Miten muka petoniwta voi tehä laivan koska betoni uppoaa entä voiko rautakaupasta saatavasta betonista laivan
mikä helvetin laivabetoni
merimies69
19350
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Osta se betoni laivabetonikaupasta ja varmista että se on
direktiivit täyttävää oikeaa laivabetonia.
Heitä kokeeksi säkki laivabetonia laiturilta mereen
- jos kelluu niin tavara on aitoa.
Älä missään nimessä käytä laivanrakennukseen mitään
kivijalkabetonia !!
Uppoaa heti.
Ei ihan noinkaan. Kölin valamiseen käytetään nimenomaan kivijalkabetonia. Runkoon sitä laivabetonia ja hyttirakennelmiin kevytbetonia.
Tehdäänhän raudastakin laivoja, eihän sekään kellu umpiharkkona mutta jos on ilmaa laivassa niin sehän sitä kelluttaa, olipa kuori mitä vain.
En tiedä betonilaaduista, kaipa siihen joku omansa on mutta se pitää kuitenkin kunnolla raudoittaa jollain metalliverkkojutulla. Kelluvia laitureita ainakin on ihan hyvä tehdä niin.
Tee joku pienoismalli vaikka jos asia kiinnostaa. Siitä sitten suurentelemaan.
Mutta mitäs jos joku vahingossa laskee ilmat ulos?
Eipä kellu enää vaan uppoaa kuin kivi.
Yleensä ilmaventtiilit onkin suljettu sokealaipalla
ja sinetöity mutta vahinkoja sattuu aina.
Siksi laivoja katoaa jälkiä jättämättä meren hyisiin aaltoihin
esim Bermudan alueella.
Sen takia laivoissa onkin erityinen ilmaaja joka vahtivuoronsa aikana pumppaa laivan täyteen uutta ilmaa jotta se taas kelluu pari päivää.
eIKÖ KUKAAN OLE KUULLU VAAHDOTETUSTA LAIVATERÄKSESTÄ TAI BETONISTA
Ja voihan että,ei oo huumori kuollu speedepaasasen mukana.
kuunari koiviston omistaja tietää betonista kaiken kysely vain reposaaren suuntaan
Jotkut kutsuu sitä laivabetonia laivantekoaineeksi.
Betonilaiva valetaan just samalla systeemillä kuin betonikivijalkakin. eli harjaat katuharjalla roskat pois siitä kohtaa pihaa, johon rupeet tekeen. Sit vaan muotit paikoilleen ja sideraudat piukkaan (muotti on tietenkin laivan muotoinen että valukin näyttää sit laivan muotoiselta). Sit raudoitus sisään, pistät jonkun perusverkon, voi olla ihan K-raudan, Byggmaxin tms. varastolaatua. Lopuks pumppaat pumppuautolla koko hoidon täyteen betonia, laivabetonia. Lujuus ym. kato vaikka Norske veritaksen sivuilta. Tai Lloydsin, sama asia. Ennen kuin betoni kovettuu, kaivat sisäpuolelle laivan sisäpuolen muotoisen tyhjän tilan, niinku lastiruuma. Täs kohtaa jos tuntuu epävarmalta, niin käyt tsekkaa jonkun valmiin laivan, et miltä se tyhjä sisäpuoli näyttää. Kantsii pistellä sillä lapiolla sen verran rivakasti ettei se mokko jämähdä handuun. Tossa se on kaikessa yksinkertaisuudessaan. Onnea matkaan!
Uima-allas valuunkin on oma betoninsa, jotain lisä aineita? Jotka katkaisevat kapilaarisen veden etenemisen.
Jos jää ylimääräistä laivabetonia, niin niistä ei kannata valaa ankkureita, kelluvat perkeleet. Tee niistä vaikka pelastusvene
Kannattaa tehdä pekonista. Se kelluu.
Pekonista rakennettuun laivaan ei tarvi niin paljon provianttiakaan.
Nälän tullen voi pureskella vaikka reelinkiä, mutta arabimaiden
kaijoihin ei voi töijätä koska laiva on "haram".
Mulla on pajalla pari levyä lentokonealumiinia. Ne pitää aina silloin tällöin onkia takaisin katonrajasta ja laittaa uutta painoa päälle etteivät kokonaan karkaa.
Suutaan osaa soittaa joka jätkä, mutta osaako joku oikeasti selittää miksi laiva kelluu?
Jos se painaa vähemmän kuin syrjäyttämänsä vesimäärä niin se kelluu. Arkhimedeen laki.
Hyvä, mutta mitäs toi sitten tarkoittaa käytännössä, rautalangasta väännettynä? Jäi koulut aikanaan vähälle...
Siis ovelien kauppiaiden uusi hittituote. Noh, jos nyt on kova halu valaa pursi betonista. Ota ensin tietoa asiasta OSMOOSIO. Betonin lujuus, vaikka kuinka raudoitettuna on karilleajossa tai törmäyksissä aina pienoinen katastroofi ts. kokankin kolahtaessa kaijaan, voi jo löytyä ahteristakin murtumalinjoja. Metalli, puu, lujitemuovi (lasikuitu) on aina vastaavissa tilanteissa elastisempaa ja myöskin kevyempää. Betonihan koostuu kolmesta aineesta. Sementistä eli sideaineesta, kivestä hienosta hiekasta aina sepeliin, sekä vedestä. Verkoitus / raudoitus alkaa hapettumaan nopeammin kuin muissa betonirakennelmissa. Suolainen vesi nopeuttaa korroosiota ja sementin sideainekemikaalien kanssa, lähes kromiteräskin ajanmittaan saa osansa tästä kemiallisesta sekamelskasta.
Henkilökohtaisesti olen ollut todistamassa tapahtumaa, jossa jos 3 v. betoniseen purteen lyötiin lekalla reikä. Missä itse omistaja kiroili sitä täkin valuvirhettä, kun tulikin liian paksu ts. painopiste korkealle.
Mutta hyvin vakaita nämä muutamat on olleet merenkäynnissä, joissa olen gastina ollut. Ja jos nyt haluat rantaviivaa kauemmas purjehtia. Ota huomioon merenkäynnin JATKUVA rasite mitä runko ottaa vastaan. Lujuuslaskelmiakin on näille joskus yritetty tehdä, mutta ne on vain ihan suuntaa antavia.
Ikäväkseni vielä se seikka, vaikka koolitervalla sataankertaan sen kyllästäisi. Niin sitä pottukellarin hajua et enää toisena kautena saa millään pois.