Hybrid, odottelen ZF:n 9-vaihteista ja mielellään aina vapaalla liikkeessä moottorin katkaisevaa mallia.
2) Tesla Model S tai sen tuleva pienempi malli, oliko Tesla Model 3
3) BMW i3
4) Joku virtaviivainen ja kevyt diesel, joka viritettynä äärimmilleen. Hyvä moottoriaihio esim. VW 1,6 TDI, Mazda 1,5 D tai Honda 1,6 D tai toistaiseksi paras markkinoilla Volvo D4-kone. Pois DPF ja Kat, EGR ja SCR (jos on) saa jäädä.
5) Joku ladattava 50 km:in sähköisellä ajomatkalla varustettu hybridi, saa olla vaikka tilauto tai katumaasturi.

Nuo vaihtoehdot 2 ja 3 ovat tietenkin kakkosautoja, jolloin ykkösautona säilyisi nykyinen Afrikan vientimalli.

Lue lisää

Voi herranjumala mikä PÖSILÖ olet.
Siis perässähiihtäjä???
Ei noin tyhmä voi olla Avensis m...._____

ileD4D kirjoitti:

Vähän offtopiccina Kölen aiheeseen, mutta kun tulee harrastuksekseen seurattua autotekniikkaa ja erityisesti ekoautoilun näkökulmasta, niin seuraava ajokkini voisi olla joku näistä:

1) MB C 300 Hybrid, odottelen ZF:n 9-vaihteista ja mielellään aina vapaalla liikkeessä moottorin katkaisevaa mallia.
2) Tesla Model S tai sen tuleva pienempi malli, oliko Tesla Model 3
3) BMW i3
4) Joku virtaviivainen ja kevyt diesel, joka viritettynä äärimmilleen. Hyvä moottoriaihio esim. VW 1,6 TDI, Mazda 1,5 D tai Honda 1,6 D tai toistaiseksi paras markkinoilla Volvo D4-kone. Pois DPF ja Kat, EGR ja SCR (jos on) saa jäädä.
5) Joku ladattava 50 km:in sähköisellä ajomatkalla varustettu hybridi, saa olla vaikka tilauto tai katumaasturi.

Nuo vaihtoehdot 2 ja 3 ovat tietenkin kakkosautoja, jolloin ykkösautona säilyisi nykyinen Afrikan vientimalli.

Lue lisää

Great minds think alike:-)

En tunne 9G-Tronicia, enkä Hybridiä, mutta en osaa kuvitella, miksi uudessa voimalinjassa ei olisi mäntämoottorin tappoautomatiikkaa moottorijarrutuksella, kun jo 7-vaihteisessa edeltäjässäkin on? Turbiinissa pidetään rullauksen ajan sen verran pitoa, että käytössä on kevyt moottorijarrutus, jonka jatkuessa automaatti kelaa vaihteet alas yksitellen. Tuo on mitoitettu suurelle turbiinin luistolle, eli huonon ennakoinnin tai takaa tulevan nopeasti hidastamaan pakottamana joutuu napsuttelemaan pakkovaihtoja alas kovan laatikon tapaisen hidastuksen saavuttaakseen.

Myös itsellä sähköauto harkinnassa kakkosautoksi. Halvemmasta hintaluokasta tosin minulla.

Jep!

-pitää tässä varmaan vähintään pari vuotta katella, niin saa 50% käyttöön tulevista autoveron alennuksista ja kun toi tekniikka koko ajan kehittyy, niin sellainen reilusti alle 100g/km voisi tulla itsellekin ajankohtaiseksi. -epätodennäköistä kuitenkin :-)

PS. kuten jo aikaisemmin mainitsin: Uusi Toyota Avensis myydään dieselinä 1.6 (BMW-malli?) ja 2.0 versiona. VAIN manuaali-vaihteisena. -se heikko ja kuluttava 2.2 on pudonnut pois..... -mitkään SafetySense varusteet eivät saa minulle autokuumetta...... ja parkkitutkat ovat lisävarusteita kalleimmassakin mallissa!

CLS:ään tuo 9G-Tronic on jo tullut ja tulevina vuosina muihinkin malleihin. MB väittää sen säästävän 6,5% (ilmeisesti 7G:hen nähden) ja 16% perinteiseen momentinmuunnin automaattiin verrattuna.

En kyllä tiedä toistaiseksi kuin Toyotan hybridit, jotka katkovat konetta ajon aikana. Oma ajotyylini on lievä P&G. Esim. 15 km:n työmatkani aikana vapaalla rullattavia kilometrejä kertyy noin 5. Tyhjäkäynnillä 50 km/h nopeudessa kulutus on noin 1l/100km. Jos tämän kolmasosan matkasta saisi mennä moottori sammuksissa, tippuisi kulutus neljästä litrasta kolmeen ja puoleen. Tämä siis vain esimerkkinä, miten tekniikka voisi helpottaa pihistelyä.

Sähköautoissa on myös ongelmana se, että regenerointia ei saa pois päältä, vaan pakotetaan haraamaan vastaan sähkömoottorilla myös vapaalla "rullatessa".

Noista uuden Aven dieselkoneista, niin nehän ovat molemmat BMW:n vanhoja konemalleja, joskin Euro6-päivitettyjä. Toyota lopetti dieselmoottorin kehittämisen jo 10 vuotta sitten. Ja muutenkin ,tosin virtaviivainen ja tyylikäs auto on vain saattohoitoa tulevia malleja odotellessa. RAV 4 Hybrid olisi mielenkiintoinen, jos siinä olisi 6 kWh:n ladattava akku.

Viitaten tuohon viimeiseen RAV4 kommenttiin : -minkä vitun takia henkilöauton pitää olla joku ns. katumaasturi?

-siksikö, että normaaliin henkilöautoon ei enää saa minkäänmoista maavaraa?
-siksikö, että normaaliin henkilöautoon ei enää ei laiteta tavallisia renkaita?

Esim. liikuntarajoitteinen vaimoni ei tule ikinä haluamaan "kiivetä" autoon.....

PS. Akkuautolla et menetä samalla tavoin energiaa, kuin tavallisella autolla, eli vaikka rullaaminen juuri sillä hetkellä tuntuisikin järkevältä, ladatulla akulla kiipeät taas taloudellisesti seuraavaa mäkeä......

ileD4D kirjoitti:

CLS:ään tuo 9G-Tronic on jo tullut ja tulevina vuosina muihinkin malleihin. MB väittää sen säästävän 6,5% (ilmeisesti 7G:hen nähden) ja 16% perinteiseen momentinmuunnin automaattiin verrattuna.

En kyllä tiedä toistaiseksi kuin Toyotan hybridit, jotka katkovat konetta ajon aikana. Oma ajotyylini on lievä P&G. Esim. 15 km:n työmatkani aikana vapaalla rullattavia kilometrejä kertyy noin 5. Tyhjäkäynnillä 50 km/h nopeudessa kulutus on noin 1l/100km. Jos tämän kolmasosan matkasta saisi mennä moottori sammuksissa, tippuisi kulutus neljästä litrasta kolmeen ja puoleen. Tämä siis vain esimerkkinä, miten tekniikka voisi helpottaa pihistelyä.

Sähköautoissa on myös ongelmana se, että regenerointia ei saa pois päältä, vaan pakotetaan haraamaan vastaan sähkömoottorilla myös vapaalla "rullatessa".

Noista uuden Aven dieselkoneista, niin nehän ovat molemmat BMW:n vanhoja konemalleja, joskin Euro6-päivitettyjä. Toyota lopetti dieselmoottorin kehittämisen jo 10 vuotta sitten. Ja muutenkin ,tosin virtaviivainen ja tyylikäs auto on vain saattohoitoa tulevia malleja odotellessa. RAV 4 Hybrid olisi mielenkiintoinen, jos siinä olisi 6 kWh:n ladattava akku.

Lue lisää

Tämän keskustelun asiapitoisuus on suomi24 tasoon nähden positiivinen yllätys :-)

Valitettavasti taisin itse laskea tasoa vastaamalla ilen kysymyksen ohitse, kun en ymmärtänyt kysymystä :-(

Taidat ile hakea rauhallisessa liikenteessä taloudellisinta ajotapaa, siis oikeasti vapaalla rullaamista? En ole edelleenkään ajanut 300 H mallia, mutta aiempi kommenttini 7G-Tronic Plussasta koski vain polttoaineen syötön katkaisua moottorijarrutuksen aikana. Mutta D:lle kytkettynä ainakaan tuo automaatti ei rullaa vapaalla missään tilanteessa, vaan pitää suurestakin nopeudesta kaasu nostettaessa sen verran vetoa päällä turbiinissa, että selkeä moottorijarrutus tuntuu vaihteiston selatessa vaihteet alas yksi kerrallaan vauhdin hiipuessa. Hybridikäyttö voi olla tuossa suhteessa viisaampikin? Etenkin Toyotan, jolla on hybrideistä ehkä eniten kokemusta maailmassa?

Vapaalle vaihto on sallittu Mersun kuljettajalle ajon aikana, mutta takaisin D:lle paluu on kömpelö, koska vaatii jalan jarrulle. Ennen rullailua kannattaa tarkistaa, käytetäänkö öljypumppua kardaanin vai turbiinin päästä?

Mersun tapauksessa 5-vaihteinen automaatti oli vielä vanhaa aikaa, jolloin manuaali oli taloudellisempi. Silloinkin manuaalin ostaminen ei riittänyt, vaan sitä piti myös ajaa koko ajan oikein. Omaa edellistä manuaalivaihteistani minä ajoin normilukemilla ja aina kuskin vaihtuessa alkoi palaa se, mitä automaattikin olisi kuluttanut.

7G-Tronic Plus on etenkin E-asennossa ohjelmoitu vakionopeudensäätimen kanssa yhdessä ajamaan etenkin tasamaalla erittäin taloudellisesti. Se myös kiihdyttää nopeuden automatiikalla taloudellisesti ja auton tuntien. 6-vaihteisen manuaalin ja 5-v automaatin ylin vaihde on sama (0.83). 7Geessä on yksi välitys lisää, 0.72, mikä näkyy maantiekulutuksessa ja Spritmonitorin 2009 - 2010 ja 2011 eteenpäin automaattivaihteisten kulutuksia vertaillen. Ensimmäiset 2 vuotta nelosdieselin automaatti oli vanha 5-vaihteinen.

9G tihentää vaihdevälejä suoran vaihteen alapuolella ja lisää vielä yhden pidemmän (0.60) ja sitä ajetaan samalla perävälityksellä kuin aiempia malleja vastaavin moottorein. JOS VOIMA RIITTÄÄ isoimman vaihteen hyödyntämiseen, silloin kulutuksen pitääkin alentua maantieajossa selvästi ja tiheämpien vaihdevälitysten salliman pienemmän turbiinin luiston ja moottorin sweet spotin tarkemman käytön vuoksi hieman myös taajamassa.

220 CDI menee maantieajossa aivan vääntökäyrän tasalakiseksi rajatun huippunsa alarajoilla, jopa sen alle, joten sille 9Geen tarjoama hyöty voi jäädä vähäiseksi, kun voima ei ehkä riitä? Mutta 250 CDI:n vääntökäyrä lentää koko skaalalla noin 25% pienitehoisemman yläpuolella, joten 350 CDI:n ohella se voisi saadakin täyden hyödyn uudesta vaihteistosta? Tai Blueteciksi niitä nykyisin kutsutaan EU-6 urearuiskutuksella, mutta sama peruskone silti.

Nelivetoisia ajetaan vielä 7G-Tronicilla. 4Maticin etukardaanin voiman ulosotto on vaihteistossa, joten se vaatii oman varianttinsa vaihteistosta.

Täällä on muuten uusilla kevyesti pyörivillä kesärenkailla ajettujen viimeisten neljän tankillisen, eli 5760 km keskikulutus jo EU-normin alarajalla, 4.9. Talvi nostaa mehulinkotomaatin kulutusta selvästi, mutta kesät se rullaa kevyesti.

TheKöle kirjoitti:

Viitaten tuohon viimeiseen RAV4 kommenttiin : -minkä vitun takia henkilöauton pitää olla joku ns. katumaasturi?

-siksikö, että normaaliin henkilöautoon ei enää saa minkäänmoista maavaraa?
-siksikö, että normaaliin henkilöautoon ei enää ei laiteta tavallisia renkaita?

Esim. liikuntarajoitteinen vaimoni ei tule ikinä haluamaan "kiivetä" autoon.....

PS. Akkuautolla et menetä samalla tavoin energiaa, kuin tavallisella autolla, eli vaikka rullaaminen juuri sillä hetkellä tuntuisikin järkevältä, ladatulla akulla kiipeät taas taloudellisesti seuraavaa mäkeä......

Lue lisää

Tähän on monta vastausta. Valmistajan vastaus on, että koska näköjään korkeasta mukamaasturista saa enemmän rahaa kuin sen perustana olevasta henkilöfarmarista, on valmistajalle hyvin kiinnostavaa tehdä omasta hyllystä löytyvistä osista malleja joista saa enemmän rahaa.

Kysymyksessä, mikä niissä kiinnostaa, liityn mukaasi skepsis ry:hyn.

Ennen kuin joku katumaasturilla ajava kiljaisee, että onhan siinä eroa ja se ero on juuri hänelle tarpeen, myönnetään näin olevan.

Olen kuullut heikkojalkaisten ja jo hieman kömpelösti liikkuvien pitävän korkeampaa autoa mukavampana. Jos omaan arkeen liittyy paljon lunta tai jos oma mökkitie on huonokuntoinen, on maavara hyvä asia. Samoin jo hetkellisesti lisää työntövoimaa antava neliveto on jossain käyttötilanteessa hyvä asia. Katumaasturilla on siis kiistatta hyvät puolensa.

Mutta ne eivät tule ilmaiseksi. Legacy/Outback/Forester, V70/XC70/XC90, quattro/Allroad koeajot ajettuani varmistuin siitä, ettei auton korkeus ole minun juttuni, vaikka sen edut näenkin. Mökkini on niin lumisella alueella, että täällä on tienviitoissa jatkovarret, että näkyvät vielä maaliskuunkin lumilla. Mutta täällä myös tien auraaminen on eri helppoa taajamiin verrattuna. Lakaistaan aura-autolla lumet ojaan 60 km/h ja homma hoidettu. Siksi en tarvitse nelivetoa lainkaan.

HAUSKA se toki olisi, mutta neliveto maksaa ostaessa, dieselverossa ja kulutuksessa. Nelivetojen paremmuus ei ole yksikäsitteinen vaatimuksia tuntematta. Jos rullilla sutiminen on pääasia, löytyy Valtran mallistosta vahvoja nelivetoja. Maantieajon vaatimukset ovat erilaiset. Kytkeytyvä neliveto penkoo lunta hyvin, mutta jatkuva kova neliveto ei ihan helposti ylikuumene ja se käyttäytyy kaasun asennosta riippumatta aina samalla tavalla eikä nypi takavetoa päälle ja pois hullun lailla kesken kaarteen. Mutta jos nelivetoa tarvitsee 30 sekuntia kerrallaan parkkipaikan eteen ilmestyneen aurausvallin ylitykseen, on kytkeytyvä neliveto loistava vehje.

Samoin korkea pystyperäinen kori lisää ilmanvastusta ja kulutusta, vaikka neliveto olisikin kytkeytyvä.

Koska korkean korin perustana on vastaava matalampi auto, pitää joustotkin vetää entistä tiukemmalle ja ESP vahtii jokaista lipsahdusta paranoidisti, ettei korkea torni kaadu. Kun hyvä ajettava on nostettu puujaloille, se pitää vakauttaa tavoilla, jotka syövät osan korkeuden eduista ja eliminoivat ongelman, jota normaalissa nelivetoisessa henkilöfarkussa ei olekaan. Joo, ei se kaadu, mutta ei se ole välttämättä yhtään sen pehmeämpi tai mukavampi kuin normaalikorkuinenkaan.

Jos omassa käyttötilanteessa on jokin kohta, jonka katumaasturi hoitaa hyvin, ostaa toki sellaisen. Mutta ei tosiaankaan pidä luulla, että katumaasturi olisi vain lisää henkilöfarkkuun. Kyllä se monessa asiassa on myös henkilöfarkkua huonompi.

Asioiden tärkeysjärjestys on henkilökohtainen valinta.

Niin, sen nelivedon jo ymmärrän, mutta kun suuri osa näistä katumaastureista mm. myyntitilaston myydyimpiä malleja olevaa Nissan Quashqaita saa ihan vain etuvedolla.

-pikaisella katsauksella käytettyjä myynnissä 450 autoa etuvetoisena ja 60 nelivetoisena Autotalli.comissa

Kiitos E220_CDI automaattitietouden jakamisesta. En kyllä osaa toistaa tarinaasi, mutta jotain jäi pysyvästi mieleen. Ja C sarjaa 300 dieselhybrid-tekniikalla tarkoitin, eli sama mikä isoveljessä.

Olen Kölen kanssa samaa mieltä, että SUV on turhake, erityisesti neliveto. Mutta, kun sähköllä pääsee, niin se on samantekevää, viekö 16 vai 18 kWh satasella. Helppo autoon nouseminen ja parempi näkyvyys liikennetilanteisiin viehättää. Nelivetokin tulee yllättäen järkeväksi sähköautossa. Tesla kahdella pienellä moottorilla edessä ja takana vie vähemmän kuin yhdellä järeällä moottorilla takana.

Smurffiauton ilmanvastus on aivan eri tasolla kuin Avensiksen, melkein Hiacen luokkaa.

Paljonko sulla menee tankkiin, kun "Range" = 0 ?

Vaikka olenkin kärkisijoilla Spritmonitorin seurannassa, en silti pääse ympärivuotisena lukemana Erkin tulokseen. Itse asiassa tuo 4.9 on aika tarkalleen jo useamman tankillisen ajan ollut kesärenkaiden ja kesäkelin keskikulutus, mutta talven tullen automaatti nostaa kulutusta enemmän kuin manuaali.

Oma ajotapani on varmaan monen mielestä nössö, kun ajelen aika lailla rajoitusnopeuksin (todellista nopeutta).

E220_CDI kirjoitti:

Vaikka olenkin kärkisijoilla Spritmonitorin seurannassa, en silti pääse ympärivuotisena lukemana Erkin tulokseen. Itse asiassa tuo 4.9 on aika tarkalleen jo useamman tankillisen ajan ollut kesärenkaiden ja kesäkelin keskikulutus, mutta talven tullen automaatti nostaa kulutusta enemmän kuin manuaali.

Oma ajotapani on varmaan monen mielestä nössö, kun ajelen aika lailla rajoitusnopeuksin (todellista nopeutta).

Lue lisää

Jos sinä olet nössö, niin mitä ovat ne, jotka minun mittarini mukaan ajelevat vajaa nopeutta? (Avensiksen nopeusmittari kun ei ole niitä tarkimpia)

Asia ei ole itseasiassa ihan näin mustavalkoinen.

Itse olen usein tientukkona, kun rajoitus on alle 80km/h.

Jostain syystä tilanne kääntyy päälaelleen, kun rajoitus vaihtuu 100km/h.

???

TheKöle kirjoitti:

Paljonko sulla menee tankkiin, kun "Range" = 0 ?

50 litraa, eli siellä on vielä 10 l ainetta tankissa. Olen joskus ajanut vielä n. 100 km tuon jälkeen, eikä menoliemi loppunut kesken, sillä tankkauksella sain menemään 54 litraa.

TheKöle kirjoitti:

Jos sinä olet nössö, niin mitä ovat ne, jotka minun mittarini mukaan ajelevat vajaa nopeutta? (Avensiksen nopeusmittari kun ei ole niitä tarkimpia)

Asia ei ole itseasiassa ihan näin mustavalkoinen.

Itse olen usein tientukkona, kun rajoitus on alle 80km/h.

Jostain syystä tilanne kääntyy päälaelleen, kun rajoitus vaihtuu 100km/h.

???

Lue lisää

Liikenteessä on nykyään paljon tasanopeuskuskeja, nopeusrajoitus muuttuu, mutta jatketaan samaa vauhtia useammankin nop.rajoitusmerkin ohi ja meno ei muutu yhtään.
Itsellä tulee paljon taajama-ajoa, liikennevaloissa odottelua ja moottoriteitä sekä vilkasliikenteisiä 60-100 km/h maanteitä, joten vuoden keskikulutukset on 6 litran hujakoilla.
Nopeuden ja liikennetilanteen vaikutus on nykyavessa helppo katsoa Touch 2 with GOn kulutusnäytöstä (minuutti ja ajokohtainen kulutustieto)

Olipa mukava lukea juttujanne, sillä minä pääsen noita pelejänne ajamaan n. kymmenen vuotta myöhemmin, mutta ompahan mielenkiintoista nähdä mitä siellä edessä odottaa.
Ps. ei tainneet häiriköt pysyä vauhdissa mukana.

Tervehdys sinullekin "2024"!

-juu, yllättävän hiljaista on ollut trolliosastolla.....

Se mihin halusin kommentoida on se, että toivottavasti nämä nykyajan varustehörhelöt tosiaan palvelevat sinua ja kohtalotovereitasi vielä 10 vuoden kuluttua.....

En ole edes uskaltanut kysyä, mitä nuo Ksenon tai Led-valot maksaisivat rikkoontuessaan, jne, jne.....

-no se on jo tullut selväksi, että 17" renkaat ovat kalliita. -Micheliineistä piti pulittaa yli 800e. Kun olet siinä vaiheessa, että ostat näitä autoja, huomioi autoyksilön rengaskoko!

Tarpeelliset varusteet on mukavia tuoreina, mutta vanhemmiten niissä todennäköisesti joskus vikoja ja joita ei kannata korjata edes omatoimisesti.
Muutoinkin kehitys kehittyy siihen suuntaan ettei jotain pikkuosaa voi vaihtaa, vaan joutuu vaihtamaan isomman kokonaisuuden.

17" renkaat on kalliimmat, netistä tilaamalla/etsimällä löytyy usein merkkirenkaita edukkaammin, ei välttämättä juuri sitä omaa mielimerkkiä, mutta ei tarvitse ajaa halvimmilla kiinalaisillakaan. Itse maksoin viimeksi nopean luokan Nokialaisista 523€ ja allelaitto taisi olla 60-80€.
Rengasonlinessa halpisrengas nyt alk. 244€/sarja, Kumhot 400€ ja Misukka 684€

TheKöle kirjoitti:

Tervehdys sinullekin "2024"!

-juu, yllättävän hiljaista on ollut trolliosastolla.....

Se mihin halusin kommentoida on se, että toivottavasti nämä nykyajan varustehörhelöt tosiaan palvelevat sinua ja kohtalotovereitasi vielä 10 vuoden kuluttua.....

En ole edes uskaltanut kysyä, mitä nuo Ksenon tai Led-valot maksaisivat rikkoontuessaan, jne, jne.....

-no se on jo tullut selväksi, että 17" renkaat ovat kalliita. -Micheliineistä piti pulittaa yli 800e. Kun olet siinä vaiheessa, että ostat näitä autoja, huomioi autoyksilön rengaskoko!

Lue lisää

Terve vaan taas TheKöle, johan tässä voisi alkaa jo hieman makuustelemaan kun tämä nykyinen on vuosimallia -00. Tärkeintä onkin että pidätte niitä mahdollisimman hyvässä kunnossa:)

Tuota minäkin olen alkanut pelkäämään, että voinko minä enää niille mitään tehdä itse vai pitääkö se aina kiikuttaa sinne pääkallon paikalle laitettavaksi.

2024 kirjoitti:

Terve vaan taas TheKöle, johan tässä voisi alkaa jo hieman makuustelemaan kun tämä nykyinen on vuosimallia -00. Tärkeintä onkin että pidätte niitä mahdollisimman hyvässä kunnossa:)

Tuota minäkin olen alkanut pelkäämään, että voinko minä enää niille mitään tehdä itse vai pitääkö se aina kiikuttaa sinne pääkallon paikalle laitettavaksi.

Lue lisää

Aina on pelätty uutta tekniikkaa. -jo 1987 sanottiin, että "ei noille moniventtiikoneille ja elektronisille moottorinohjausyksiköille mitään voi tehdä"

-aina voi ja ihmiset siellä "pääkallopaikallakin on. Lähinnä pelkään, että tekniikkaa kun kun lisätään, vikapaikkojen määrä kasvaa ja varaosien hinta.

PS. juu minulta saa ainakin loistoyksilön. Kaikki pakolliset ja vapaaehtoiset huollot on tehty, ruostesuojaus ja vahattu ja pesty riittävästi :-)

Tuosta tulikin mieleen muistuma kun sanot, että ihmisiä ne siellä "pääkällopaikallakin" on. Olen ollut isän mukana pajalla siitä saakka kun opin kävelemään. Alkuajoista en tosin paljon muista, mutta sitten kun teini ikäisenä aloin itsekin ottamaan vastuuta hommista niin pessimistisenä luonteena en aina ollut varma kuinka ne pitäisi tehdä.
Tähän isäni sanoi " Ihmisiä ne siellä Ranskassakin ovat ja käyvät huussissa" . Tässä hän käytti kyllä hieman värikkäämpää kieltä :)

Sitten kun joskus siinä työkalun ojennusiässä - osasin jo alle kymmenvuotiaana tuuma- ja milliavaimet ulkoa- olisin halunnut poikien kanssa inkkarileikkeihin mennä niin isä tähän ihmeissään kommentoi " Minä en sinun ikäisenä saanut edes kosketella autoja" ja oli selvästi närkästynyt kun en osannut antaa arvoa tälle etuoikeudelle.