Tänään sitä taas alkoi ravun merkki. :)

Kiitos! :)

En tiedä mun nousumerkkiä. :) mitkä asiat mussa viittaisi skorpiooniin? ;o

Paljon kiitoksia onnitteluista!

Okei. :) mikäs sä oot?

Suviiii- kirjoitti:

Okei. :) mikäs sä oot?

astrologi ;)

Ei vaan tarkotin sun horoskooppimerkkiä... :D

Hihi, okei :) mulla taas parhaat ystävät edustavat merkkejä leijona ja neitsyt!

Onko muuten vaikeaa yhdistää psykologia ja astrologia...? Kun eiks aika moni psykologi sanois että astrologia on ihan huuhaata... Ite kyl uskon osittain astrologiaan ja siksi olenkin tällä palstalla.

Ja mä työskentelen taas ravintola-alalla, tarjoilijana.

Suviiii- kirjoitti:

Hihi, okei :) mulla taas parhaat ystävät edustavat merkkejä leijona ja neitsyt!

Onko muuten vaikeaa yhdistää psykologia ja astrologia...? Kun eiks aika moni psykologi sanois että astrologia on ihan huuhaata... Ite kyl uskon osittain astrologiaan ja siksi olenkin tällä palstalla.

Ja mä työskentelen taas ravintola-alalla, tarjoilijana.

Lue lisää

;) mullakin on neitsythenkisiä ihmisiä ympärilläni ja kun oman aurinkoni hallitsija on itseasiassa juuri neitsyessä niin ovat niitä parhaita opettajia myös :) Perheessä leijonia riittää, että niidenkin kanssa on "pakko" tulla toimeen ;) hihi
Olet aivan oikeassa, ne ovat kaksi toisistaan hyvin kaukana olevaa asiaa mutta astrologia on ollut elämässäni pikkutytöstä asti vaikka jäi opiskelujen ja työn vuoksi vuosiksi, palasi elämääni sit vähän myöhemmin kun oli aikaa enemmän. Astrologia on hyvä työväline löytämään syitä kriisien hetkellä ja auttaa ymmärtämään ihmistä paljon paremmin, tosin oma intuitioni kertoo jo tietysti ilman sitäkin mikä on ihmisen ongelmakohta mutta astrologia on verraton työväline itsen kehittämiseen ja ymmärtämiseen, siinä kuin muidenkin. Palveluala sopii ravulle hyvin, auttamista.. :)

Hoitoalaakin oon kokeillu, mut se ei ollu yhtään mun juttu... Mulle riittää se, et saan intensiivisesti auttaa läheisiä ja ystäviä, muita mä en jaksa erityisesti alkaa työkseni kyllä holhoamaan...

Neitsyet on myös mun oman kokemuksen mukaan aika herkkiä kuten me ravutkin, eli ei ihme oo jos sulkin intuutio pelaa hyvin. :)

Ja astrologiasta voi hyvinkin olla välillä apua, vaikeina päivinä/aikoina. Oon huomannu saman.

Suviiii- kirjoitti:

Hoitoalaakin oon kokeillu, mut se ei ollu yhtään mun juttu... Mulle riittää se, et saan intensiivisesti auttaa läheisiä ja ystäviä, muita mä en jaksa erityisesti alkaa työkseni kyllä holhoamaan...

Neitsyet on myös mun oman kokemuksen mukaan aika herkkiä kuten me ravutkin, eli ei ihme oo jos sulkin intuutio pelaa hyvin. :)

Ja astrologiasta voi hyvinkin olla välillä apua, vaikeina päivinä/aikoina. Oon huomannu saman.

Lue lisää

joo, hoitoalalle rapu on yleensä liian herkkä kun siellä joutuu kohtaamaan pahojakin juttuja niin se olisikin voinut käydä liian raskaaksi itselle, että hyvä varmaan noin kun pitäisi olla elämänkokemusta takana mikä auttaisi itseä kohtaamaan niitä vaikeita asioita..
Neitsyen kanssa meillä on telepaattinen yhteys, eikös :)

Juu, astro auttaa myös ymmärtämään tapahtumia, mä katson aina miksi niin tapahtui kun jotain tapahtuu.. vertex akseli on merkittävin ihmissuhteissa ollut osoittajana et niin on sit tarkoitettukin tapahtuvaksi :)

No kyllä mulle sitä elämänkokemustakin on kerennyt kertyä aika paljon, vaikka aika nuorikin oon. :D todella rankkoja juttuja käynyt läpi...

En vaan jaksa olla tekemisissä tuskin iästä riippumatta ihmisten kanssa jotka ovat henkisesti esim. niin sairaita, aikuiset ihmiset, että ovat valmiita lyömään toista nyrkillä vaikka raskausvatsaan. Kyllä mä haukkumisen kestän joltain sairaalta ihmiseltä ja näin, osaan suodattaa sen, mut sit jos aikuinen ihminen on päästään niin viallinen että on valmis lyömään toista jo raskausvatsaan... Niin rupee itselläkin hirttää tuolla aivoissa kiinni ja naksauttaa niskat poikki sellaselta ihmiseltä. Et jos se olis ollu minun raskausvatsa, tullu mulle/mun vauvalle esimerkiks jotain komplikaatioita siitä, nii en minä ois paljon aatellu tai kysyny ootko sinä sairas vai et vaan turpaan ois tullu kun uhkasit jopa mun lasta vahingoittaa...

Siitä tiedän, että en sopinu tuolle alalle. Ei empatia vaan riitä noin pitkälle kuitenkaan.

no tuota juuri tarkoitin, että rapu ei kestä nähdä ihan kaikkea mitä sairaalassa joutuu kohtaamaan.. ei asioita tarvitse hyväksyä mutta kaikenlaisia asioita joudumme kokemaan tavalla tai toisella :) Sitä varten me elämme täällä, koemme vaikeitakin asioita. :)

Mun kokemukset:

Ihania; Neitsyet, vaa'at...

Mukavia; Kauriit, kalat, oinaat, härät, kaksoset, leijonat, skorpionit, jousimiehet ja toiset ravut...

En pidä; Vesimiehet...


Sun kokemukset? :)

Härkä miehistä voisin ylipäätään sanoa sen verran että välillä tuntuu että vähän liian tylsä ja tasanen mun makuun, siks en aina mieheksi kelpuuttaisi. Mutta löytyy sitä onneksi villimpiäkin härkiä!

Se riippuu siitä miten aurinko/kuu sopii kahden ihmisen välillä kun jos on vettä ja maata mutta toisella vaikka kuu kaksosissa niin silloin ei olla samalla aaltopituudella, ei vaan ymmärretä toisiaan.. vähän niin kuin tuo vesimies tuolla, hänellä on aika todennäköisesti jotain tämän kaltaista suviilin karttaan verrattuna. Härkä on tunnetusti tylsä koska halu elää pysyvästi samassa kaavassa on tärkeää mutta hyvin seksuaalinen merkki. Periaatteessa pitäisi olla mulle sopiva kun vastamerkki mutta veikkaan et tulis liian sotaisaa herkästi kun molemmat pitää kiinni omista mielipiteistään kun jokin tärkeä arvoasia :) Mulla on kartalla niin montaa merkkiä, että en oikein voi laittaa järjestykseen merkkejä mikä on hyvä ja huono kun kaikissa on hyvät ja huonot puolet ja kuitenkin riippuu koko kartasta tuleeko toimeen merkin kanssa kuten tuossa aiemmin jo mietinkin :) Mulla on vesimies ystävänä ja hänellä on kuu oinas, mikä on mun MCllä ja DCni myös vesimies sekä yläsolmuni ja hän on paljon mua nuorempi niin opin paljon kun on sitä tyyppiä joka potkii jopa autonsa kun hermo menee, siis ihan toinen ääripää mitä minä olen kun olen tasanen ja rauhallinen, pari kertaa elämässä kiehahtanut yli kun mulla mars vaa'assa :)

Suviiii- kirjoitti:

Mun kokemukset:

Ihania; Neitsyet, vaa'at...

Mukavia; Kauriit, kalat, oinaat, härät, kaksoset, leijonat, skorpionit, jousimiehet ja toiset ravut...

En pidä; Vesimiehet...


Sun kokemukset? :)

Lue lisää

Mun omien kokemuksieni mukaan ihanimpia tyyppejä on näissä;
Härkä
Rapu
Jousimies

Inhokkeja hankala löytää....
Ainaki sen voin kertoa, että koulussa yleensä vaaat kiusasi mua ja yksi skorppari.

Voi olla että hieman vaihtelevia kokemuksia mulla eri horoskooppien ihmisistä, sillä härissä, ravuissa ja jouskareissaki on myös inhokkeja, joista en pidä.

Mut noin yleensäottaen ravut, härät ja jouskarit vaikuttas olevan hyviä tyyppejä.
Vaikea sanoa ,mut nää siis omia kokemuksiani.
Tosin en ole täysin varma näistä kommenteista =), koska ihmisiä on niin paljon, joita tunnen ja vaik4ea muistaa kaikkien merkkejä.

En halua nimetä ihmisten nimiä.....
Youtubessa on kolme härkänaista, jotka niin ihania persoonia.
Facebookissa kolme jouskaria, jotka mukavia.
Isäni rapu ja veljeni, jotka hienoja luonteita ja samoin on niitä muitaki rapuja.

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Mun omien kokemuksieni mukaan ihanimpia tyyppejä on näissä;
Härkä
Rapu
Jousimies

Inhokkeja hankala löytää....
Ainaki sen voin kertoa, että koulussa yleensä vaaat kiusasi mua ja yksi skorppari.

Voi olla että hieman vaihtelevia kokemuksia mulla eri horoskooppien ihmisistä, sillä härissä, ravuissa ja jouskareissaki on myös inhokkeja, joista en pidä.

Mut noin yleensäottaen ravut, härät ja jouskarit vaikuttas olevan hyviä tyyppejä.
Vaikea sanoa ,mut nää siis omia kokemuksiani.
Tosin en ole täysin varma näistä kommenteista =), koska ihmisiä on niin paljon, joita tunnen ja vaik4ea muistaa kaikkien merkkejä.

En halua nimetä ihmisten nimiä.....
Youtubessa on kolme härkänaista, jotka niin ihania persoonia.
Facebookissa kolme jouskaria, jotka mukavia.
Isäni rapu ja veljeni, jotka hienoja luonteita ja samoin on niitä muitaki rapuja.

Lue lisää

niin ja syyt kun tietää noihin vain sen perusteella kun vertaisit karttojanne kun molemmat oppivat jotain niissä inhokkisydeemeeissä, ne juuri kun ovat niitä suurempia ja parhaimpia opettajiamme jos vain uskaltaudumme kohtaamaan niitä asioita itsessämme kun peilistähän niissä on kuitenkin aina kyse. Siis tarkoitan nyt sitä, että se mitä inhoaa toisessa on juuri sitä mitä ei itsessä halua nähdä.. vaikka kaikki piirteet meissä jokaisessa kuitenkin on ja ne kaikki pitäisi myös oppia hyväksymään. Ja elämässä toki pitää muistaa se, että se mitä itse kokee ei tarkoita sitä, että toinen kokee niin kuin ajattelee ja myös tietysti se, että jokainen on vastuussa vain omista tunteistaan ja siitä miten niitä käsittelee kun toinen ei niistä ole vastuussa. jouskari ja kaksonen ymmärtää toisiaan mutta on siellä varmaan jotain muutakin :)

Zhau kirjoitti:

niin ja syyt kun tietää noihin vain sen perusteella kun vertaisit karttojanne kun molemmat oppivat jotain niissä inhokkisydeemeeissä, ne juuri kun ovat niitä suurempia ja parhaimpia opettajiamme jos vain uskaltaudumme kohtaamaan niitä asioita itsessämme kun peilistähän niissä on kuitenkin aina kyse. Siis tarkoitan nyt sitä, että se mitä inhoaa toisessa on juuri sitä mitä ei itsessä halua nähdä.. vaikka kaikki piirteet meissä jokaisessa kuitenkin on ja ne kaikki pitäisi myös oppia hyväksymään. Ja elämässä toki pitää muistaa se, että se mitä itse kokee ei tarkoita sitä, että toinen kokee niin kuin ajattelee ja myös tietysti se, että jokainen on vastuussa vain omista tunteistaan ja siitä miten niitä käsittelee kun toinen ei niistä ole vastuussa. jouskari ja kaksonen ymmärtää toisiaan mutta on siellä varmaan jotain muutakin :)

Lue lisää

ja vielä sen verran et oletko verrannut kiusaajien vaaka ja skorpioni karttoja omaasi sillä sieltähän näkisi mitä heidän oli tarkoitus oppia ja mitä taas sinun piti oppia niistä.. syntymäkartan osumat kertovat mikä tarkoitus niillä on. :) Tunnetko esoteerista astrologiaa ? En tiedä mutta tuo on niitä perusasioita karma-asioissa. :) Jos osumia niin tuo et sua on kohdeltu tässä elämässä heiltä noin on sit kuitenkin yleensä niin, että osat on olleet edellisessä elämässä juuri toisinpäin :) siis sinä olet potkinut heitä päähän ja nyt tasataan kun jokainen kokee jotain hyvää ja ikävää aina. :) Se on vaan elämän kulku.. ei aina voi tapahtua vaan hyviä juttuja kun silloin ei tapahtuisi sitä henkistä kasvua mitä varten täällä ollaan kokemassa noita asioita. Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Olis varmaan jännä katsoa noiden kiusaajien kartat vs sun kun niistä selviää jännästi asioita, ymmärtää itse aika paljon joten jos et ole tutkaillut hetken karttoja niin kun seuraavan kerran kohtaat jotain ikävää niin laita aika ylös ja vertaa hetken karttaa omaan karttaasi niin näet miksi se asia piti kokea :) Hetken kartat kertoo hyvin paljon..

Zhau kirjoitti:

ja vielä sen verran et oletko verrannut kiusaajien vaaka ja skorpioni karttoja omaasi sillä sieltähän näkisi mitä heidän oli tarkoitus oppia ja mitä taas sinun piti oppia niistä.. syntymäkartan osumat kertovat mikä tarkoitus niillä on. :) Tunnetko esoteerista astrologiaa ? En tiedä mutta tuo on niitä perusasioita karma-asioissa. :) Jos osumia niin tuo et sua on kohdeltu tässä elämässä heiltä noin on sit kuitenkin yleensä niin, että osat on olleet edellisessä elämässä juuri toisinpäin :) siis sinä olet potkinut heitä päähän ja nyt tasataan kun jokainen kokee jotain hyvää ja ikävää aina. :) Se on vaan elämän kulku.. ei aina voi tapahtua vaan hyviä juttuja kun silloin ei tapahtuisi sitä henkistä kasvua mitä varten täällä ollaan kokemassa noita asioita. Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Olis varmaan jännä katsoa noiden kiusaajien kartat vs sun kun niistä selviää jännästi asioita, ymmärtää itse aika paljon joten jos et ole tutkaillut hetken karttoja niin kun seuraavan kerran kohtaat jotain ikävää niin laita aika ylös ja vertaa hetken karttaa omaan karttaasi niin näet miksi se asia piti kokea :) Hetken kartat kertoo hyvin paljon..

Lue lisää

Tuopa oli mielenkiintoinen viesti !!!

Mun vastamerkki on Kauris ja tiedän ainakin yhden kauriin joka on saanut joskus mut syttymään todella ;) sitähän on olemassa horoskoopeissa myös persoonallisuuskolmannekset eli esim. 14.1 - 20.1 syntynyt kauris on puolestaan tämänlainen jne. En muista menikö tuo aika väli tuossa nyt ihan oikein, enkä jaksa luntatakkaan mutta jotain tuonne päin suurin piirtein. Mut tää kauris mies oli just syntyny sen viimesen persoonallisuus kolmanneksen aikana ja veti mua puoleensa kuin täyttä häkää ;)

Ja mä olen joskus myös veskarin kanssa seurustellut ja voin sanoa että EI IKINÄ enää !!! Se jätkä kyllä oli varmasti muutenkin psyykkisesti sairas ja luonnevikanen, ei kaikki vesimies merkin edustajat oo varmasti tälläsiä, mut sillä oli ensinnäkin päihdeongelma, väkivaltanen, haukku minua jatkuvasti, sit taas olevinaan rakasti... Tuota meidänkin juttua kesti yli vuoden verran ja se oli jatkuvaa ylä että alamäkeä, ei mitään tasapainoa, vaikka sille veskarille koitti olla kuinka hyvä ja mukava, tuntu et se ihan tahallaan tekee mun elämästä helvettiä ja nauttii kanssa sellasesta ilkeydestä/kiusanteosta. Koska on jotenkin hyvin tunteeton ja kylmä, nii ei kauheesti omatunto soimaa ... Turha sellaselle ihmiselle on ees sanoo, et " hei sä teet väärin! " kun ei se ota kuitenkaan sitä kuuleviin korviinsa, tulee vaan kapinointia vastaan ja hän ei ikinä pyydä mielellään anteeksi, aina täytyy olla sen toisen osapuolen se joka pyytää anteeksi ja sanoo olevansa väärässä vaikka toi koko juttu ois ihan selkeesti lähteny siitä veskarista liikkeelle ... Ei tollasen ihmisen kanssa pysty mitään vakavaa parisuhdetta rakentamaan saatikka ajatella lasten hankkimista, tuo ihminen varmasti pilais niiden lastenkin elämän/psyykkeen, kun ei välitä itsekkäänä ihmisenä kuin omasta perseestään. Tuossa suhteessa ois loppujen lopuks minä päätyny kylmiöön tai se jätkä, molemmat alettiin vihaamaan toisiamme niin paljon.

Eiks vaaka oo taas rauhallinen puolestaan kuin viilipytty? :) joskus saattaa kiehahtaa ehkä tosi pahasti ja olla sillon arvaamaton, mut muuten tosi rauhallinen ja kaikkien kaveri...

Juhakun sanoit että sun pahimpia kiusaajia oli just vaaka ja skorpioni. Niin kiusaajiahan varmasti löytyy joka merkistä, samoin päihdeongelmaisia, mut mun mielestä vaaka ylipäätään ei oo merkkinä sellanen kiusaaja. Koska vaa'at on enemmän niitä jotka ymmärtää erilaisuutta ja erilaisia ihmisiä, niin eivät ole kovinkaan tuomitsevia. Tälläinen kuva mulle on siis jääny useimmiten vaaoista. Mutta sitten taas jos skorpioni on kiusaaja, niin se ei taas yllätä mua yhtään. Skorpionihan on eläimenäkin myrkyllinen ja pisteliäs. Horoskoopissa se myös luetaan erittäin kostonhimoseks ihmistyypiks, joka voi tehdä sun elämästä tosi helvettiä. Onhan skorpioni myös tunteellinen, koska se on veden merkki, mut ei se oo ehkä kuitenkaan sillä tavalla herkkä mitä rapu ja kalat. Tunteellisuutta voi olla myös hyvässä ja pahassa eli skorpioni voi olla esimerkiksi hyvin intohimoinen rakastaja ja hyvä sängyssä, mut sit just mikä on näiden positiivisten tunteiden kääntöpuoli tässä merkissä niin se et kun jos skorppari suuttuu jollekin niin kyllä varmasti saa nahoissaan tuntee tää henkilö kehen se viha kohdistuu. Minun pahimpia kiusaajia oli taas Vesimies, Kaksonen ja Neitsyt. Jotenkin tuon vesimiehen ja kaksosen minä ymmärrän kiusaajinakin, vesimies = kylmä & tunteeton, kaksonen = kaksnaamanen, niin kyllä semmosilta ihmisiltä kiusaaminen onnistuu ... Mut neitsyt oli yllättävä, mut se nyt enemmänkin roikku siinä klaanissa mukana ja koitti hakea minun mielestä hyväksyntää. Säälittävää, mutta totta, sillon kuitenkin oltiin sen ikäsiä kun oltiin ja se on mennyttä elämää.

Vaakaa jos kuitenkin pitäis miettii viel kiusaajana, nii vaaka ehkä kiusais just kauneutta ja hyvää ulkonäköä rakastavana ihmisenä sellaista, joka ei oo omasta mielestään niin hyvännäkönen, tai ei käytä hänen mielestään hienoja vaatteita tai haisee jotenkin pahalle... En tarkota siis et sä oot ollu tällänen ! mut nää vois olla ehkä niitä jotain tyypillisiä syitä, miks vaaka kiusais.

Mä taas rakastan vaaka miehissä sitä et ne on tyylikkäitä ja ulkonäöstään huolehtivia, ne on myös pelimiehiä ja niillä on silmää erilaisiin asioihin, meneviä, energisiä, positiivisia, tulee helposti ihmisten kanssa toimeen, pitää sosiaalisuudesta, tunteellisia, romanttisia... Osaa myös varmasti olla hyviä isejä ja äitejä.

Sit taas ne huonot/ärsyttävät puolet mitkä mä oon rapu naisena, vaaka miehistä huomannu: Ei osata päättää asioita, pidetään varalla toista naista jos ekan kanssa ei onnistukkaan (käsittämättömän loukkaavaa...!?!?) raha-asioissa ollaan huolimattomia, vähän liikaa päihteisiin meneviä... ja etenkin ihan alussa vaakaa lähestyminen voi olla erittäin vaikeaa, tiedä uskaltaako pelata rohkeasti ja suorin kortein, vai täytyykö lähestyä kiusallisen hitaasti ja kiduttaa itseään ehkä vuoden verran, jolloin vaaka tekee vihdoin SELVÄN lähestymisen merkin mua kohtaan ja päättää että mä oon se oikea... argh!

Tempperamenttiselle ihmiselle tollanen hitaasti lorviminen ja kärsivällisyys on välillä vähän vaikeeta. :D

vastamerkki on aina oppositio, ihmissuhdeaspekti siis. Jeps, 30 astetta jaetaan kymmenittäin dekanaatteihin ja niitä tulkitaan vielä erikseen hallitsijoiden mukaan.
Tuohon veskariasiaan sanoisin, että se riippuu omista energioistasi millaista ihmistä kutsut luo, niitä elämän suuria opettajia henkisesti ja omaan sielunpolkuun kuuluvia.. itsestä kannattaa aina lähteä vikaa etsimään koska silloin kasvaa henkisesti kun ei syytä muita. No sä opit tuosta sen, että ei kannata ryhtyä suhteeseen ihmisen kanssa jolla on päihdeongelma kun sellaisella ei ole oma tasapaino kunnossa jolloin kannattaa kysyä mitä tästä opin itsestäni. Onhan tuossa sekin, että sä annoit sille tuon vallan mistä häntä syytät, ei toista voi syyttää siitä, että haluaa olla suhteessa jossa ei näe mikä on hyväksi itselle ja mikä ei, se pitää itse ymmärtää jotta löytää paremman suhteen itselleen, eikös. Se on eheytymistä, joka pitää tapahtua asioita kokemalla sillä negatiiviset asiat ja ihmiset opettavat parhaiten kun silloin muuttaa omia toimintatapojaan.. parisuhteessa on aina kaksi ihmistä, jos haluaa ryhtyä uhriksi niin voihan sitä olla uhri mutta se kertoo myös siitä, että ihminen ei ole oppinut välttämättä ihan kaikkea sitä mitä olisi voinut tapahtumista oppia mutta aina tulee uusi joka sitten opettaa lisää.. parisuhteethan on sitä niinä huonoina hetkinä :) Haluaako olla onnellinen vai oikeassa ? Rakkaudellisessa suhteessa, ego ei puhu vaan rakkaus. Vaaka tuomitsee mielessään mutta todella harvoin sanoo mitä ajattelee..
Skorpioni on ihan yhtä tunteellinen/herkkä mitä muutkin vesimerkit, se on henkisesti vahvempi eli he kestävät työskentelyn kirurgisella, hautausmaalla jne toisin kuin kalat ja rapu jotka harvemmin sitä kestävät hyvin. Skorpioni on avoin mielipiteissään, mutta mustavalkoinen, ei ole kultaista keskitietä ja puhetapa on suoraan ytimeen asioissa mitä herkät ei kestä koska kokevat niin, että heille ollaan julmia.. siitähän ei ole kyse, vaan asiasta mitä on tehty mutta herkkä, huonon itsetunnon omaava siis kokee asioita niin ja se on se oppi siinä.. herkkyyshän on tuota, kun oppii ettei ime itseensä kaikkea mitä ihmiset puhuu, näkee ettei olekaan enää herkkä joka loukkaantuu ihmisten puheista ja silloin vasta näkee sen, että on itse vastuussa omista tunteistaan, ei kukaan muu.. sitä tarkoittaa henkinen kasvu.
Vesimies ei ole kylmä, oletkohan ollenkaan perehtynyt tuohon merkkiin, sehän on ryhmissä toimiva hyväntekijä kuten SPR vapaaehtoinen :) Erikoinen kiinnostaa mutta se kohdistuu yleisimmin siihen kun näkee asioita tulevaan ja puhuu niistä jolloin nykyihmiset ei ymmärrä kun puhutaan tulevaisuuden visioista, oman tien kulkija alallaan. Ilmamerkkinä tekee kvinkunssia rapuun, eli suhteenne on hiertävä aurinkojen kesken. Ilma ja vesi eivät sulaudu, ei ole samaa ajattelutapaa joten nuo mihin viittaat ovat se miten sinä ajattelit mutta ilma ajattelee tiedon tasolla, ei tunteen kuten rapu, jos olisit käyttänyt älyn kautta niin olisit ymmärtänyt mitä hän halusi sanoa mutta tunteella et ole voinut siis ymmärtää mitä hän on tarkoittanut, olette siis puhuneet täysin eri asioista.. Kaksonen on myös ilma eikä ole kaksinaamainen vaan pinnallisesti ilman tapaan puhuva, on tiedonjanoinen mutta ei mene veden tapaan pinnan alle vaan pysyttelee pääasioissa kun eihän sellainen joka janoaa tietää kaiken jaksa kauaa jahkata samaa asiaa kun ei häntä kiinnosta pienet asiat vaan kokonaisuus..
Ai sun mielestä vaaka ei pidä pahanhajuisista.. heh tuo on kyl neitsyeen sopiva, he ovat puhtauden merkkejä. Vaaka pitää hyvistä käytöstavoista ja niissä toimii opettajana, se on rauhantekijä. Hulivili on usein vaaka vaikka sielultaan ovatkin erilaisia niin noita tapaa usein vaa'an merkeissä.
Vaaka on johtava merkki kuten Rapu, sieltä tulee ymmärrys mikä tuossakin näkyy, tietyt johtavat asiat vetoaa sinuun..
Oletkohan kohdannut ton vaa'an nuoruuden vaiheilla kun päihdeongelma kuitenkin kertoo siitä, että sinun on pitänyt oppia siitä se, että sellainen ihminen jolla on päihdeongelma ei ole tasapainossa juuri sen vuoksi kun pitää tunteet turruttaa.. suhteista opitaan asioita itsestä, ei niinkään toisesta sillä he vain peilaavat omia ongelmiamme.. siis kannattaa miettiä mitä tunteita siinä oli niin löytyy se oma ongelma mikä piti ymmärtää jotta voi eheytyä..

Jos ei ole kärsivällinen niin silloin sitä on pitänyt opetella.. :)
Mietippä nykyisen suhteen alkua, osasitko olla kärsivällisempi.. hih ymmärrät sitten varmaan mitä tuo oikeasti tarkoittaa :)

Olen kaunis mies, joten vaaat eivät kiusanneet mua sen takia, mutta ehkä niijen mielestä käytin huonoja vaatteita ja saatoin haista hieman.

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Olen kaunis mies, joten vaaat eivät kiusanneet mua sen takia, mutta ehkä niijen mielestä käytin huonoja vaatteita ja saatoin haista hieman.

Ja vaakamiesten jotka kiusas mua, niin heidän toiset merkit saattoivat olla muuta kuin vaakaa.
Eli tarkoitan nyt venusmerkkiä, mars-merkkiä, merkuriusta, kuuta ja nousevaa.

Aurinkomerkkini on härkä ja kyllä vietän aikaani vain oikeastaan kotona.
Olen todella innokas koti-ihminen ja tappavan tylsä, jolla ei asioita oikein tapahdu.
Laiska ja sairas, molempia =)
Teen kuitenki yhtä työtä, joka lyhytkestoista ja vaihtelevaa.
Mukavuus on tärkeää mulle ja suuri rauha, henkinen hyvä olotila, oma vapaus ja oma rauha, mutta en oo mikään tosikko ja iloton mies, sillä nauran paljon yhden päivän aikana.

Olen hyvin tyyni ja rauhallinen.
Silti oon myös herkkä, mutta riippuu tilanteesta milloin herkkyys näkyy minussa.
En sillai loukkaannu asioista mitenkään.
En oo mikään suuttuva tyyppi.
Olen kylmähermoinen, mutten tunteeton kuitenkaan.
Lepyn nopeasti, jos suutun.
Rauhaa rakastava olen.
Hippi.
En siedä riitelyä.
Olen entinen kiusattu ja en aio koskaan joutua enää kiusatuksi, että kokisin masennusta kiusaamisesta, sillä oon rakentanu semmosen vahvan muurin ja luonteen itselleni.

Mun ja isäni luona käy kylässä muutamia ihmisiä(mua selvästi vanhempia).
Tulen hyvin juttuun mua itseä paljon vanhempien kanssa.
Mun ikäluokka jotenki pelottaa mua.
En tiedä.

Ihan kivalta kuulostaa. =)

Niin se pelottaa muakin ... olen itse siis -90 luvulla syntynyt. Ei kai meissä -90 luvulla syntyneissä oo kauheesti eroa -80 luvulla syntyneisiin. Tiedä sit onko se totta et nykynuoriso on muuttunut jotenkin ilkeämmäksi, vai onko se kuvitelma vain tuolla omassa päässä...

Suviiii- kirjoitti:

Ihan kivalta kuulostaa. =)

Niin se pelottaa muakin ... olen itse siis -90 luvulla syntynyt. Ei kai meissä -90 luvulla syntyneissä oo kauheesti eroa -80 luvulla syntyneisiin. Tiedä sit onko se totta et nykynuoriso on muuttunut jotenkin ilkeämmäksi, vai onko se kuvitelma vain tuolla omassa päässä...

Lue lisää

Voi Suviili, mä olen kohta viiskymppinen et on meillä aika paljon ikäeroa :) Nykynuoret on kristallilapsia, ne oppii kaiken jo lapsena elektroniikasta eikä aina välttämättä ihan hyvä jos pieni lapsii osaa kännykän käytön mikä kuuluu aikuisille.. jokainen sukupolvi on erilainen edellisten mielestä juuri tuollainen mitä sanoit mutta niin sen pitääkin olla, maailma muuttuu vaikka ei aina parempaan mutta kuitenkin.

Hei, mut kirjotin sulle tuolla alempana tekstin ! Sä kun olit psykologi, etkö vois kans vastata siihen..? Sorry se viesti on tosi pitkä, mut mä oon välillä tällänen pidempien viestien kirjoittaja.

Suviiii- kirjoitti:

Hei, mut kirjotin sulle tuolla alempana tekstin ! Sä kun olit psykologi, etkö vois kans vastata siihen..? Sorry se viesti on tosi pitkä, mut mä oon välillä tällänen pidempien viestien kirjoittaja.

Lue lisää

näin että olit kirjoitellut, piti alkaa nukkua välillä :) En ole täällä kovinkaan paljoa kun yrittäjänä ei oikein ole aikaa paitsi kahvia juodessa :) Onneksi olen nopea kirjoittamaan :)

Luen sen kohta ja vastailen mielipiteitäni kirjoittamasi perusteella. Koska olet rapu niin voi kirveltää hermoon mikäli asia on sinulle herkkä tai et ole ymmärtänyt oleellisia asioita vielä jolloin herännyt tunne olisi hyvä käsitellä kokemalla se eikä kieltämällä sitä kun silloin menet ison harppauksen eteenpäin oman itsesi kasvussa :) Itsetutkailu on aina hyväksi..

Oliskohan sulla kaksosta kartalla, vaikka kuunvaihe jos ei muuta, se kun kuvaa toimintatapaa siinä kuin Mars :) Ihastuttava tyttönen olet tuolla kuplivan pulppuavalla puhetavallasi :) Ei tarvitse pyydellä anteeksi viestin pituutta, se on varmasti asiapitoinen tunnepuolelta käsiteltynä, veikkaisin :)

Juu, kirjottele sit kun kerkiät. :)

Ajattelen eri tavalla kuin sinä Zhau-nimimerkin tyyppi.
Mulla on juuri kuu kauriissa.
Tulen mm hyvin toimeen äitini miehen kanssa.
En pelkää keskustella hänen kanssaan, mut on paljon ihmisiä, joiden kanssa juttu ei luista, koska en uskalla tehdä aloitteita.

Persoonaani kuuluu tunteiden väistely tai estotilaan pyrkiminen, etten sillai tee tuttavuuksia enkä liiku missään vaan kotona nautiskelen olemisestani.
Persoonaani kuuluu toisaalta ujous ja arkuus, että mä koen ihmisten parissa olemisen jännittämisenä enkä todellakaan uskalla mennä tulta päin.
Elän vain turvallisesti, enkä ota riskejä.

En mä koe olevani masentunut, vaan erittäin onnellinen ihminen, koska mä en vain välitä ihmissuhteista.
Olen kai hieman kylmä ihminen.
Tai en tiedä.
Mä rakastan enemmän eläimiä kuin ihmisiä.
Olen eläinrakas.
Koen, että ihminen on vaikea tai paha, mutta ehkä itse olen vaikea(mutten paha) HEH =)

Mua ei vain kiinnosta ihmissuhteet ja sillä sipuli =)
Mieluummin eläinten parissa kuin ihmisten.
Mä olen mä eikä mun tarvi olla erilainen ihminen.
Mut pitää hyväksyä semmosena kuin oon ja miten suhtaudun asioihin/ihmisiin ja suhteisiin.
Ei mua kai kukaan ymmärrä, muttei tarvikaan.
Erakkohan mä olen kai.
Asun isäni kanssa.

Voisitko muuten vastata psykologina mulle tähän...

Mä tein joskus lapsena/teininä tosi tyhmiä ja arvottomia virheitä. Mä sain niiden seurauksena erittäin huonon maineen ja päädyin myöskin pahasti kiusatuksi.

Kiusaajia oli useita ja kiusaaminen oli päin naamaa haukkumista ja perään huutelua kun menin ohi, naureskelua ja mulkoilua samalla tavalla, uhkailua väkivallalla, lyömistä, tönimistä, pilapuheluita ja netissä haukkumista (eli mä en saanu olla kotonakaan välttämättä rauhassa), perättömien juorujen levitystä, yleisten vessojen seiniin minusta rumien juttujen kirjottamista... Tätä kesti joka päivä useamman vuoden ajan. Oltiin sillon ylä-aste ikäsiä.

Peruskoulun jälkeen mä muutin vähän kauemmaksi ja tutustuin yhteen mua pari vuotta vanhempaan poikaan/nuoreen mieheen ja ihastuin ja se ei ensiksi tiennyt mitään mun menneisyydestä, mut sit se sai jotain kautta korviinsa sen miten huono maine mulla on, kuinka paljon mua vihataan ja on kiusattu, minkälaisia virheitä mä oon joskus tehny... Aluksi se jätkä oli ihan mukava, mutta tuon jälkeen tuntu että sen käytös muuttu täysin mua kohtaan. Se alko kanssa inhottavaks ja ilkeeks, vittuili mulle jatkuvasti, vaikka mä koitin olla mukava. Mä en myöskään kieltäny mun menneisyyttä vaan kerroin avoimesti ja rehellisesti kaiken mitä oon tehny ja mitä oon tapahtunu, en tiedä mitä ne muut ihmiset on hällekin sit selittäny kun tuntuu että mun rehellisyys ei koskaan riitä kipeistäkään asioista, vaan aina mua vastaan käännytään silti. Ehkä mä yritin tukeutua myös siitä kiusaamisesta tosi rikkinäisenä ihmisenä liikaa tähän jätkään, eikä se jätkä myöskään ymmärtäny mun traumatisoituneisuutta. Joo, mulla on oikeesti traumoja ja joistakin sekin tuntuu olevan vaan hauska ja naurettava juttu. Enkä mä ymmärrä sitä, että nekin ihmiset jotka minun menneisyydestä kerto tuolle jätkälle kun selvästi varmasti tiesivät että kun oon muuttanu muuallekin niin mä haluun aloittaa puhtaalta pöydältä, enkä toistaa mun virheitä enää ja unohtaa koko mun historian, koska se on liian kivulias ... niin silti tää jätkä ei saanu kertoa, että ketkä ovat puhuneet minusta ja mitä, tuota mä en oikeen tajua että miks ihminen toimii noin ...? miks se haluu nimettömänä, tuhota vieläkin, jo tietyn määrän kärsimysten jälkeen toisen ihmisen elämää ...? onko se sairasta ...?

Nykysin mä asun vieläkin kauempana. Mut silti mä oon AIVAN VARMA. Että tuolla on ihmisiä jotka vihaa mua niin kovasti jostakin syystä, että kai se on minun persoona mikä ei niitä miellytä, minun ulkonäkö, niiden mielestä mussa on varmasti kaikki pielessä ... Niin aivan varma olen että jos aukenis tilaisuus, yhdelle tälläsistä pahimmista kusipäistä, niin tuota takuulla kertois minun uusille ystäville ja kumppanille mun menneisyydestä ja haluis saattaa mut taas kiusatuksi ... Aivan sama, ollaanko me iällisesti aikuisia vai ei, mutta tuntuu että tälläset ihmiset ei tiedosta rajoja ja niillä ei paina missään VAIKKA MÄ EN JAKSAIS ENÄÄ ja tekisin oikeasti sen itsemurhan ... Ne ensinnäkin ajattelee, että vaikka ne kiusais mua kuinka paljon ja jauhais mun menneisyydestä, minkä tahdon vain unohtaa, että mä en silti kykenis tekemään itsemurhaa, ETTÄ MÄ KESTÄN VANHUUTEEN SAAKKA KIUSAAMISTA JA ETTÄ YRITETÄÄN TAHALLAAN TUHOTA JATKUVASTI MUN ELÄMÄÄ JA MUISTUTELLA MUN MENNEISYYDESTÄ ... Sen itsemurhan jälkeenkin osa varmasti jatkais mun parjaamista ja sanois et se oli sille ihan oikein! Niin millasia sun mielestä on psykologina tuollaset ihmiset...?

Entä ootko sinä sitä mieltä kanssa, et ihmisellä on rajat, tietty määrä kärsimystä riittää ja ei kukaan ihminen jaksa, kiusantekoa koko loppuelämää...?

Musta tuntuu, että mun kohtalo on joutua sairaan ajojahdin uhriksi ja vaikka mä kuinka yrittäisin tehdä elämästäni hyvää ja et siihen kuuluis ihan vaan jatkossa tasapainosta arkea, niin silti joku paskiainen minut vielä löytää ja haluaa alistaa ennen aikojaan oman käden kautta hautaan ... Ja mä en millään tuossa tilanteessa jaksais enää lähtee yrittää, selvittää, näitä asioita puhumalla ... Kun ei se hyödytä mitään, menis kuuroille korville niinku meni aikasemminkin ja pelkään et mun kohtalo tulee olemaan vaan todella surkea, eikä sitä vastaan kannata edes yrittää kamppailla kun tietää kuitenkin että kohtalo on määrätty, eikä sitä voi muuttaa. Tiiätkö mun mummon elämäkin on ollu sellasta et se on joutunu pistää 3 lastaan ennen omaa kuolemaansa hautaan mitä erilaisimmista syistä, ainut joka elää on mun isä ja se on alkoholisti ja masentunut, moni muu myös meidän suvusta on alkoholisti, mielenterveysongelmainen, yksinäinen... Jne. Tuntuu et meidän sukua vainoo jostain syystä jokin paha karma ja vaikka mä yrittäisin kuinka pyristellä irti sukurasitteestani irti, mä en pääse, epäonni seuraa minuakin...

Suviiii- kirjoitti:

Voisitko muuten vastata psykologina mulle tähän...

Mä tein joskus lapsena/teininä tosi tyhmiä ja arvottomia virheitä. Mä sain niiden seurauksena erittäin huonon maineen ja päädyin myöskin pahasti kiusatuksi.

Kiusaajia oli useita ja kiusaaminen oli päin naamaa haukkumista ja perään huutelua kun menin ohi, naureskelua ja mulkoilua samalla tavalla, uhkailua väkivallalla, lyömistä, tönimistä, pilapuheluita ja netissä haukkumista (eli mä en saanu olla kotonakaan välttämättä rauhassa), perättömien juorujen levitystä, yleisten vessojen seiniin minusta rumien juttujen kirjottamista... Tätä kesti joka päivä useamman vuoden ajan. Oltiin sillon ylä-aste ikäsiä.

Peruskoulun jälkeen mä muutin vähän kauemmaksi ja tutustuin yhteen mua pari vuotta vanhempaan poikaan/nuoreen mieheen ja ihastuin ja se ei ensiksi tiennyt mitään mun menneisyydestä, mut sit se sai jotain kautta korviinsa sen miten huono maine mulla on, kuinka paljon mua vihataan ja on kiusattu, minkälaisia virheitä mä oon joskus tehny... Aluksi se jätkä oli ihan mukava, mutta tuon jälkeen tuntu että sen käytös muuttu täysin mua kohtaan. Se alko kanssa inhottavaks ja ilkeeks, vittuili mulle jatkuvasti, vaikka mä koitin olla mukava. Mä en myöskään kieltäny mun menneisyyttä vaan kerroin avoimesti ja rehellisesti kaiken mitä oon tehny ja mitä oon tapahtunu, en tiedä mitä ne muut ihmiset on hällekin sit selittäny kun tuntuu että mun rehellisyys ei koskaan riitä kipeistäkään asioista, vaan aina mua vastaan käännytään silti. Ehkä mä yritin tukeutua myös siitä kiusaamisesta tosi rikkinäisenä ihmisenä liikaa tähän jätkään, eikä se jätkä myöskään ymmärtäny mun traumatisoituneisuutta. Joo, mulla on oikeesti traumoja ja joistakin sekin tuntuu olevan vaan hauska ja naurettava juttu. Enkä mä ymmärrä sitä, että nekin ihmiset jotka minun menneisyydestä kerto tuolle jätkälle kun selvästi varmasti tiesivät että kun oon muuttanu muuallekin niin mä haluun aloittaa puhtaalta pöydältä, enkä toistaa mun virheitä enää ja unohtaa koko mun historian, koska se on liian kivulias ... niin silti tää jätkä ei saanu kertoa, että ketkä ovat puhuneet minusta ja mitä, tuota mä en oikeen tajua että miks ihminen toimii noin ...? miks se haluu nimettömänä, tuhota vieläkin, jo tietyn määrän kärsimysten jälkeen toisen ihmisen elämää ...? onko se sairasta ...?

Nykysin mä asun vieläkin kauempana. Mut silti mä oon AIVAN VARMA. Että tuolla on ihmisiä jotka vihaa mua niin kovasti jostakin syystä, että kai se on minun persoona mikä ei niitä miellytä, minun ulkonäkö, niiden mielestä mussa on varmasti kaikki pielessä ... Niin aivan varma olen että jos aukenis tilaisuus, yhdelle tälläsistä pahimmista kusipäistä, niin tuota takuulla kertois minun uusille ystäville ja kumppanille mun menneisyydestä ja haluis saattaa mut taas kiusatuksi ... Aivan sama, ollaanko me iällisesti aikuisia vai ei, mutta tuntuu että tälläset ihmiset ei tiedosta rajoja ja niillä ei paina missään VAIKKA MÄ EN JAKSAIS ENÄÄ ja tekisin oikeasti sen itsemurhan ... Ne ensinnäkin ajattelee, että vaikka ne kiusais mua kuinka paljon ja jauhais mun menneisyydestä, minkä tahdon vain unohtaa, että mä en silti kykenis tekemään itsemurhaa, ETTÄ MÄ KESTÄN VANHUUTEEN SAAKKA KIUSAAMISTA JA ETTÄ YRITETÄÄN TAHALLAAN TUHOTA JATKUVASTI MUN ELÄMÄÄ JA MUISTUTELLA MUN MENNEISYYDESTÄ ... Sen itsemurhan jälkeenkin osa varmasti jatkais mun parjaamista ja sanois et se oli sille ihan oikein! Niin millasia sun mielestä on psykologina tuollaset ihmiset...?

Entä ootko sinä sitä mieltä kanssa, et ihmisellä on rajat, tietty määrä kärsimystä riittää ja ei kukaan ihminen jaksa, kiusantekoa koko loppuelämää...?

Musta tuntuu, että mun kohtalo on joutua sairaan ajojahdin uhriksi ja vaikka mä kuinka yrittäisin tehdä elämästäni hyvää ja et siihen kuuluis ihan vaan jatkossa tasapainosta arkea, niin silti joku paskiainen minut vielä löytää ja haluaa alistaa ennen aikojaan oman käden kautta hautaan ... Ja mä en millään tuossa tilanteessa jaksais enää lähtee yrittää, selvittää, näitä asioita puhumalla ... Kun ei se hyödytä mitään, menis kuuroille korville niinku meni aikasemminkin ja pelkään et mun kohtalo tulee olemaan vaan todella surkea, eikä sitä vastaan kannata edes yrittää kamppailla kun tietää kuitenkin että kohtalo on määrätty, eikä sitä voi muuttaa. Tiiätkö mun mummon elämäkin on ollu sellasta et se on joutunu pistää 3 lastaan ennen omaa kuolemaansa hautaan mitä erilaisimmista syistä, ainut joka elää on mun isä ja se on alkoholisti ja masentunut, moni muu myös meidän suvusta on alkoholisti, mielenterveysongelmainen, yksinäinen... Jne. Tuntuu et meidän sukua vainoo jostain syystä jokin paha karma ja vaikka mä yrittäisin kuinka pyristellä irti sukurasitteestani irti, mä en pääse, epäonni seuraa minuakin...

Lue lisää

Meitä on ihmisiä moneen junaan.
En ole psykologi, mutta ehkä olen psykologi omalla tavallaan.
Pidän itteäni filosofin tapaisena ihmisenä ennenkaikkea ja ymmärrän heikossa asemassa olevia ja olen heidän puolellaan, mut ihmisen pitäs kasvattaa joku muuri ympärilleen, että ei enää välitä kiusaamisesta, että ei kannata välittää, jos typerät aikuiset kiusaa sua.
Anna mennä toisesta korvasta ulos.
Eri asia on sitten, miten kukin haluaa elää omaa elämäänsä eli haluaako rajoittaa elämäänsä mut mun kohdalla se rajoittaminen johtuu myös siitä, että en oo mikään sosiaalinen ihminen, niin en voikaan olla se kova puhujatyyppi, vaan mieluiten pysyttelen piilossa, mutta ehkä mulla on joku salaisuus, jota kannan hautaan saakka.
Joku mystinen salaisuus, josta en edes ole varma.
Mutta näin mä elän ja sinä saat elää miten itse haluat.
Asiat pitää katsoa yksilön kuvakulmasta eli jokainen on oma yksilö ja jokaisen tulisi olla semmonen, kuten minä itte haluaa.
Mun motossani korostuu minä itte /oma pää/omapäisyys ja älä liikaa kuuntele muita ja älä varsinkaan välitä kiusaajista.

Ne kiusaajat ovat useimmiten hirveitä ihmisiä(eivät kaikki).
Mut valtaosa heistä; EN PIDÄ HEITÄ EDES IHMISINÄ.
EN ARVOSTA OLLENKAAN VAAN NAURAN NIILLE JA PIDÄN NIITÄ KAKKALÄJÄN ARVOISINA.
EN SUOSTU PUHUUN HEIJÄN KANSSAAN SAATIKKA OLEEN SAMASSA HUONEESSA(esim työpaikka) HEIJÄN KANSSAAN.

Siksi valitsinki ittelleni semmosen työn, jossa saa olla paljon itsekseen(isäni seurassa).

Se on yksilöllistä, miten kokee kiusaamisen.
Eli yksi neuvo ois semmonen, että lääkitys voi lievittää tuskaista olotilaa, kun sua kiusataan.
Toinen juttu on se, että kasvattaa omaa luonnettaan ja keskustelee netissä mun kaltaisten hyvien ihmisten kanssa, niin sä alat tajuamaan, että ei sun pidäkään välittää niijen kiusaajien kommenteista vaan alat pilkkaamaan niitä ja naurat niille.
Jos ne sun tontillesi tulevat, ni hommaa lähestymiskielto.

Okei, kiitti sun vastauksesta, palaan myöhemmin ruotimaan enemmän. :)

Mut viestini tarkoitin pääasiassa Zhaulle, hän oli mun muistaakseen astrologi mutta myös psykologi !

Suviiii- kirjoitti:

Okei, kiitti sun vastauksesta, palaan myöhemmin ruotimaan enemmän. :)

Mut viestini tarkoitin pääasiassa Zhaulle, hän oli mun muistaakseen astrologi mutta myös psykologi !

Lue lisää

Vaikken oo psykologi, niin kannattaa toki munki viesti ottaa tosissaan, koska mulla on paljon elämänkokemusta, vaikka elänytkin aika rajoittuneesti =)

Kaikkea hyvää sulle.
ISOT HALIT.
Olet varmasti ihana ihminen.

PUSI

Mä rakastan hyviä ihmisiä.
Vain semmosia rakastan.
Niitä saisi olla enemmänkin.

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Ajattelen eri tavalla kuin sinä Zhau-nimimerkin tyyppi.
Mulla on juuri kuu kauriissa.
Tulen mm hyvin toimeen äitini miehen kanssa.
En pelkää keskustella hänen kanssaan, mut on paljon ihmisiä, joiden kanssa juttu ei luista, koska en uskalla tehdä aloitteita.

Persoonaani kuuluu tunteiden väistely tai estotilaan pyrkiminen, etten sillai tee tuttavuuksia enkä liiku missään vaan kotona nautiskelen olemisestani.
Persoonaani kuuluu toisaalta ujous ja arkuus, että mä koen ihmisten parissa olemisen jännittämisenä enkä todellakaan uskalla mennä tulta päin.
Elän vain turvallisesti, enkä ota riskejä.

En mä koe olevani masentunut, vaan erittäin onnellinen ihminen, koska mä en vain välitä ihmissuhteista.
Olen kai hieman kylmä ihminen.
Tai en tiedä.
Mä rakastan enemmän eläimiä kuin ihmisiä.
Olen eläinrakas.
Koen, että ihminen on vaikea tai paha, mutta ehkä itse olen vaikea(mutten paha) HEH =)

Mua ei vain kiinnosta ihmissuhteet ja sillä sipuli =)
Mieluummin eläinten parissa kuin ihmisten.
Mä olen mä eikä mun tarvi olla erilainen ihminen.
Mut pitää hyväksyä semmosena kuin oon ja miten suhtaudun asioihin/ihmisiin ja suhteisiin.
Ei mua kai kukaan ymmärrä, muttei tarvikaan.
Erakkohan mä olen kai.
Asun isäni kanssa.

Lue lisää

Toki jos ajattelee itsestään niin, ettei uskalla tehdä aloitteita tai kommunikoida ihmisten kanssa omien estojensa tai tietyn kaltaisten ihmisten kanssa niin se on ihan oma valinta jos erakoituu normaalista, sosiaalisesta elämästä.. tuolloin kuitenkin oman itsen ajattelu on negatiivista, ei positiivista.

Jotkut Kuu kauriit voivat asua pitkään kotona, siihen löytyy yleensä syy voimakastahtoisista vanhemmista, johtavasta laadusta. Mistä se kertoo, vanhempi on riippuvainen lapsestaan ja toisinpäin.. Vanhapiika ja –poika ovat näitä nimikkeitä joita syntyy silloin kun lapsi ei aikuistu normaaliin tapaan 18-vuotiaana muuttamalla kotoa mutta usein nämä lapset ovat myös juuri niitä jotka erakoituvat saman ikäisestä seurasta.. kannattaa miettiä näitä asioita mikäli on Kuu Kauriissa. Ihmissuhteet ovat tärkeä osa elämää, ilman sosiaalista rinkiä erakoituu ja pian onkin sitten jo tuota mitä mainitsit mikä on aina kuitenkin ihan oma valinta.

Zhau kirjoitti:

Toki jos ajattelee itsestään niin, ettei uskalla tehdä aloitteita tai kommunikoida ihmisten kanssa omien estojensa tai tietyn kaltaisten ihmisten kanssa niin se on ihan oma valinta jos erakoituu normaalista, sosiaalisesta elämästä.. tuolloin kuitenkin oman itsen ajattelu on negatiivista, ei positiivista.

Jotkut Kuu kauriit voivat asua pitkään kotona, siihen löytyy yleensä syy voimakastahtoisista vanhemmista, johtavasta laadusta. Mistä se kertoo, vanhempi on riippuvainen lapsestaan ja toisinpäin.. Vanhapiika ja –poika ovat näitä nimikkeitä joita syntyy silloin kun lapsi ei aikuistu normaaliin tapaan 18-vuotiaana muuttamalla kotoa mutta usein nämä lapset ovat myös juuri niitä jotka erakoituvat saman ikäisestä seurasta.. kannattaa miettiä näitä asioita mikäli on Kuu Kauriissa. Ihmissuhteet ovat tärkeä osa elämää, ilman sosiaalista rinkiä erakoituu ja pian onkin sitten jo tuota mitä mainitsit mikä on aina kuitenkin ihan oma valinta.

Lue lisää

Siihen vaikuttaa myös ujouteni ja arkuuteni.
Mulla on todettu olevan aspergerin syndrooma.
Olen tunteikas ihminen ja saatan kokea monet sanomiset loukkaavana.
Jopa sun yhden sanomisesi koin loukkaavana, kun sanoit, että olemme ilkeitä, kun puhumme paskaa niistä ihmisistä, jotka loukanneet tunteitamme eli tarkoitan kiusaajiamme.

Oikeastaan en edes puhu paljoa paskaa, ehkä täällä netissä hieman tai ainaki silloin voin ottaa verbaalisesti yhteen jonkun kiusaajan kanssa, joka loukkaa tunteitani.
Mun mielestä se ansaitsee sen, mutta nykyään vähentäny sitä riitelyä.
Paras on, että poistuu paikalta tai ei sano mitään.
Nauraa vaan niijen ilkeydelle.

=)

Suviiii- kirjoitti:

Voisitko muuten vastata psykologina mulle tähän...

Mä tein joskus lapsena/teininä tosi tyhmiä ja arvottomia virheitä. Mä sain niiden seurauksena erittäin huonon maineen ja päädyin myöskin pahasti kiusatuksi.

Kiusaajia oli useita ja kiusaaminen oli päin naamaa haukkumista ja perään huutelua kun menin ohi, naureskelua ja mulkoilua samalla tavalla, uhkailua väkivallalla, lyömistä, tönimistä, pilapuheluita ja netissä haukkumista (eli mä en saanu olla kotonakaan välttämättä rauhassa), perättömien juorujen levitystä, yleisten vessojen seiniin minusta rumien juttujen kirjottamista... Tätä kesti joka päivä useamman vuoden ajan. Oltiin sillon ylä-aste ikäsiä.

Peruskoulun jälkeen mä muutin vähän kauemmaksi ja tutustuin yhteen mua pari vuotta vanhempaan poikaan/nuoreen mieheen ja ihastuin ja se ei ensiksi tiennyt mitään mun menneisyydestä, mut sit se sai jotain kautta korviinsa sen miten huono maine mulla on, kuinka paljon mua vihataan ja on kiusattu, minkälaisia virheitä mä oon joskus tehny... Aluksi se jätkä oli ihan mukava, mutta tuon jälkeen tuntu että sen käytös muuttu täysin mua kohtaan. Se alko kanssa inhottavaks ja ilkeeks, vittuili mulle jatkuvasti, vaikka mä koitin olla mukava. Mä en myöskään kieltäny mun menneisyyttä vaan kerroin avoimesti ja rehellisesti kaiken mitä oon tehny ja mitä oon tapahtunu, en tiedä mitä ne muut ihmiset on hällekin sit selittäny kun tuntuu että mun rehellisyys ei koskaan riitä kipeistäkään asioista, vaan aina mua vastaan käännytään silti. Ehkä mä yritin tukeutua myös siitä kiusaamisesta tosi rikkinäisenä ihmisenä liikaa tähän jätkään, eikä se jätkä myöskään ymmärtäny mun traumatisoituneisuutta. Joo, mulla on oikeesti traumoja ja joistakin sekin tuntuu olevan vaan hauska ja naurettava juttu. Enkä mä ymmärrä sitä, että nekin ihmiset jotka minun menneisyydestä kerto tuolle jätkälle kun selvästi varmasti tiesivät että kun oon muuttanu muuallekin niin mä haluun aloittaa puhtaalta pöydältä, enkä toistaa mun virheitä enää ja unohtaa koko mun historian, koska se on liian kivulias ... niin silti tää jätkä ei saanu kertoa, että ketkä ovat puhuneet minusta ja mitä, tuota mä en oikeen tajua että miks ihminen toimii noin ...? miks se haluu nimettömänä, tuhota vieläkin, jo tietyn määrän kärsimysten jälkeen toisen ihmisen elämää ...? onko se sairasta ...?

Nykysin mä asun vieläkin kauempana. Mut silti mä oon AIVAN VARMA. Että tuolla on ihmisiä jotka vihaa mua niin kovasti jostakin syystä, että kai se on minun persoona mikä ei niitä miellytä, minun ulkonäkö, niiden mielestä mussa on varmasti kaikki pielessä ... Niin aivan varma olen että jos aukenis tilaisuus, yhdelle tälläsistä pahimmista kusipäistä, niin tuota takuulla kertois minun uusille ystäville ja kumppanille mun menneisyydestä ja haluis saattaa mut taas kiusatuksi ... Aivan sama, ollaanko me iällisesti aikuisia vai ei, mutta tuntuu että tälläset ihmiset ei tiedosta rajoja ja niillä ei paina missään VAIKKA MÄ EN JAKSAIS ENÄÄ ja tekisin oikeasti sen itsemurhan ... Ne ensinnäkin ajattelee, että vaikka ne kiusais mua kuinka paljon ja jauhais mun menneisyydestä, minkä tahdon vain unohtaa, että mä en silti kykenis tekemään itsemurhaa, ETTÄ MÄ KESTÄN VANHUUTEEN SAAKKA KIUSAAMISTA JA ETTÄ YRITETÄÄN TAHALLAAN TUHOTA JATKUVASTI MUN ELÄMÄÄ JA MUISTUTELLA MUN MENNEISYYDESTÄ ... Sen itsemurhan jälkeenkin osa varmasti jatkais mun parjaamista ja sanois et se oli sille ihan oikein! Niin millasia sun mielestä on psykologina tuollaset ihmiset...?

Entä ootko sinä sitä mieltä kanssa, et ihmisellä on rajat, tietty määrä kärsimystä riittää ja ei kukaan ihminen jaksa, kiusantekoa koko loppuelämää...?

Musta tuntuu, että mun kohtalo on joutua sairaan ajojahdin uhriksi ja vaikka mä kuinka yrittäisin tehdä elämästäni hyvää ja et siihen kuuluis ihan vaan jatkossa tasapainosta arkea, niin silti joku paskiainen minut vielä löytää ja haluaa alistaa ennen aikojaan oman käden kautta hautaan ... Ja mä en millään tuossa tilanteessa jaksais enää lähtee yrittää, selvittää, näitä asioita puhumalla ... Kun ei se hyödytä mitään, menis kuuroille korville niinku meni aikasemminkin ja pelkään et mun kohtalo tulee olemaan vaan todella surkea, eikä sitä vastaan kannata edes yrittää kamppailla kun tietää kuitenkin että kohtalo on määrätty, eikä sitä voi muuttaa. Tiiätkö mun mummon elämäkin on ollu sellasta et se on joutunu pistää 3 lastaan ennen omaa kuolemaansa hautaan mitä erilaisimmista syistä, ainut joka elää on mun isä ja se on alkoholisti ja masentunut, moni muu myös meidän suvusta on alkoholisti, mielenterveysongelmainen, yksinäinen... Jne. Tuntuu et meidän sukua vainoo jostain syystä jokin paha karma ja vaikka mä yrittäisin kuinka pyristellä irti sukurasitteestani irti, mä en pääse, epäonni seuraa minuakin...

Lue lisää

Jokainen kokee lapsuudessa kiusaamista jossain vaiheessa ja jos täysi-ikäisenä edelleen kokee olevansa ”uhri” niin ehkä siinä vaiheessa voisi harkita terapiaa ellei kykene ajatusmallejaan muuttamaan. Jokainen tekee nuoruudessaan virheitä ja niistä on tarkoitus oppia, ei jäädä niihin kiinni.

Aika negatiivinen ja syyttävä tuo sinun viestisi ?

Oletko koskaan lukenut viestiäsi, jos et niin olisiko sinun aika ymmärtää mikä sinun ongelmasi on? En yhtään ihmettele miksi ystäväsi nauravat sinulle mutta oletko itse koskaan pysähtynyt miettimään asiaa. Tunteita osaat käsitellä mutta looginen ajattelu näyttää kyllä puuttuvan.

Trauma tarkoittaa tapahtumaa missä kohdataan hengenvaara fyysisesti silmästä silmään kuten auto-onnettomuus, raiskaus tai fyysistä vakavaa väkivaltaa mitä mieli ei ole kestänyt, mikä saa vajoamaan post-traumaattiseen tilaan koska ei kykene käsittelemään tapahtumaa. Tila on siis vakava joten pitäisi ymmärtää, että tuo mitä olet kokenut, ei ole trauma vaan ihmissuhdekonflikti jota et ole hallinnut. Normaaliin elämään kuuluu konfliktien kohtaaminen ja niistä selviytyminen eikä sillä ole mitään tekemistä traumatisoitumisen kanssa. Sitä kutsutaan yliherkkyydeksi.

Oletko dramatiikkaan taipuvainen ? Eikö kirjoituksesi ole mielestäsi dramatiikkaa ja hyvin minä keskeistä ?

Millä tavalla tuo ”nimetön” siis ”tuhoaa” elämääsi parhaillaan ? Eikö sun mielestä tuossa ole vain yksi ihminen joka tuhoaa elämääsi parhaillaan eikä se minusta ole tuo nimetön.

Toinen asia mikä sinun olisi hyvä tiedostaa, on se, että itsemurha on asia millä ei koskaan pitäisi leikkiä koska sillä on tapana kääntyä itseä vastaan jos sillä liiaksi leikkii. Ei kannata lietsoa sellaista mitä ei ole itse valmis kohtaamaan, joko ymmärrät. Itsemurha on AINA ihmisen OMA valinta, sitä ei aiheuta kukaan toinen eikä vastuu siitä ole kenelläkään muulla kuin ihmisellä itselleen. Se on jokaisen oma valinta.

Positiivinen suhde itseen ja muihin on tae siitä, että niin ei käy mutta voihan sen tehdä jos niin haluaa..

Kun kirjoitat ettei noilla ihmisillä ole rajoja niin asetitko heille ne omat rajasi? Aikuinen ihminen asettaa ihmisille rajoja silloin kun niitä tarvitaan ja jos sitä ei hallitse niin silloin sitä tulisi opetella eikä syyttää muita siitä, ettei ole itse tehnyt niin. Jotain opittavaa sinulla näyttää olevan tuon viestisi perusteella.

Jos sä haluat aloittaa puhtaalta pöydältä, niin milloin olit ajatellut aloittaa? Ja miten ajattelit aloittaa?

Vain itseään voi muuttaa, ei muita.

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Ajattelen eri tavalla kuin sinä Zhau-nimimerkin tyyppi.
Mulla on juuri kuu kauriissa.
Tulen mm hyvin toimeen äitini miehen kanssa.
En pelkää keskustella hänen kanssaan, mut on paljon ihmisiä, joiden kanssa juttu ei luista, koska en uskalla tehdä aloitteita.

Persoonaani kuuluu tunteiden väistely tai estotilaan pyrkiminen, etten sillai tee tuttavuuksia enkä liiku missään vaan kotona nautiskelen olemisestani.
Persoonaani kuuluu toisaalta ujous ja arkuus, että mä koen ihmisten parissa olemisen jännittämisenä enkä todellakaan uskalla mennä tulta päin.
Elän vain turvallisesti, enkä ota riskejä.

En mä koe olevani masentunut, vaan erittäin onnellinen ihminen, koska mä en vain välitä ihmissuhteista.
Olen kai hieman kylmä ihminen.
Tai en tiedä.
Mä rakastan enemmän eläimiä kuin ihmisiä.
Olen eläinrakas.
Koen, että ihminen on vaikea tai paha, mutta ehkä itse olen vaikea(mutten paha) HEH =)

Mua ei vain kiinnosta ihmissuhteet ja sillä sipuli =)
Mieluummin eläinten parissa kuin ihmisten.
Mä olen mä eikä mun tarvi olla erilainen ihminen.
Mut pitää hyväksyä semmosena kuin oon ja miten suhtaudun asioihin/ihmisiin ja suhteisiin.
Ei mua kai kukaan ymmärrä, muttei tarvikaan.
Erakkohan mä olen kai.
Asun isäni kanssa.

Lue lisää

Toki jos ajattelee niin, ettei uskalla tehdä aloitteita tai kommunikoida ihmisten kanssa omien estojensa tai tietyn kaltaisten ihmisten kanssa niin voiko silloin kyetäkään.. Silloin se on oma valinta jos erakoituu normaalista, sosiaalisesta elämästä sillä jokainen on vastuussa itse elämästään.

Kuu kauris on yleensä johtaja, tosin pitää olla tasapainossa tietysti koska muuten käy päinvastoin. Kauris on kontrollinhaluinen, siinä suurin este usein.

Jotkut Kuu kauriit voivat asua pitkään kotona, siihen löytyy yleensä syy voimakastahtoisista vanhemmista, johtavasta laadusta. Mistä se kertoo, vanhempi on riippuvainen lapsestaan ja toisinpäin.. Vanhapiika ja –poika ovat näitä nimikkeitä joita syntyy silloin kun lapsi ei aikuistu normaaliin tapaan 18-vuotiaana muuttamalla kotoa mutta usein nämä lapset ovat myös juuri niitä jotka erakoituvat saman ikäisestä seurasta.. kannattaa miettiä näitä asioita mikäli on Kuu Kauriissa. Ihmissuhteet ovat tärkeä osa elämää, ilman sosiaalista rinkiä erakoituu ja pian onkin sitten jo tuota mitä mainitsit mikä on kuitenkin tietysti omien päivittäisten valintojen myötä syntynyt.

Zhau kirjoitti:

Jokainen kokee lapsuudessa kiusaamista jossain vaiheessa ja jos täysi-ikäisenä edelleen kokee olevansa ”uhri” niin ehkä siinä vaiheessa voisi harkita terapiaa ellei kykene ajatusmallejaan muuttamaan. Jokainen tekee nuoruudessaan virheitä ja niistä on tarkoitus oppia, ei jäädä niihin kiinni.

Aika negatiivinen ja syyttävä tuo sinun viestisi ?

Oletko koskaan lukenut viestiäsi, jos et niin olisiko sinun aika ymmärtää mikä sinun ongelmasi on? En yhtään ihmettele miksi ystäväsi nauravat sinulle mutta oletko itse koskaan pysähtynyt miettimään asiaa. Tunteita osaat käsitellä mutta looginen ajattelu näyttää kyllä puuttuvan.

Trauma tarkoittaa tapahtumaa missä kohdataan hengenvaara fyysisesti silmästä silmään kuten auto-onnettomuus, raiskaus tai fyysistä vakavaa väkivaltaa mitä mieli ei ole kestänyt, mikä saa vajoamaan post-traumaattiseen tilaan koska ei kykene käsittelemään tapahtumaa. Tila on siis vakava joten pitäisi ymmärtää, että tuo mitä olet kokenut, ei ole trauma vaan ihmissuhdekonflikti jota et ole hallinnut. Normaaliin elämään kuuluu konfliktien kohtaaminen ja niistä selviytyminen eikä sillä ole mitään tekemistä traumatisoitumisen kanssa. Sitä kutsutaan yliherkkyydeksi.

Oletko dramatiikkaan taipuvainen ? Eikö kirjoituksesi ole mielestäsi dramatiikkaa ja hyvin minä keskeistä ?

Millä tavalla tuo ”nimetön” siis ”tuhoaa” elämääsi parhaillaan ? Eikö sun mielestä tuossa ole vain yksi ihminen joka tuhoaa elämääsi parhaillaan eikä se minusta ole tuo nimetön.

Toinen asia mikä sinun olisi hyvä tiedostaa, on se, että itsemurha on asia millä ei koskaan pitäisi leikkiä koska sillä on tapana kääntyä itseä vastaan jos sillä liiaksi leikkii. Ei kannata lietsoa sellaista mitä ei ole itse valmis kohtaamaan, joko ymmärrät. Itsemurha on AINA ihmisen OMA valinta, sitä ei aiheuta kukaan toinen eikä vastuu siitä ole kenelläkään muulla kuin ihmisellä itselleen. Se on jokaisen oma valinta.

Positiivinen suhde itseen ja muihin on tae siitä, että niin ei käy mutta voihan sen tehdä jos niin haluaa..

Kun kirjoitat ettei noilla ihmisillä ole rajoja niin asetitko heille ne omat rajasi? Aikuinen ihminen asettaa ihmisille rajoja silloin kun niitä tarvitaan ja jos sitä ei hallitse niin silloin sitä tulisi opetella eikä syyttää muita siitä, ettei ole itse tehnyt niin. Jotain opittavaa sinulla näyttää olevan tuon viestisi perusteella.

Jos sä haluat aloittaa puhtaalta pöydältä, niin milloin olit ajatellut aloittaa? Ja miten ajattelit aloittaa?

Vain itseään voi muuttaa, ei muita.

Lue lisää

Kiitos viestistäsi.
Mutta oot ehkä käsittäny väärin tai minä kirjoitin omiani eli ne asiat joita kirjoitin eivät pidä paikkaansa.

Kukaan nimetön ei tuhoa elämääni.
Se on mennyttä aikaa.
Tiedän vain hänet, ettei oo mikään enkeli tänä päivänäkään.
Ja kyllä elän tässä hetkessä.
Dramatiikka ei yleensä kuulu elämääni vaan olen tyyni luonne yleensä.
Ehkä joskus dramatisoin.

Eikä kukaan naura mulle, paitsi tietenki jos jonkun mielestä puuttuu loogisuus, mutta ei sille pitäisi silti nauraa, jos ei oo hyvä jossain asiassa.

No tuo minäkeskeisyyskin on semmonen, jossa hieman annoin väärän kuvan ittestäni.
En oo oikeasti niin minäkeskeinen.

Mulla on synnynnäinen sairaus.
Huomasitko sen, kun kerroin siitä??
Aspergerin syndroomaa poden.
Sen takia on vaikea välillä käsitellä tunteita ja muiden kommentteja.
Tämän varmasti ymmärrän, jos oot psykologi.

Kiitos sulle siitä ja mulle, ettei menny liialliseksi riitelyksi, vaan asiat pitää puhua puhki ja selvittää.

Ja kyllä näen myös itsekritiikin paikan eli voin kehittää itseäni, etten ois välillä ylidramaattinen ja voisin kehittää myös loogisuuttakin, vaikka se ei kokonaan onnistu koskaan, koska oon aspergeri..

Olen erittäin onnellinen, että minä ja sinä voimme nyt olla rauhassa.
Mulle rauhanomaisuus on kaikkein tärkeintä.

Itsemurha on semmonen asia, että en kannata sitä.
En aio tehä itsaria enkä toivo kellekään sitä.

Mun periaate on hyvin simppeli;
Jos joku on ilkeä mulle, en suostu olemaan sen kanssa.
Eikä mun tarvi arvostaa sitä ihmisenä, jos se kiusaa.

Itse asetan rajat muille??
Ok kaipa meillä on kaikilla omia mielipiteitä.
Ehkä oot oikeessa sitten............

En koe olevani uhri, vaikka voi näyttää nyt siltä.
Mun aspergerin oireyhtymä aiheuttaa sen, että oon paljon itsekseen.

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Siihen vaikuttaa myös ujouteni ja arkuuteni.
Mulla on todettu olevan aspergerin syndrooma.
Olen tunteikas ihminen ja saatan kokea monet sanomiset loukkaavana.
Jopa sun yhden sanomisesi koin loukkaavana, kun sanoit, että olemme ilkeitä, kun puhumme paskaa niistä ihmisistä, jotka loukanneet tunteitamme eli tarkoitan kiusaajiamme.

Oikeastaan en edes puhu paljoa paskaa, ehkä täällä netissä hieman tai ainaki silloin voin ottaa verbaalisesti yhteen jonkun kiusaajan kanssa, joka loukkaa tunteitani.
Mun mielestä se ansaitsee sen, mutta nykyään vähentäny sitä riitelyä.
Paras on, että poistuu paikalta tai ei sano mitään.
Nauraa vaan niijen ilkeydelle.

=)

Lue lisää

On aika selvää kirjoitustesi perusteella, että sinulla on mielenterveydellinen sairaus ja mietinkin jo, että onko Asperger kun olet mielestäsi psykologi vaikka kirjoituksesi eivät tue asiaa millään tavalla.

Ihminen jolla on todettu kehityshäiriö nimeltä Asperger ja/tai syö psyykenlääkkeitä on potilas, ei lääkäri. Tällainen pieni seikka ei ole tainnut tulla mieleen vaikka olisi varmaan pitänyt.

Tunteikas ja tunteeton muita kohtaan on aika eri asiat ja tuo nauru sopii kyllä hyvin sairauden kuvaan. Jos puhuu muista rumasti niin silloin pitää osata myös ottaa kritiikki vastaan. Joskus olisi hyvä ajatella muita, eikä itseään.

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Kiitos viestistäsi.
Mutta oot ehkä käsittäny väärin tai minä kirjoitin omiani eli ne asiat joita kirjoitin eivät pidä paikkaansa.

Kukaan nimetön ei tuhoa elämääni.
Se on mennyttä aikaa.
Tiedän vain hänet, ettei oo mikään enkeli tänä päivänäkään.
Ja kyllä elän tässä hetkessä.
Dramatiikka ei yleensä kuulu elämääni vaan olen tyyni luonne yleensä.
Ehkä joskus dramatisoin.

Eikä kukaan naura mulle, paitsi tietenki jos jonkun mielestä puuttuu loogisuus, mutta ei sille pitäisi silti nauraa, jos ei oo hyvä jossain asiassa.

No tuo minäkeskeisyyskin on semmonen, jossa hieman annoin väärän kuvan ittestäni.
En oo oikeasti niin minäkeskeinen.

Mulla on synnynnäinen sairaus.
Huomasitko sen, kun kerroin siitä??
Aspergerin syndroomaa poden.
Sen takia on vaikea välillä käsitellä tunteita ja muiden kommentteja.
Tämän varmasti ymmärrän, jos oot psykologi.

Kiitos sulle siitä ja mulle, ettei menny liialliseksi riitelyksi, vaan asiat pitää puhua puhki ja selvittää.

Ja kyllä näen myös itsekritiikin paikan eli voin kehittää itseäni, etten ois välillä ylidramaattinen ja voisin kehittää myös loogisuuttakin, vaikka se ei kokonaan onnistu koskaan, koska oon aspergeri..

Olen erittäin onnellinen, että minä ja sinä voimme nyt olla rauhassa.
Mulle rauhanomaisuus on kaikkein tärkeintä.

Itsemurha on semmonen asia, että en kannata sitä.
En aio tehä itsaria enkä toivo kellekään sitä.

Mun periaate on hyvin simppeli;
Jos joku on ilkeä mulle, en suostu olemaan sen kanssa.
Eikä mun tarvi arvostaa sitä ihmisenä, jos se kiusaa.

Itse asetan rajat muille??
Ok kaipa meillä on kaikilla omia mielipiteitä.
Ehkä oot oikeessa sitten............

En koe olevani uhri, vaikka voi näyttää nyt siltä.
Mun aspergerin oireyhtymä aiheuttaa sen, että oon paljon itsekseen.

Lue lisää

Jos ensin lukisit kenelle viestit ovat..

Ai et ole minäkeskeinen ?

Aspergeristä löytyy kyllä ihan hyvää tietoa vaikka täältä.. joskus asioita kannattaa vähän tutkia kun itseään voi kyllä muuttaa jos haluaa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00354

Zhau kirjoitti:

On aika selvää kirjoitustesi perusteella, että sinulla on mielenterveydellinen sairaus ja mietinkin jo, että onko Asperger kun olet mielestäsi psykologi vaikka kirjoituksesi eivät tue asiaa millään tavalla.

Ihminen jolla on todettu kehityshäiriö nimeltä Asperger ja/tai syö psyykenlääkkeitä on potilas, ei lääkäri. Tällainen pieni seikka ei ole tainnut tulla mieleen vaikka olisi varmaan pitänyt.

Tunteikas ja tunteeton muita kohtaan on aika eri asiat ja tuo nauru sopii kyllä hyvin sairauden kuvaan. Jos puhuu muista rumasti niin silloin pitää osata myös ottaa kritiikki vastaan. Joskus olisi hyvä ajatella muita, eikä itseään.

Lue lisää

Pystyn ottamaan kritiikkiä, jos kritiikki on järkevää ja aiheellista.
Aluksi sun kohdalla ajattelin, että olet väärässä, etten ajattele samalla tavalla kuin sä SIITÄ YHDESTÄ ASIASTA, mikä liittyi ilkeyteeni.
En kyllä omasta mielestäni koe olevani erityisen ilkeä ainakaan, ehkä vähän semmonen voin olla, jonkun verran kyyninen ainakin.

Se paskanpuhuminen on nyt semmonen juttu, että en tee sitä paljoa.
Ei kannata, ihan turhaa touhua.

Nauraminen kiusaajalle?
Eikös se oo hyvä lääke kiusaamista vastaan, että nauraa ja laittaa toisesta korvasta ulos??
Ainaki yksi psykiatri kerran sano mulle, että kyllä Juha sun kannattaa puolustaa itseään, jos joku kiusaa sua eikä sun tarvi aina alistua ja voit sanoa sille suorat sanat, mikä on hänen mielestään hyvä asia mielenterveydelleni, että oppii puolustamaan itseään.

Tätä ei oo mun tarvinu edes tehdä kertaakaan netin ulkopuolella.
En ajaudu riitoihin, olen arka ja sovitteleva.
Netissä joskus tullu riideltyä, mut nykyään tyynempi täällä.
Erimielisyyksiä voi tulla, mut pitää neuvotella.

Toki pitää katsoa välillä peiliin eli kyllä osaan ottaa vastaan kritiikkiäkin, jos koen sen aiheelliseksi.

Me ihmiset vain ajattelemme välillä eri tavalla.
Sekin täytyy muistaa.

Mulla on paljonb elämänkokemusta ja kolhuja ja voisin olla kenties psykologi, jos kuntoutuisin.
Ongelma on siinä, että pelkään ihmisiä.

Zhau kirjoitti:

Jos ensin lukisit kenelle viestit ovat..

Ai et ole minäkeskeinen ?

Aspergeristä löytyy kyllä ihan hyvää tietoa vaikka täältä.. joskus asioita kannattaa vähän tutkia kun itseään voi kyllä muuttaa jos haluaa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00354

Lue lisää

Ai hitto =)
NYT huomasin, sillä viestisi oli tarkoitettu Suville.

Zhau kirjoitti:

Jos ensin lukisit kenelle viestit ovat..

Ai et ole minäkeskeinen ?

Aspergeristä löytyy kyllä ihan hyvää tietoa vaikka täältä.. joskus asioita kannattaa vähän tutkia kun itseään voi kyllä muuttaa jos haluaa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00354

Lue lisää

Joo pohdinnan paikka.
Itsetutkiskelun paikka.
Kehittämistä.......
Vähemmän negatiivisuutta, enemmän positiviisuutta.
Vaikka siitä aloittaa.

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Joo pohdinnan paikka.
Itsetutkiskelun paikka.
Kehittämistä.......
Vähemmän negatiivisuutta, enemmän positiviisuutta.
Vaikka siitä aloittaa.

Nyt puhut asiaa :)

Zhau kirjoitti:

Jos ensin lukisit kenelle viestit ovat..

Ai et ole minäkeskeinen ?

Aspergeristä löytyy kyllä ihan hyvää tietoa vaikka täältä.. joskus asioita kannattaa vähän tutkia kun itseään voi kyllä muuttaa jos haluaa.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00354

Lue lisää

Se riippuu katsos. Joissaki asioissa mulla on minäkeskeisyyttä, muttei kaikissa.
Osaan myös ottaa hyvin vieraat vastaan kodissani.
Sitten työasioissa olen omapäinen eli en halua muilta neuvoja, vaan mun pitää härkäpäisesti itse päättää niistä asioista.
Ja mulla voi olla semmosta itseluottamusta, mutta toisaalta kääntöpuolena multa voi puuttua itseluottamusta, sillä ehken koe itteäni tarpeellisena työmarkkinoilla, koska ei oo koulutusta, on kiusattu jne.
Etten luota kykyihini.
Toisaalta saatan nähdä ittessäni potentiaalia.

Mä muuten kerran kirjoitin jolleki palstalle, että voisin kyseenalaistaa koko psykologian.
Eli kuka tahansa meistä on omalla tavallaan hullu ja kuka määrittelee sinut, oletko hullu vai et??
Psykologiaan kohdistuva kritiikki tulee myös siinä, ettei pelkkä pillerijutska ole se ydin eikä terapia, vaan oma sisäinen rauha ja se että psykiatrit ja psykologit ymmärtäisivät paremmin ihmistä YKSILÖNÄ ja ei saisi pakottaa tosiaan ketään mihkään muottiin ja ainaki mulla on ollu hyvä psykologi joka ymmärtää mua.
Tosin joskus ikäänkuin pakottaa, yrittää aivopestä mua johonki kuntoutukseen, kuten ryhmäterapia, muttei musta oo siihen, koska jännitän liikaa siellä enkä voi mennä tulta päin, koska pelkään.

Pidän itteäni outolintuna kaikin tavoin.
Ihan musamaustani lähtien.
Tyhmä olen, mutta myös älykäs.
Outo.

Zhau kirjoitti:

Nyt puhut asiaa :)

Joskus oon pohtinu, että oisko mulla kenties joku lievä narsistinen persoonallisuushäiriö, mutta toisaalta tuskin on varsinainen narsistinen persoonallisuushäiriö??
Esim netissä tuntuu välillä, että tärkeintä on se, että saa mielipiteitä jakaa ja oma nimi näkyy siellä, mut tämä voi johtua menneisyydestä, jolloin mua aliarvioitiin ja nykyään haluan olla paljon esillä eri puolella nettiä.
Kyllähän se silti kuulostaa minäkeskeiseltä(enemmän tai vähemmän).
Nää on semmosia vaikeita asioita puhua/kirjoittaa, joista mieluummin vaikenee.

Eikö se oo synnynnäinen sairaus se narsistinen persoonallisyyshäiriö?
Silloin periaatteessa mun älyni mukaan siitä ei voi parantua =(

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Pystyn ottamaan kritiikkiä, jos kritiikki on järkevää ja aiheellista.
Aluksi sun kohdalla ajattelin, että olet väärässä, etten ajattele samalla tavalla kuin sä SIITÄ YHDESTÄ ASIASTA, mikä liittyi ilkeyteeni.
En kyllä omasta mielestäni koe olevani erityisen ilkeä ainakaan, ehkä vähän semmonen voin olla, jonkun verran kyyninen ainakin.

Se paskanpuhuminen on nyt semmonen juttu, että en tee sitä paljoa.
Ei kannata, ihan turhaa touhua.

Nauraminen kiusaajalle?
Eikös se oo hyvä lääke kiusaamista vastaan, että nauraa ja laittaa toisesta korvasta ulos??
Ainaki yksi psykiatri kerran sano mulle, että kyllä Juha sun kannattaa puolustaa itseään, jos joku kiusaa sua eikä sun tarvi aina alistua ja voit sanoa sille suorat sanat, mikä on hänen mielestään hyvä asia mielenterveydelleni, että oppii puolustamaan itseään.

Tätä ei oo mun tarvinu edes tehdä kertaakaan netin ulkopuolella.
En ajaudu riitoihin, olen arka ja sovitteleva.
Netissä joskus tullu riideltyä, mut nykyään tyynempi täällä.
Erimielisyyksiä voi tulla, mut pitää neuvotella.

Toki pitää katsoa välillä peiliin eli kyllä osaan ottaa vastaan kritiikkiäkin, jos koen sen aiheelliseksi.

Me ihmiset vain ajattelemme välillä eri tavalla.
Sekin täytyy muistaa.

Mulla on paljonb elämänkokemusta ja kolhuja ja voisin olla kenties psykologi, jos kuntoutuisin.
Ongelma on siinä, että pelkään ihmisiä.

Lue lisää

Joo, sä pystyit todella hyvin ottamaan kritiikin vastaan..

Itsensä puolustaminen EI tarkoita sitä, että voi olla ilkeä ja nauraa muille ihmisille.

Se ei ole kiusaamista jos sinulle kerrotaan sinun olevan ilkeä muille ihmisille vaan se on kritiikkiä, eikä se ole myöskään ihmisten välistä ajattelueroa. Ei sun varmaan tarvitsekaan netin ulkopuolella.

En sanoisi, että sinulla on paljon elämänkokemusta muihin verrattuna. Ihmiset jotka elävät sosiaalisessa ringissä kokevat paljon enemmän päivässä kuin sellainen joka viihtyy kotona lähinnä omissa oloissaan.

Asperger on mielenterveydellinen kehityshäiriö mikä kyllä tarkoittaa, sitä ettei ole mitään mahdollisuuksia päästä terveydenhuoltoalalle joten olisi viisaampaa olla antamatta neuvoja muille ihmisille. Potilaan tulisi keskittyä omiin kehitysongelmiin jotta ne omat ongelmat paranisivat.

Jos niin ajattelee niin voihan sitä pelätä kaikenlaista, oma asenne kuitenkin asioissa aina ratkaisee.

Anteeksianto on elämän yksi tärkeimpiä oppeja, se on sitä omaa sisäistä kasvua sekin. :)

Zhau kirjoitti:

Anteeksianto on elämän yksi tärkeimpiä oppeja, se on sitä omaa sisäistä kasvua sekin. :)

Kaikkea hyvää sulle.
Et oo paha.
Sorry kun syytin sua.
AMEN.

En minäkään oo paha, mut ehkä jotenki viallinen ja vaikea??
En osaa määritellä itseäni, koska ei mua oo aina älykkäät psykiatritkaan osanneet hahmottaa, koska milloin lätkäisty aspergeria, milloin masennusta ja milloin mitäki.
Kuitenki oon työkyvyttömyyseläkkeellä ja teen pientä duunia.

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Kaikkea hyvää sulle.
Et oo paha.
Sorry kun syytin sua.
AMEN.

En minäkään oo paha, mut ehkä jotenki viallinen ja vaikea??
En osaa määritellä itseäni, koska ei mua oo aina älykkäät psykiatritkaan osanneet hahmottaa, koska milloin lätkäisty aspergeria, milloin masennusta ja milloin mitäki.
Kuitenki oon työkyvyttömyyseläkkeellä ja teen pientä duunia.

Lue lisää

Ai Sun mielestä psykiatrit ovat tehneet vääriä diagnooseja. EI minusta vaan. Minkä sille voi jos joku niitä haluaa itselleen hankkia omalla käytöksellään.
Siitä tuosta varmaan enemmän on kyse kuitenkin.

Juu, aika selvää on, että "työkyvyttömyyseläkkeellä" olet.

Zhau kirjoitti:

Ai Sun mielestä psykiatrit ovat tehneet vääriä diagnooseja. EI minusta vaan. Minkä sille voi jos joku niitä haluaa itselleen hankkia omalla käytöksellään.
Siitä tuosta varmaan enemmän on kyse kuitenkin.

Juu, aika selvää on, että "työkyvyttömyyseläkkeellä" olet.

Lue lisää

Mulla myös semmosta hermostoperäistä häikkää eli ei meinaa oikein pitkäkestoiset työt onnistua ja hermosto sillai väsyy.

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Mulla myös semmosta hermostoperäistä häikkää eli ei meinaa oikein pitkäkestoiset työt onnistua ja hermosto sillai väsyy.

Ai hermosto väsyy..

Juu, en yhtään ihmettele ettei työpaikassa suju. Ilman muuta vaan kotiin kun silloin onkin varmaan paljon parempi..

haluaa sitä ja on väkisin hankkimassa kanssa sitä, joka nauttisi oikein siitä draamasta. Päinvastoin, mä en halua riidellä ihmisten kanssa! tai aiheuttaa kellekään tahallani pahaa mieltä (ellei mua ole loukattu tosi syvästi..) tai saada itselleni pahaa mieltä.

Mun mielestä ennemmin nämä kiusaajat oikein nauttii siitä draaman teosta, kun halutaan rääkätä ihmistä monin eri keinoin ja ilkeydestä nauttii ihan selkeesti kanssa !

Ja kyllä varmasti tekstini on hyvin minä keskeistä, jos aihe käsittelee sitä miten kiusaaminen on minua ihmisenä henkilökohtaisesti satuttanut. Jos puhuttais jostain muusta ihan satunnaisesta aiheesta, niin ehkä tekstini ei olisi näin itsekeskeistä.

Eikä tämä nimetön tuhoa tällä hetkellä minun elämää millään tavalla, pelko vaan elää edellisten kokemusten pohjalta. Ja siinä olet varmasti aivan oikeassa, että tällä hetkellä mun pahin vihollinen on vain minä itse! :(

Joo ja ei varmasti aiheuta toisen itsemurhaa kukaan toinen jos harrastaa joka päivä tuota mitä minuakin kohtaan tehtiin!!! Kyllähän siinä ihminen pakosti masentuu, JOS SE TOIMINTA EI VITTU IKINÄ LOPU. Ei siinä tarvii jonkun kiusaaja paskan tunkee sulle kirjaimellisesti veistä käteen että viiläppä tällä kaulavaltimosi auki, ei, vaan riittää ihan se että joka päivä häiriköidään eri tavoin, pyritään pilaamaan toisen ihmisen uudet ihmissuhteet vaikka se on lähteny jo asumaan muualle ja pyritään siihen että ei ikinä löytäis kumppania, tai ainakaan sais sitä kenet oikeasti haluaa ... Se että ihminen muuttaa muualle, kiusaamisen takia, huonon maineen takia, niin pitäisi jo näille ihmisille kertoa sen jotka "hyvää hyvyyttään" tahtoo tieten tahtoen kieroillen levittää juttuja toisen menneisyydestä ja millanen toinen ihminen on ollu ehkä JOSKUS, niin tajuta se että siinä vaiheessa jos ihminen on lähteny jo muualle, a) se ei kestä enää yhtään enempää parjaamista. b) sinä pidät turpasi kiinni. Koska jos sinä et pidä, sinä et tahdo mitään muuta aiheuttaa kun pelkkiä ongelmia, jos tiedät ihan hyvin mitä aikasemmin tälle ihmiselle (minulle) on käyny tuon kiusaamisen kanssa ja muissa ihmissuhteissa. Tämä mahdollistaa sen, että minä saan todellakin uuden alun, mä en oo enää sitä ite pilannu - enkä aiokkaan, niin ei kyllä saa kukaan muukaan pilata vanhojen ja menneiden virheiden takia mitä on tullut tehtyä lapsena ja teininä... ! Että vaikka lopulta sitä itse vetäiskin valtimonsa auki, niin siihen voi kyllä vaikuttaa se että jotkut ovat ajaneet sut vähän niinku siihen pisteeseen, eivät millään suostu enää sopuun sun kanssa, ei anna olla rauhassa, ei auta se että oot muuttanu muualle jne, ei siihen ois kun yks ulospääsy... jos ei meinaa jaksaa jatkuvasti kiusaamista.

Yritän kyllä myös olla positiivinen ja toivon että mulla tulisi olemaan tulevaisuudessa paljon onnellisia asioita ja rauhaa.

Kyllä asetin näille ihmisille myös omat rajani, koska heidän tekemät tekonsa koskisivat silloin mun elämää ja jos meinaisivat jatkossa alistaa mua myös kiusaamiselle, niin todellakin tarvitsisivat rajoja.

Mä olen aloittanut jo uuden elämän ja pitäköön jokainen huolen omasta käytöksestään, että elää ihmisiksi, etenkin aikuisena, eikä satuta muita! :]

Suviiii- kirjoitti:

haluaa sitä ja on väkisin hankkimassa kanssa sitä, joka nauttisi oikein siitä draamasta. Päinvastoin, mä en halua riidellä ihmisten kanssa! tai aiheuttaa kellekään tahallani pahaa mieltä (ellei mua ole loukattu tosi syvästi..) tai saada itselleni pahaa mieltä.

Mun mielestä ennemmin nämä kiusaajat oikein nauttii siitä draaman teosta, kun halutaan rääkätä ihmistä monin eri keinoin ja ilkeydestä nauttii ihan selkeesti kanssa !

Ja kyllä varmasti tekstini on hyvin minä keskeistä, jos aihe käsittelee sitä miten kiusaaminen on minua ihmisenä henkilökohtaisesti satuttanut. Jos puhuttais jostain muusta ihan satunnaisesta aiheesta, niin ehkä tekstini ei olisi näin itsekeskeistä.

Eikä tämä nimetön tuhoa tällä hetkellä minun elämää millään tavalla, pelko vaan elää edellisten kokemusten pohjalta. Ja siinä olet varmasti aivan oikeassa, että tällä hetkellä mun pahin vihollinen on vain minä itse! :(

Joo ja ei varmasti aiheuta toisen itsemurhaa kukaan toinen jos harrastaa joka päivä tuota mitä minuakin kohtaan tehtiin!!! Kyllähän siinä ihminen pakosti masentuu, JOS SE TOIMINTA EI VITTU IKINÄ LOPU. Ei siinä tarvii jonkun kiusaaja paskan tunkee sulle kirjaimellisesti veistä käteen että viiläppä tällä kaulavaltimosi auki, ei, vaan riittää ihan se että joka päivä häiriköidään eri tavoin, pyritään pilaamaan toisen ihmisen uudet ihmissuhteet vaikka se on lähteny jo asumaan muualle ja pyritään siihen että ei ikinä löytäis kumppania, tai ainakaan sais sitä kenet oikeasti haluaa ... Se että ihminen muuttaa muualle, kiusaamisen takia, huonon maineen takia, niin pitäisi jo näille ihmisille kertoa sen jotka "hyvää hyvyyttään" tahtoo tieten tahtoen kieroillen levittää juttuja toisen menneisyydestä ja millanen toinen ihminen on ollu ehkä JOSKUS, niin tajuta se että siinä vaiheessa jos ihminen on lähteny jo muualle, a) se ei kestä enää yhtään enempää parjaamista. b) sinä pidät turpasi kiinni. Koska jos sinä et pidä, sinä et tahdo mitään muuta aiheuttaa kun pelkkiä ongelmia, jos tiedät ihan hyvin mitä aikasemmin tälle ihmiselle (minulle) on käyny tuon kiusaamisen kanssa ja muissa ihmissuhteissa. Tämä mahdollistaa sen, että minä saan todellakin uuden alun, mä en oo enää sitä ite pilannu - enkä aiokkaan, niin ei kyllä saa kukaan muukaan pilata vanhojen ja menneiden virheiden takia mitä on tullut tehtyä lapsena ja teininä... ! Että vaikka lopulta sitä itse vetäiskin valtimonsa auki, niin siihen voi kyllä vaikuttaa se että jotkut ovat ajaneet sut vähän niinku siihen pisteeseen, eivät millään suostu enää sopuun sun kanssa, ei anna olla rauhassa, ei auta se että oot muuttanu muualle jne, ei siihen ois kun yks ulospääsy... jos ei meinaa jaksaa jatkuvasti kiusaamista.

Yritän kyllä myös olla positiivinen ja toivon että mulla tulisi olemaan tulevaisuudessa paljon onnellisia asioita ja rauhaa.

Kyllä asetin näille ihmisille myös omat rajani, koska heidän tekemät tekonsa koskisivat silloin mun elämää ja jos meinaisivat jatkossa alistaa mua myös kiusaamiselle, niin todellakin tarvitsisivat rajoja.

Mä olen aloittanut jo uuden elämän ja pitäköön jokainen huolen omasta käytöksestään, että elää ihmisiksi, etenkin aikuisena, eikä satuta muita! :]

Lue lisää

Minulla nyt on tästä asiasta tilastollisesti aika paljon enemmän tietoa joten tosiasia on kyllä eri mitä tuossa ilmaiset. Olet tainnut jo silloin keskittyä itseesi, niin jos ei ole niin kiinnostanut muiden kokemukset. Joillekin oma kokemus on ihan "hirveä" mutta ei pidä vähätellä ettei muut niitä kokisi, sillä paljon pahempiakin tapahtuu kuin kertomasi. Ravut nyt vaan on yliherkkiä mutta kyllä silti olisi järkevämpää välillä käyttää sitä maalaisjärkeä ettei mene asiat tuolle mallille kun liikaa elää tunteella.

Tuo mistä kirjoitat tuossa alussa ei ole sairaan eikä psykopaatin toimintaa, tuo on juuri sitä nuoruudessa tapahtuvaa kiusaamista mitä monet kokee. Yleensä siitä ei kylläkään tehdä draamaa vaan asiat jätetään taakse.

Selvästi et ymmärrä mitä psykopaatti tarkoittaa tai miten trauma syntyy.
Ei sinun varmaan kannata lukea mielenterveysalan kirjoja kun kohta sulla on liuta itse tehtyjä diagnooseja ja kun trauma diagnoosia ei kyllä voi olla noilla tiedoilla.

En yhtään ihmettele, että ystäväsi sanovat sinua draamakuningattareksi kun samanlainen kuva tuli näissä viimeisissä viesteissä ja vain vahvistui tuossa viimeisimmässä. Sitä on niin monenlaista..

Miksi sä sitten olet niiden kanssa tekemisissä jos kerran ne edelleen jatkaa samaa ?

Pitää osata valita kaverinsa.

Kun kiusaa muita ihmisiä niin silloin tulee myös kohtaamaan itse kiusaamista mutta ei pidä valittaa kun on itsekin kiusannut vaan silloin täytyy opetella tulemaan ihmisten kanssa toimeen.

Jokainen sitä hankkii maineensa itse.

Ajattelitko jatkaa tuota valitusta loppuelämäsi, vai mennä elämässä eteenpäin kun sinähän tuota ylläpidät vai oletko sinä edelleen siellä koulussa jolloin et olekaan vielä aikuinen? Siltä nuo viestit kyllä kuulostaa, kuin olisit vielä siellä koulussa.

Ai tuo on sun mielestä uusi alku, ei se kyllä siltä vaikuta. Ellet sitten aloittanut sitä tuossa viimeisessä lauseessa... jos aloittaa uuden alun, jättää menneet taakse eikä vaahtoa niistä vuosien jälkeen niin kuin ne olisi tapahtuneet eilen, sitähän se uusi alku yleensä ihmisille tarkoittaa.

Siis kun Asperger on diagnosoitu niin se on pysyvä, ei lääkitystä voi lopettaa.
Henkisen tilasi vuoksi sinulle on ilmeisesti jouduttu kirjoittamaan eri vaiheissa eri lääkityksiä lisää riippuen henkisestä tilastasi.

Masennuslääke vaikuttaa aivojen keskushermostoon, se lisää toimivuutta arjessa siten, että ajatustoiminta selkeytyy ja paranee oikeammaksi toiminnaksi. Toimii siis paremmin arjessa kun alkaa tehdä taas niitä asioita joita ennen teki.

Ahdistuslääke vie pois ahdistusta, pakko-oireita, pelkoja jne.
Burnout tarkoittaa uupumusta, olisiko alkanut noin

Kaikilla näillä lääkkeillä on oma tarkoitus auttaa sinua selviytymään arjen päivittäisissä rutiineissa paremmin ja on hyvä, että olet hiukan töissä koska pikkuhiljaa alat huomaamaan, että jaksat paremmin. Hitaasti hyvä tulee. Se vie aikaa, että elämä normalisoituu kun yleensä Asperger syntyy unensäätelyssä tapahtuneen muutoksen vuoksi, jolloin välittäjäaineet eivät toimi enää entiseen tapaan.

Hyvä, että muutat sitä omaa, sisäistä puhetapaa itsellesi positiiviseksi, se on tärkeätä jokaiselle mutta ennen kaikkea sellaiselle joka on harkinnut itsemurhaa. Mä uskon, ettet tee, nuo lääkkeet auttaa Sua taas saamaan normaalista elämästä kiinni. Pikkuhiljaa asiat muuttuu.

Itseä voi aina kehua kun tekee jotain hyvää :)

Zhau kirjoitti:

Siis kun Asperger on diagnosoitu niin se on pysyvä, ei lääkitystä voi lopettaa.
Henkisen tilasi vuoksi sinulle on ilmeisesti jouduttu kirjoittamaan eri vaiheissa eri lääkityksiä lisää riippuen henkisestä tilastasi.

Masennuslääke vaikuttaa aivojen keskushermostoon, se lisää toimivuutta arjessa siten, että ajatustoiminta selkeytyy ja paranee oikeammaksi toiminnaksi. Toimii siis paremmin arjessa kun alkaa tehdä taas niitä asioita joita ennen teki.

Ahdistuslääke vie pois ahdistusta, pakko-oireita, pelkoja jne.
Burnout tarkoittaa uupumusta, olisiko alkanut noin

Kaikilla näillä lääkkeillä on oma tarkoitus auttaa sinua selviytymään arjen päivittäisissä rutiineissa paremmin ja on hyvä, että olet hiukan töissä koska pikkuhiljaa alat huomaamaan, että jaksat paremmin. Hitaasti hyvä tulee. Se vie aikaa, että elämä normalisoituu kun yleensä Asperger syntyy unensäätelyssä tapahtuneen muutoksen vuoksi, jolloin välittäjäaineet eivät toimi enää entiseen tapaan.

Hyvä, että muutat sitä omaa, sisäistä puhetapaa itsellesi positiiviseksi, se on tärkeätä jokaiselle mutta ennen kaikkea sellaiselle joka on harkinnut itsemurhaa. Mä uskon, ettet tee, nuo lääkkeet auttaa Sua taas saamaan normaalista elämästä kiinni. Pikkuhiljaa asiat muuttuu.

Itseä voi aina kehua kun tekee jotain hyvää :)

Lue lisää

Jotkut tai aika monet tekee väärin, kun käyttää alkoholia masislääkkeiden kanssa.
Se on tappavan yhdistelmä =0 )=(
Käy sääliksi niitä.
Itse en juo alkoholia juuri ollenkaan, mutten oo täysi absolutisti enkä polta tupakkia.
Mulla on urheilutaustaa, mut olin siellä muiden urheilijoiden joukossa yksinäinen ja poissaoleva mikä vaikutti tuloksiini, mut mulla on silti hallussa kuitenki oman kaupunkini ennätys sähköajalla satasen matkalla.
Mutta on toki mua parempia juoksijoita 100metrin matkalla.
Mut ihan kivasti meni kaikesta huolimatta juoksu-urallani, jos sitä semmoseksi voi kutsua.
Mut 21-vuotiaana olin SM-tason pikajuoksija.
Sitten muutama vuosi poljin paikallaan, kun kehitys taantui.
Sitten 2008 alkoi harkoissa tulla ennätyksiä, mut sitten hermosto uupui ja itsariajatukset enkä uskaltanu mennä kilpailemaan.
Iski paniikit jne.

MrJuha82outolintu kirjoitti:

Jotkut tai aika monet tekee väärin, kun käyttää alkoholia masislääkkeiden kanssa.
Se on tappavan yhdistelmä =0 )=(
Käy sääliksi niitä.
Itse en juo alkoholia juuri ollenkaan, mutten oo täysi absolutisti enkä polta tupakkia.
Mulla on urheilutaustaa, mut olin siellä muiden urheilijoiden joukossa yksinäinen ja poissaoleva mikä vaikutti tuloksiini, mut mulla on silti hallussa kuitenki oman kaupunkini ennätys sähköajalla satasen matkalla.
Mutta on toki mua parempia juoksijoita 100metrin matkalla.
Mut ihan kivasti meni kaikesta huolimatta juoksu-urallani, jos sitä semmoseksi voi kutsua.
Mut 21-vuotiaana olin SM-tason pikajuoksija.
Sitten muutama vuosi poljin paikallaan, kun kehitys taantui.
Sitten 2008 alkoi harkoissa tulla ennätyksiä, mut sitten hermosto uupui ja itsariajatukset enkä uskaltanu mennä kilpailemaan.
Iski paniikit jne.

Lue lisää

Joo, joskus tuo henkinen puoli on liian kovilla jolloin toimii itseään vastaan. Kyllähän siinä pitää olla voitontahto kovilla mutta liikutaan myös äärirajoilla. Haastavaa, joskus onnistumisetkin aiheuttaa pelkoja, syö itseluottamusta itseensä.. luota itseesi ja siihen mitä haluaisit tehdä seuraavaksi. Elämässä kaikki ei aina suju halutun mukaan mutta uusia haasteita tulee ja myös niitä onnistumisia ja välillä petytään mutta ei saa lannistua kun ne kaikki kuuluu elämään. Eikö totta, olet saanut paljon SM-tasolla, sehän on loistavaa mutta sait kokea myös terveyden romahtamisen mutta sen myötä opit mikä on tärkeintä, oma itse ja kehon terveys ja sopivassa suhteessa kaikki muu elämä. Näin kiteytettynä miten ajattelen kirjoituksestasi.

Urheilu SM-tasolla on kovaa kilpailua, kysyy hyviä hermoja, pienikin epäonnistuminen voi tuntua siinä kohtaa valtavan suurelta kun puhutaan mitalisijoista tmv. Sopii sellaiselle joka unohtaa kotimatkalla hävinneensä sekunnilla mutta ei kaikille. En mä usko, että sun urheilukehitys taantui vaan lähinnä turhauduit ja ehkä lakkasit luottamasta itseesi täydellisesti kun sillä on varmasti merkittävä vaikutus SM-tasolla ettei usko itseen ja omiin kykyihin herpaannu hetkeksikään.. en tiedä mutta jotenkin noin se varmaan on kun kilpailunhaluinen varsinkin pitää olla.

Hyvä, se on ihan hyvä sulatella ja miettiä niitä asioita ja sitten aloittaa se uusi alku :) Viisas päätös eli aurinkoista kesää :)

Kuule, yks asia, et sinäkään ole ihan viisain täällä maan päällä, joten lopeta se koppavana olo ja vittuilu.

Mä tiiän tasan tarkkaan mitä vikaa on itessäni ollu, mitä muissa ja osaan suhteuttaa asiat oikein. Kyllä mulla siis realismi pelaa. Siihen ei sinun apua kaivata. Mieti välillä kanssa vähän itse mitä asioista sanot ja ajattelet, ei nekään oo aina ihan oikein ja välillä vähän viesteistäs jäi semmonen olo, että et oikeasti todellisuudessa ymmärrä miltä kiusatusta tuntuu ja millasia jälkiä kiusaaminen jättää, mutta harvoimpa sitä ymmärtää, ellei itse ole pahasti kiusatuksi joutunut ja tähän tietysti tulet seuraavaksi vetoamaan jotain, että yhyy, byähh kyllä mäkin olen joutunut pahasti kiusatuksi. :D ja paskanmarjat. Taidat välillä vähän seistä siellä kiusaajien joukkioissa, kun ymmärrät miksi kiusaajat esim. mulle nauraa ja kiusaa. Ihminen joka on todellisuudessa kiusaamista vastaan, ei ymmärrä ollenkaan tuollaista, että sellaiset terveiset sulle.

Suviiii- kirjoitti:

Kuule, yks asia, et sinäkään ole ihan viisain täällä maan päällä, joten lopeta se koppavana olo ja vittuilu.

Mä tiiän tasan tarkkaan mitä vikaa on itessäni ollu, mitä muissa ja osaan suhteuttaa asiat oikein. Kyllä mulla siis realismi pelaa. Siihen ei sinun apua kaivata. Mieti välillä kanssa vähän itse mitä asioista sanot ja ajattelet, ei nekään oo aina ihan oikein ja välillä vähän viesteistäs jäi semmonen olo, että et oikeasti todellisuudessa ymmärrä miltä kiusatusta tuntuu ja millasia jälkiä kiusaaminen jättää, mutta harvoimpa sitä ymmärtää, ellei itse ole pahasti kiusatuksi joutunut ja tähän tietysti tulet seuraavaksi vetoamaan jotain, että yhyy, byähh kyllä mäkin olen joutunut pahasti kiusatuksi. :D ja paskanmarjat. Taidat välillä vähän seistä siellä kiusaajien joukkioissa, kun ymmärrät miksi kiusaajat esim. mulle nauraa ja kiusaa. Ihminen joka on todellisuudessa kiusaamista vastaan, ei ymmärrä ollenkaan tuollaista, että sellaiset terveiset sulle.

Lue lisää

Ei kannata pyytää apua jos ei kerran halua...

Sinä pyysit kommenttini asioihin ja sait ne. Kun haluaa VAIN tietynlaisia vastauksia niin kannattaa mainita, että haluaa pysyä ikuisena lapsena.

Toisekseen minä kysyin oletko draamakuningatar johon vastasit olevasi ja myös kerroit kavereidesi nauravan johon minä kommentoin.

Ai sä tiedät ongelmasi ? Ei se siltä ihan vaikuta.