"Ungefär två tredjedelar av finlandssvenskarna tycker att deras framtid som språklig minoritet är hotad."
Men Hej! Svenskan ju andra nationalspråket I Finland!
Int kan ju svenskan vara minoritetsspråk!
Och lagen I Finland klart försvarar svenskan!
Inga problem:-)
Men Hej! Svenskan ju andra nationalspråket I Finland!
Int kan ju svenskan vara minoritetsspråk!
Och lagen I Finland klart försvarar svenskan!
Inga problem:-)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Perustuslain ruotsin kansalliskieli-status ei ota kantaa maan viralliseen kielisyyteen.
Joten ruotsi voidaan aivan hyvin säätää vähemmistökieleksi ilman, että perustuslakia tarvitsee yhtään muuttaa.
Jaha,så man kan alltså utan vidare ta bort statusen som nationalspråk ?
Persufennona kan göra vad som helst nu när de sitter i regeringen.
RKP on yhtä kuin diktatuuri.
Finlandssvenskarna är en minoritet men svenskan är inte i juridisk mening ett minoritetsspråk utan är likvärdigt med finskan.
I praktiken är finskan och svenskan Finlands officiella språk, benämningen "nationalspråk" gör dem inte mindre värda eller "officiella". Ingen lag behandlar finskan och svenskan, eller dem som talar respektive språk, olika!
Suomalaiset ovat tasa-arvoisia lain edessä. Mutta on paljon ihmiselämän alueita, joita ei ole laissa säädelty. Voimassa olevien kielilakien vaikutukset eivät myöskään tunnu siellä, missä väestö puhuu vain toista kansalliskieltä äidinkielenään eikä viranomaisillakaan ole tarvetta toisen kielen käyttämiseen.
Kielten tasa-arvoa on yritetty kehittää vaatimalla kaikkia nuoria opiskelemaan toista kotimaista, mutta käytännön tulokset eivät rohkaise ja asenteet ovat vuosien mittaan jopa jyrkentyneet. Kielellinen tasa-arvo on tärkeää nimenomaan ruotsinkielisille ja heidän etunsa olisi löytää nykyistä parempia, tehokkaampia ratkaisuja.
Monet ruotsinkieliset kaivavat maata oman äidinkielensä alta viittaamalla EU:n vähemmistödirektiiveihin.- Joko ollaan tasa-arvoisia tai ei; ei pidä olla vuoroin sitä vuoroin tätä. Vähemmistödirektiivien tarkka noudattaminen tuhoaisi ruotsinkielen asemaa nykyisestään.
Ruotsinkielisiä on kaksikielisessä Suomessa 265000 ja Ahvenanmaalla 25000. Eivät he mihinkään katoa, mutta yhteiskunnassa tapahtuva kehitys koskee kaikkea, myös suomenruotsalaisuutta.
Hyvää pohdiskelua, selvää on että jotain tarttis tehdä ja eiköhän neljän vuoden päästä olla viisaampia miten esimerkiksi nykyhallituksen byrokratia siivous talkoot vaikuttaa mahdollisiin kielivaatimuksiin.
Esimerkki: vanhan keskiuusimaan poliisipiirin ruotsinkielisten osuus on noin 1,1% kun se liitettiin itä uusimaan poliisipiiriin ei enää voi saada virkaa jos ei ole suoritettua ruotsinkielen pätevyyttä.
Vanhan koulutuksen mukaan tällaista vaatimusta ei ollut suomenkielisissä piireissä joten edellinen hallitus katkaisi/vaikeutti suurelta osalta suomenkielisten poliisien etenemismahdollisuudet täysin suomalaisessa ympäristössä.
Kun muistaa että ruotsinkielisistä 1/3 ovat kaksikielisiä, eli noin 100000 henkilöä, kyllä byrokratian joustoa todella tarvitaan.
Kyllä ne EU:n vähemmistödirektiivit koskevat meitä suruja ihan riippumatta siitä onko ruotsi virallinen vähemmistökieli tai kansalliskieli / virallinen kieli. Suomi on allekirjoittanut joukon EU:n. vähemmistöjä koskevia direktiivejä enkä nyt ymmärä miksei niihin saisi vedota. Outoa uhkailua sinulta!
Itse asiassa ruotsin kielen asema jopa juridisesti vahvistuisi jos olisimme virallinen kielivähemmistö. Nykyisessä tasa-arvoisessa asemassamme, jonka perustuslaki meille antaa, meitä ei kuitenkaan suojaa mitkään sanktiot tai valitustiet. Meidän kielellisestä syrjimisestä ei ole seuraamuksia.
Jos sen sijaan olisimme virallinen kielivähemmistö meillä olisi turvanamme koko EU:n vähemmistöjä suojaava lainsäädäntö sekä oikeusistuimet.
Tässä hieman syventävää tietoa:
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/kielellistenvaikutustenarviointi/kielisaannoksetsaadosvalmistelussa.html
Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti ja jos 265000 ruotsinkielisen edun mukaista on, että ruotsista tulee maahamme vähemmistökieli, tehtäköön lainsäädäntöön tarvittavat muutokset.
Nykyisin vaaditaan ruotsin osaamista silloinkin, kun laki ei sitä edellytä: kioskinmyyjiltä, tarjoilijoilta, matalapalkkalan työntekjöiltä. Kouluruotsi on unohtunut, kun käytännössä ei sitä ole tarvittu, ja ruotsinkielinen loukkaantuu syyttä suotta, jos toinen ei osaa hänen äidinkieltään. Ei kielitaitoa voi vaatia, ellei ole jotain lainsäännöstä tukena.
On ennen kaikkea ruotsinkielisten oma asia huolehtia äidinkielestään yhteiskunnan muuttuessa. Suomenkielisiltä voi saada myötämielisyyttä, mutta vastuuta ei voi heille sälyttää.
Ja kyllä - kielitaito on rikkaus, englannin opiskelu alkaa jo alaluokilta, saksaa ei kuitenkaan lueta riittävästi ja kaksikielisyyttä on muutakin kuin suomi/ruotsi. Keskusteluissa ei pitäisi toitottaa suomenkielisten huonoa kielitaitoa, sellaiset puheet alkavat toteuttaa itseään, kun ruotsinkieliset eivät edes odota voivansa käyttää ruotsia siellä, missä laki antaisi siihen mahdollisuuden.
Teidän omat johtajat ja taustavaikuttajat ovat todenneet. Taistelun pakkoruotsin asemasta alkaneen. Siinä sodassa ei heidän mukaan vankeja oteta.
Eikö rintamalla tavallinen kielisoturi oikein sitten ymmärrä mitä tämä sodanjulistus tarkoittaa ? Kyllä se sitä tarkoittaa. Vankeja ei oteta.
Skönt att inte behöva delta i kriget,jag förhåller mig neutral.Vi ryms nog alla i vårt älskade fosterland även om mitt språk är FEL enligt någons åsikt.
Suomen perustuslaki ei määrää ruotsinkeltä pakolliseksi kaikissa kouluissa. Tämä pakko tuli vasta 70-luvulla kun ruotsinkielisten osuus oli laskenut alle puoleen siitä mitä se oli Suomen itsenäistyessä.
Ei määrääkään van se sanoo miten ihmisiä tulee kohdella ja mitä oikeuksia heillä on.
Perustuslaki ei myöskään määrää että suomenkielisten ei tarvitse osata mitään ja että he saisivat itse päättää oman koulutuksensa sisällöstä.
Sen sijaan perustuslaki sanoo että:
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella"
"Suomen kansallisikielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
Sinä Ankdam, asetat suomalaiset eri asemaan kielen perusteella,kun sinä edellytät, että yksi kielivähemmistö pitää nostaa muiden yli, mm yli Suomen ikiaikaisen kielen saamen, joka on aidosti vähemmistökieli ja uhanalainen. ,
Ruotsin kieli ei ole mitenkään uhanalainen eikä vaadi suomenkielisten tai muukielisten uhrautumista sen suojelemiseksi, koska iso naapurimaamme suojelee omaa enemmistökieltään kaikin voimin.
On hävytöntä, kohtuutonta, ylimitoitettua, röyhkeää liioittelua, että Suomessa edellytettään ruotsin kielen olevan samanlaisessa asemassa kuin maamme pääkielen, joka on harvinainen pikkukieli, jota mikään muu kansakunta ei suojele.