Paljon löytyi keskustelua käytännön ratkaisuista ja vauvojen pelastusliiveistä jne. Itsellä edessä siis ensimmäinen kesä pienen vauvan kanssa, eikä ole tarkoitus jättää purjehdusta pois kuvioista. Käyännön osalta hommat on selvää pässinlihaa, mutta mieltäni askarruttaa yksi toisten veneilijöiden huomioimiseen liittyvä asia.
- mitä ylipäänsä mahdetaan satamissa suhtautua vauvoihin ja lapsiin, lähinnä yöaikaiseen itkemiseen ja raivareihin, kun sellaisia nyt kuitenkin on? Tarjoanko naapurille korvatulpat, suklaalevyn ja pari bisseä hyvitykseksi häiriöistä? Miten olette muut vauvojen kanssa veneilevät asian kokeneet?
Mietin tässä kesälomareissua, ja asia tuli mieleen. Partiolaisten kirjat toki löytyy, mutta nyt kaivataan myös mestojen suhteen perinnetietoa.
- Mielelläni otan vastaan suosituksia luonnonsatamista ja rauhallisemmista yöpaikoista, jottei olisi tarpeen tunkea häiriköimään täysiin satamiin (Espoo -Bärösund -Hanko- Örö - ym linjalla).
- Erityisesti kiinnostaa myös pk-seudun löhikohteet, joihin voisi heittää viikonloppureissuakin. Juokseva vesi plussaa, muttei pakollinen.
Ps. ostan Baltic Bambi vauvojen pelastusliivin.
- mitä ylipäänsä mahdetaan satamissa suhtautua vauvoihin ja lapsiin, lähinnä yöaikaiseen itkemiseen ja raivareihin, kun sellaisia nyt kuitenkin on? Tarjoanko naapurille korvatulpat, suklaalevyn ja pari bisseä hyvitykseksi häiriöistä? Miten olette muut vauvojen kanssa veneilevät asian kokeneet?
Mietin tässä kesälomareissua, ja asia tuli mieleen. Partiolaisten kirjat toki löytyy, mutta nyt kaivataan myös mestojen suhteen perinnetietoa.
- Mielelläni otan vastaan suosituksia luonnonsatamista ja rauhallisemmista yöpaikoista, jottei olisi tarpeen tunkea häiriköimään täysiin satamiin (Espoo -Bärösund -Hanko- Örö - ym linjalla).
- Erityisesti kiinnostaa myös pk-seudun löhikohteet, joihin voisi heittää viikonloppureissuakin. Juokseva vesi plussaa, muttei pakollinen.
Ps. ostan Baltic Bambi vauvojen pelastusliivin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei kai nyt vauvojen olemassaoloa tarvitse keneltäkään pyydellä anteeksi, ihmisiähän hekin ovat kuin kaikki muutkin. Itku ei kuulu veneestä ja itkuraivarit on pientä verrattuna känniääliöiden örveltämiseen tai radion huudattamiseen. Normaalit ihmisen äänet kuuluvat vierassatamiin ja jos ne jotakin häiritsevät liikaa, kannattaa suunnistaa luonnonsatamiin. Me ollaan purjehdittu vauvan kanssa ihan samalla tavalla kuin muutenkin - toisen ja itsemme huomioon ottaen. En nyt äkkiseltään keksi, mikä olisi sellainen satama, joka ei soveltuisi vauvoille tai mikä erityisesti olisi vauveleiden mieleen. Juokseva vesi on tietysti plussaa ja säästää vanhempia, mutta niin kuin sanoit, ei sekään ole välttämättömyys. Yleisesti ottaen vauvoihin on suhtauduttu positiivisesti, aivan kuin missä tahansa muuallakin. Suurin haaste on vanhemmat ja kuinka he jaksavat pyörittää vauvaperheen arkea veneessä, jossa olosuhteet on vaatimattomat. Ainoa neuvoni oikeastaan on, että kannattaa ottaa rennosti, pitää päivämatkat pieninä ja olla samassa satamassa muutama yö yhden sijasta.
Samaa mieltä edellisen kanssa. Omat lapset ovat kaikki olleet vauvaikäisistä veneessä ja kaikkialla meihin on suhtauduttu ymmärtäväisesti ja myös apua ja vinkkejä on tarjottu.
Tuo meri-ilma on ihmeellistä myös lapsille, sillä ainakin oman kokemuksen mukaan lapset nukkuvat veneessä rauhallisemmin kuin kotona. Raivareilta on vältytty myös hyvin, kun huolehtii lapsille riittävästi puuhaa niin veneessä kuin satamissakin ja pitää huolta ruokailusta ja riittävän aikaisesta nukkumaan menosta.
Menoksi vaan, äläkä turhaan piiloudu. Lasten itku ja kiukuttelu kuuluu vauvojen ja lasten normaaliin kuvioon. Humpan jytke ja känninen möykkä sen sijaan ei kuulu normaaliin kasvamiseen...
Tuossa tulikin jo hyviä vastauksia edellisiltä. Muutaman kerran itsekin mietimme, pitäisikö vauvaveneet merkitä jollain kauas näkyvällä lipulla (vrt. vaikka vihreä MK-viiri), jolloin asian voisi halutessaan ottaa huomioon laituripaikkaa valitessa ;-) Muutaman kerran tuli nyrpeitä katseita tietyissä satamissa, mutta 99% iäkkäimmistä kanssaveneilijöistä on ollut kerrassaan ihastuneita pikkukippareihin.
Enemmän ihmetystä on saattanut herättää viime hetkellä satamaan saapuessa tapahtunut koukkaus takaisin merelle, jos nukkuva pienokainen onkin juuri herännyt vaatimaan tissiä suuhun tai vaipanvaihtoa. Siinä sitten yleensä odottelimme redillä, että molemmat aikuiset olivat mukana rantautumisessa. Samoin kun palstalla niin usein ihmetellään, miksi hienossa purjehduskelissä ihmiset ajavat koneella, voi syy löytyä vaikkapa kajuutassa tapahtuvasta imetysoperaatiosta (mikä nyt toki sekään ei automaattisesti estä purjeiden nostoa tai seilaamista).
Mitä lapsiperhepurjehdukseen muuten tulee, niin kyllähän se eka vuosi ihan pikkuvauvan kanssa on aina se helpoin. Itse teimme silloin pitkiä päivämatkoja ja avomeripurjehduksia, kun vauva kuitenkin lähinnä nukkuu kopassaan. Nyt seuraavat vuodet kahden pikkulapsen kanssa ovat menneet lyhyemmillä päivämatkoilla. Sellaiset 20 mpk / 3 h menee hyvin, etenkin kun sen ajoittaa lounas+päiväuniaikaan. Päiväuni-iän päättyessä iPad (tai vast.) korvaa saman, tunti-pari menee rauhassa ruutua tuijotellessa, mutta rajansa silläkin. Satamien palveluita tulee katsottua ihan eri silmällä kun leikkipaikat kiinnostavat, mutta oikeastihan lapset eivät tarvitse mitään ihmeellistä: kalastus tai metsäretki, puhumattakaan saarissa asuvista eläimistä, voivat olla paljon pomppulinnaa suurempia elämyksiä. Tärkeintä lienee riittävä virikkeiden määrä, sopiva vaihtelu, toistuvat rutiinit ja säännölliset ruokailut. Tuo viimemainittu auttaa muuten aikuistenkin jaksamiseen yllättävästi...