Joen takana, metsän yllä, savulasisinen taivaalla on yksinäinen, epätäysi kuu - näetkö?
Olet mystinen mies. En tiedä aina mitä sinulle sanoisin, vaikka toisaalta voisin kertoa koko elämäni. Kaikki juonteet, valottomimmat vivahteetkin sekä platinaisimmat huiput.
Olet silti yhä kaukainen. Kuin yksinäinen vuori maiseman keskellä, enkä tiedä liikunko sinua kohti vai kauemmas - illuusio läheisyydestä kuin kaleidoskooppipalatsi, jonka mieleni rakentaa.
Olisipa kaikki kirjoitettuna auki, tuuletettuna, rivitettynä, allekirjoitettuna ja tietäisin.
Olet mystinen mies. En tiedä aina mitä sinulle sanoisin, vaikka toisaalta voisin kertoa koko elämäni. Kaikki juonteet, valottomimmat vivahteetkin sekä platinaisimmat huiput.
Olet silti yhä kaukainen. Kuin yksinäinen vuori maiseman keskellä, enkä tiedä liikunko sinua kohti vai kauemmas - illuusio läheisyydestä kuin kaleidoskooppipalatsi, jonka mieleni rakentaa.
Olisipa kaikki kirjoitettuna auki, tuuletettuna, rivitettynä, allekirjoitettuna ja tietäisin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun syvään ja korkeaan karkaavat mietteet ja sisemmät aallot kauemmas vie, ei rantoja aina tavoita, eikä rannalla seisoja ymmärrä. Mutta linnutkin palaavat aina kevään tullen. Ei vapaata vangita voi...
Kannan sinut mukanani maailmalle. Ajatuksena, aaveena, upotan varpaani Atlantin hiekkaan ja mietin, olisitko valmis koskaan lähtemään kanssani?
Sateiset tiistai-illat ovat vähän tälläisiä.