Ei saa muotoa kunnollisia lentoyhteyksiä edes toiseksi suurimpaan kaupunkiinsa Tartoon, tämä kannattaa jokaisen siihen läävään opiskelemaan pyrkivän suomalaisen muistaa.
Surkea kehitysmaa Viro
viroonköyhä
18151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei kai opiskelijoiden kuljetukseen lentokoneita tarvita, eikös liftaaminen ja linja-auto sovi paremmin.
Huonoksi ovat menneet Jyväskylänkin lentoyhteydet, taitaa olla trendikästä ajella maata pitkin.
Tartossa kai asiat tiedetään, onhan yliopistokin jo ruotsalaisten perustama, ilmeisesti 1700-luvulla, silloin meillä vasta tervaa polteltiin, vai kuinka?
Viro sai yliopistonsa vasta 1700-luvulla ulkomaalaisten halutessa sivistää Viron kurjaa kansaa. Muualla euroopassa yliopistoja oli ollut jo satoja vuosia, kuten Suomessa, johon perustettiin yliopisto sivistyneen suomalaisen Agricolan toimesta.
1800-luvulla virolaisten maaorjien tehdessä raskasta työtä venäläisten vartijoiden ruoskien napsahdusten säestämänä, Suomessa elettiin jo kuin itsenäisessä valtiossa tasa-arvoisesti venäläisten kanssa.
Sitä jos Keski-Suomen metsäteollisuus saisi edes murto-osan takaisin siitä mitä tuottaa. Paperimiehillä on toki hyvät palkat ja paremmat asunnot kuin leasing-laskuihin ja asuntolainoihin hukkuvalla virolaisella, mutta ilman Viroa olisi Suomessa palkat korkeammat ja verotulot suuremmat. Rahat joilla voisimme parantaa tieverkostoa ja lentoliikennettä valuvat juuri Viroon ja Venäjälle. Suomalaiset opiskelijat ovat todennäköisesti ainut syy miksi Finnair enää tuohon läävään lentää. Valtavia summia käytetään varustamotukina ja muina almuina liikenneyhteyksien parantamiseksi Viroon joka erkani meistä jo talvisodan aikana.
"ilmeisesti 1700-luvulla"
Tartu Ülikool asutati 1632. aastal.
Silloin alkoi siis maaorjien sukurutsa alueella. Virolaiset eivät olleet Tartossa isäntiä edes Pätsin aikana.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/11/Burlaks_walking.jpg
Tässä on kuva virosta 1800-luvulta.
Nykyinen Viro syntyi lokakuussa 1939, silloin luotiin sen henkinen perusta. Aika surkeaa on toisaalta se miten Tartoon ei edes vuoden 1920 jälkeen saatu virolaisten toimesta lentoyhteyttä. Suomalaisten ei sentään tarvitse häveten todeta venäläisten rakentaneen maan suurimpiin asutuskeskuksiin lentokenttiä.
Mitä järkeä on lentää 185 kilometrin matkaa?
Tallinna-tartto tie on kuulemma aika hyvä ja sinne kulkee juna ja linja-autoja kulkee ainakin kahen tunnin välein
Uusia junia on siellä liikenteessä. En ole niillä kulkenut, mutta pitäisi olla miukavia ja nopeitakin niillä mennä. Itse en lentäin menisi siksikään kun se on vaarallista. Opiskelijjoillakin on varmasti aikaa mennä laivalla ja siitä junalla. Tietty myös omalla autolla matka menee, 40€ pääsee laivamatkan Tallinnaan jos halvimpia vuoroja käyttää ja netistä tilaa.
Tuo reissu junalla ja laivalla on jopa jossakin mielessä kalliimpi kuin lentokoneella sinne meno. Järkevin vaihtoehto on opiskella kotona, Tarton läävä ei ole kansainvälisissä vertailuissa lähelläkään kotimaan yliopistoja.
Yliopisto menee seuraavana kiinni. Jos opetuskielenä olisi muu kuin viro, niin olisi siellä opiskelijoita Ranskasta asti. Tallinna ja muutama itärajan kaupunki imee kaikki varat, koska rikkaille suomalaisille ja venäläisille on luotava viihtyisä olotila.
Eikös täällä turhaa hehkuteta tuota venäläisten osuutta ja maaorjuutta. Kuulemani mukaan suuri osa aatelisista ja kartanonomistajista oli Virossa saksalaisia. Ja niin jatkui tsaarin vallan aikoinakin. Ei silloin ollut yhtä selvää eroa idän ja lännen välillä kuin sitten myöhemmin kommunismin aikaan. Samaa saksaa ja ranskaa puhuvaa aatelistoa oli Pietarissakin ja jopa Viipurissa.
Ja Suomessa hyvin maaorjuutta vastaava käytäntö oli ruotsalaisten maatilojen ja tehtaiden omistajien alaiset torpparit ja muonamiehet ja mäkitupalaiset sun muut ruokapalkalla työskentelevät. Suomessahan ei juurikaan ollut maanteitä, vaan yhteydet Ruotsiin päin hoituivat Pohjanmaan jokia pitkin. Etelässä oli Kuninkaantie Turusta Viipuriin ja myöhemmin sitten tehtiin maanteitä ja rautatiekin.
Niin ja ruotsalaiset kehittivät Turkuun sivistyskeskusta kirkkoineen, herroineen, veronkerääjineen ja sen yliopistonkin. Joten kyllä meillä on syytä rintaa röyhistellä.
Ja tässä syy miksi Tartossa ei ole kohta lentoyhteyttä, ethän sinä idiootti ymmärrä edes vuokraviljelijän ja maaorjan välistä eroa. Jos nyt aloitat vaikka siitä, että suomalainen talonpoika oli lukutaitoinen ja pystyi laatimaan valituksia suomeksi.
Ja mitä sitten. Suomalaiset vetivät sähköt tähän maahan ja rakensivat kaiken nykyaikaisen, Viron maaseutu olisi jäänyt ilman sähköjä tai sisävessaa ellei Hrutsev olisi 60-luvulla päättänyt modernisoida läävää.
Ja Virossako oli jotain "maanteitä" Haaahha. Viron "maantiet" oli niin hyvässä kunnossa, että saksalaisilla hajosi ajoneuvoja niihin vielä vuonna 1943. Virovorot ovat remontoineet rapistunutta tieverkostoaan EU:lta varastamilla tuilla.
Ei virolaisia kiinnosta ylläpitää lentoyhteyttä johonkin entiseen suljettuun neuvostokaupunkiin. Tyhmät porot meni opiskelemaan sinne.
Tänne raahataan näköjään joka ainut TT:n blogi räävittäväksi, oli niissä villoja vai ei. Tässä ei ollut. Minkälainen tollo pitäisi yllä kannattamatonta lentoyhteyttä jos asiakkaita ei ole ja ajansäästö on olematon?
Ei sinne kukaan ulkomaalainen suomalaisten lisäksi mitään yhteyttä pidäkään. Ilman suomalaisia paikallisilla olisi varaa reisata korkeintaan sisämaassa ja Venäjällä, kyseessä on kuitenkin Viron toiseksi suurin kaupunki.