On se hyvä, että on käännetty nämäkin nimet ruotsiksi, muutenhan suru voisi vaikka eksyä.
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/lahiliikenteen_reittikartta_fi
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/lahiliikenteen_reittikartta_fi
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lisäksi Korso/Korso. Korson nimi tulee kyllä ruotsinkielen korsrå-sanasta. Se tarkoittaa ristirajaa. Alueella oli aikanaan neljän eri pitäjän rajapiste.
Olen kauhulla odottanut, koska joku neropatti ehdottaa tuon korsrå-nimen käyttöönottoa. Mutta ei se mene enää millään läpi, vaikka Vantaankin johdossa on svekoja paljon.
Kuninkaan piti tietää tarkoin alueensa rajat jotta voi jakaa niitä hännystelijöilleen. Siksi hänellä oli kartanpiirtäjiä jotka nimesivät paikkoja omien pinnallisten havaintojen mukaan.
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
Tyylittömin käännös on vanhasta Gamlas kylästä tehty käännös Kannelmäki.
Jotkut olivat saaneet sinne mielestään Suomen hienoimman lähiön eikä sille voitu antaa mitään Gamlas sanan suomennosta. Sitten joku keksi sanan Kannelmäki.
Toinen upea käännös on kun Svartvik nimettiin Aurinkolahdeksi. Nimenmuutoksen takana oli grynderi, joka halusi paikannimestä paremmin myyvän.
"Tyylittömin käännös on vanhasta Gamlas kylästä tehty käännös Kannelmäki."
Onhan Kannelmäki aivan hieno nimi.
Helsingin ympäristö oli aikoinaan hyvin ruotsinkielistä. Useimmilla paikoilla ei ollut suomenkielistä nimeä. Mutta muuttoliikkeen myötä alueet suomenkielistyivät ja luonnollisesti nimet sen mukana.
Ps. Kyllä noilla alueilla ALUN perin oli varmasti suomenkieliset nimet. Mutta surujen muutettua alueille ne poistettiin kirjoista ja kansista.
Alunperin siis oli suomenkieliset nimet. Sitten ne pakkoruotsitettiin. Sitten taas suomennettiin.
Esimerkki: Haapalaksi -> Hoplax -> Huopalahti.
1200 luvulla, Ruotsin vallan alussa, Suomen alueella asui arviolta noin 100 000 asukasta joten rohkenisin väittää ettei heistä riittänyt kovin monta paikkakuntaa nimeämään eikä liioin asuttamaan.
Kirjoissa ja kansissa ne "paikkakuntien" nimet eivät myöskään koskaan ole olleet koska kukaan niistä sadastatuhannesta tuskin osasi edes kirjoittaa.
Kyllä korpialueillakin on aina nimet olleet. Turha sitä on epäillä. Eikä surujakaan pilvin pimein alueelle muuttanut. Monet nimet on käännetty suomen kielestä kuten Ahvenanmaallakin.
Suru ei löydä metroon, ellei kyltissä lue Metro/Metro. Suru ei löydä Kouvolaan, ellei reittikartassa lue Kouvola/Kouvola.
Ja nämäkö ovat tosiaan sitä parempaa rotua ???
Enontekiö on kyllä aika huono suomennos alkuperäisestä nimestä Enontekis... Ja Seinäjoki on ihan päin seiniä käännetty alkuperäisestä Östermyra -nimestä. Itämuurahainen sen kuuluu olla.
Östermyra on jotain miehittäjän mongerrusta, eikä siitä tarvitse niin perustaa tai alkuperäisenä pitää.
Joo ja fenno menee sekaisin jos opasteessa on enemmän kuin yksi sana! Näin ovat ainakin netti fennot kertoneet vaatiessaan ja perustelleessaan yksikielisyyttä.