Se on tämä "hulluna" oleminen melko rankkaa välillä. Sen arpominen keneen voi todella luottaa on raskasta. Muutenkin aikamoinen työmaa. Rautapuntit jaloissa painaa ja eteenpäin pitäisi mennä. Kukaan ei neuvo ja maailmaa pitäisi parantaa. Joskus tuntuu että sitä on ravihevonen ikuisissa raveissa ja toiset vaan katselevat aidan takana ja lyövät vetoa. Toivottavasti joskus olo kevenee tästä.
Hulluna oleminen rankkaa
psykootti
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kellään samanatapaisia kokemuksia? Anybody?
Hiukkasen...
Kirjoitin kerran someen keskusteluun, joka koski työskentelyä sairaana, että mielisairaat joutuvat menemään aina sairaina töihin. Lisäisin siihen, että mielisairaat hoitavat myös kotinsa, työnsä, opiskelunsa, ihmissuhteensa parisuhde mukaanlukien sairaina. Se tuntuu juuri siltä, että pitäisi uida kellon kanssa samat 100 metriä kuin muutkin, mutta nilkoissa on painot, jotka vetävät päänkin pinnan alle.
Toisaalta, vaikka sitä tulisi viimeisenä maaliin odottaa maan päällä palkinto. Jaloissa on komeammat lihakset kuin muilla ja askel on kevyt sinä päivänä kun nilkkapainot saa pois. Muut ihmettelevät miten tuo yksi on niin nopea juoksija eikä sitä saa kukaan vihollinen kiinni. Se hyppii täyspakkauksen kanssa kuin keijukainen ja syöttää kikattaen luoteja vihollisen ihon sisään. Sinä päivänä hullu on voittaja.
Hienosti ajateltu. Täytyy toivoa että sekin päivä vielä tulee että hullu on voittaja.
Itse olen tällä hetkellä Psykoosissa, ja tämä on helposti koko elämäni paskinta aikaa ylivoimaisesti. Mielummin olisin 5 kuukautta oksennustaudissa ja kuumeessa kuin olisin Psykoosissa.
https://www.youtube.com/watch?v=lEGd3Dp72p8