Olen varttuneempi mies, avioliitossa 30 vuotta. Toista kymmentä vuotta sitten vaimoni päätti ettei enää tarvitse seksiä, joten en kai sitten minäkään. Kuitenkin olen mies kaikkine sukupuolisine tarpeineni, joita en voi - tai en siis saa - tyydyttää. Vaimoa ei kiinnosta, vieraisiin en saa mennä... Tätäkö siis loppuelämäni on?
Haaveilen rauhallisesta yhdynnästä, en pidä mistään röykyttämisestä. Tahtoisin tuntea läheisyyden, hitaan ja rauhallisen yhteyden, kehojen yhteen sulautumisen... jotain tuollaista, en varmaan osaa kuvata. Hiusten silitys, hyväily, suukottelu... Sellaista tahtoisin, muttei se nykymaailmassa liene mahdollista.
Taidan olla nössö...
Haaveilen rauhallisesta yhdynnästä, en pidä mistään röykyttämisestä. Tahtoisin tuntea läheisyyden, hitaan ja rauhallisen yhteyden, kehojen yhteen sulautumisen... jotain tuollaista, en varmaan osaa kuvata. Hiusten silitys, hyväily, suukottelu... Sellaista tahtoisin, muttei se nykymaailmassa liene mahdollista.
Taidan olla nössö...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaihtoehtosi:
1. Käy vieraissa
2. Jätä vaimosi
3. Jatka nykyiseen malliin
Mikä tuntuu pahimmalta, mikä parhaimmalta?
Ikävä tilanne. Itse valitsin aina kakkosvaihtoehdon..
Ei tollasta päätöstä voi tehdä toisen puolesta. Halukkaita naisia kyllä löytyy.
Kun vaan löytäs jostain...