Sekä Suomen jätelaki että EU:n jätedirektiivi edellyttävät että "aiheuttaja maksaa" ts. jätteen tuottaja maksaa jätemaksut, ei kukaan muu. Saastuttaja maksaa -periaate on todettu jo direktiivissä 75/442/ETY. Tämä direktiivi on siis annettu jo v. 1975. Direktiiviä 75/442/ETY on myöhemmin muutettu direktiivillä 91/156/ETY, joka on annettu 18 päivänä maaliskuuta 1991. Sama periaate sisältyy myös Suomen jätelakiin
Saasteiden suhteen maatalousväestö on eri asemassa: maajusseille maksetaa siitä, että he viitsivät tehdä edes jotakin päästäjen hyväksi.
Maatalouden ympäristötuessa on kyse merkittävästä rahallisesta panostuksesta maajussien kukkaroon. Vuonna 2002 perustukea maksettiin 250 miljoonaa euroa ja erityistukia 43 miljoonaa euroa.
Tuen saannin helppouden vuoksi ympäristötuen perusosan piirissä on 94 prosenttia viljelijöistä ja 96 prosenttia viljelyalasta.
Kasvinviljelytilalle mahdollisia toimenpiteitä ovat:
tarkennettu lannoitus 13,46 €/ha
peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 23,55 €/ha
maatilan monimuotoisuuskohteet 13,46 €/ha
Kotieläintilalle mahdollisia lisätoimenpiteitä ovat edellisten lisäksi:
lantalan ammoniakkipäästöjen vähentäminen 23,55 €/ha
lannan kaasujen talteenotto 23,55 €/ha
tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen 13,46 €/ha
maitohuoneen pesuvesien käsittely 23,55 €/ha
Erityistukisopimukset
Ohjelmakaudella 2000-2006 ei enää tehdä 20-vuotisia sopimuksia.
Nykyiset erityistukimuodot ja tukitasot ovat seuraavat:
suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus), maksimituki 449,90 €/ha
kosteikon ja laskeutusaltaan perustaminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus), maksimituki pellolle 449,90 €/ha ja maksimituki muulle alueelle 336,38 €/ha
säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys (5-vuotinen sopimus), maksimituki 156,41 €/ha
luonnonmukainen tuotanto (5-vuotinen sopimus), tuki uudelle luomutilalle 147,16 €/ha ja tuotantoa harjoittavalle tilalle 102,59 €/ha
pohjavesialueiden peltoviljely (5-vuotinen sopimus): maksimituki 112,69 €/ha
lannan käytön tehostaminen (5-vuotinen sopimus), tuki 65,59 €/ha
perinnebiotoopit (5-vuotinen sopimus): maksimituki 420,47 €/ha
muu luonnon monimuotoisuuden edistäminen (5- tai 10-vuotinen sopimus), maksimituki 420,47 €/ha
maiseman kehittäminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus), maksimituki 336,38 €/ha
alkuperäisrotujen kasvattaminen (5-vuotinen sopimus), tuki 168,19 €/eläinyksikkö länsi-, itä- ja pohjoissuomenkarjalle, suomenvuohille, suomenhevosille, suomenlampaille (mustille, ruskeille ja valkeille), kainuunharmaille ja saaristolampaille. Maatiaiskanoista ja -kukoista voidaan maksaa vuotuista tukea 50-150 €/tila.
alkuperäiskasvien viljely (5-vuotinen sopimus): max.tuki 428,88 €/ha
Saasteiden suhteen maatalousväestö on eri asemassa: maajusseille maksetaa siitä, että he viitsivät tehdä edes jotakin päästäjen hyväksi.
Maatalouden ympäristötuessa on kyse merkittävästä rahallisesta panostuksesta maajussien kukkaroon. Vuonna 2002 perustukea maksettiin 250 miljoonaa euroa ja erityistukia 43 miljoonaa euroa.
Tuen saannin helppouden vuoksi ympäristötuen perusosan piirissä on 94 prosenttia viljelijöistä ja 96 prosenttia viljelyalasta.
Kasvinviljelytilalle mahdollisia toimenpiteitä ovat:
tarkennettu lannoitus 13,46 €/ha
peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 23,55 €/ha
maatilan monimuotoisuuskohteet 13,46 €/ha
Kotieläintilalle mahdollisia lisätoimenpiteitä ovat edellisten lisäksi:
lantalan ammoniakkipäästöjen vähentäminen 23,55 €/ha
lannan kaasujen talteenotto 23,55 €/ha
tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen 13,46 €/ha
maitohuoneen pesuvesien käsittely 23,55 €/ha
Erityistukisopimukset
Ohjelmakaudella 2000-2006 ei enää tehdä 20-vuotisia sopimuksia.
Nykyiset erityistukimuodot ja tukitasot ovat seuraavat:
suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus), maksimituki 449,90 €/ha
kosteikon ja laskeutusaltaan perustaminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus), maksimituki pellolle 449,90 €/ha ja maksimituki muulle alueelle 336,38 €/ha
säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys (5-vuotinen sopimus), maksimituki 156,41 €/ha
luonnonmukainen tuotanto (5-vuotinen sopimus), tuki uudelle luomutilalle 147,16 €/ha ja tuotantoa harjoittavalle tilalle 102,59 €/ha
pohjavesialueiden peltoviljely (5-vuotinen sopimus): maksimituki 112,69 €/ha
lannan käytön tehostaminen (5-vuotinen sopimus), tuki 65,59 €/ha
perinnebiotoopit (5-vuotinen sopimus): maksimituki 420,47 €/ha
muu luonnon monimuotoisuuden edistäminen (5- tai 10-vuotinen sopimus), maksimituki 420,47 €/ha
maiseman kehittäminen ja hoito (5- tai 10-vuotinen sopimus), maksimituki 336,38 €/ha
alkuperäisrotujen kasvattaminen (5-vuotinen sopimus), tuki 168,19 €/eläinyksikkö länsi-, itä- ja pohjoissuomenkarjalle, suomenvuohille, suomenhevosille, suomenlampaille (mustille, ruskeille ja valkeille), kainuunharmaille ja saaristolampaille. Maatiaiskanoista ja -kukoista voidaan maksaa vuotuista tukea 50-150 €/tila.
alkuperäiskasvien viljely (5-vuotinen sopimus): max.tuki 428,88 €/ha
Vastaukset 8
Vanhimmat
...
Tuollainen lista on erinomainen,tulostampa tuon ja vien sen maataloustoimiston pöydälle,isännät voivat sitten hakea näitä tukia.
Kirjoittajalle huomauttaisin että nuo ovat kaikki vapaaehtoisia toimenpiteitä.
Näissähän ei ole kysymys mistään jätteistä.Kysymyksessä on lähinnä EU:n halu rakentaa tästä sellainen maanpäällinen paratiisi jossa vihreyttä ja ihanuutta piisaa,eikä mikään haise pahalta.
Suomen 14 000 maatalousvirkamiestä pitävät kyllä huolen, että jokainen sentti veronmaksajan kukkarosta saadaan siirrettyä ökyisännän jo entisestään pullottavaan lompakkoon.
Seuraavaksi kai maajussit keksivät, että pankolla makaavan isännän pierukaasujakin ryhdytään ottamaan talteen (10e/per päivä): isäntä työntää peräsuoleen unkarilaisvalmisteisen putken, ja kerää 15 minuutin ajan aterian jälkeisiä päräyksiä.
Nämä mitä oli tuossa lueteltu ovat sellaisia ylimääräisiä toimenpiteitä joita haetaan aika vähän,joten on aivan paikallaan informoida isäntiä niistä,kiitos vielä kerran.
Sitä perusympäristötukia on anottu se 96%.
"ökyisäntä"??
pieviljelijävaltaisella kotiseudullani oli sellainen jo selvästi ökyisäntä, jolla oli yli 15 ha peltoa. Nyt saatetaan tarvita vähän enemmän
Osa mainituista toimenpiteistä on valinnaisia ja vaihtoehtoisia ts kaikkia ei voi saada .
Syynä että vapaaehtoisia ympäristötukia ei haeta paljon on että niiden aiheuttamat kulut ovat suuremmat kuin tuki .
Siksi myös 6% tiloista ei hae edes perusympäristötukea .
Esimerkkinä mainittakoon valinnaisiin vaihtoehtoisiin kuuluva maitohuoneen jätevesien käsittely , puhdistamo maksaa n. 10000 euroa tai vastaavan hintainen varasto + levityskustannus n. 2 e/m3 .
Kemira on aika hyvä esimerkki ympäristöystävällisyydestä vai onko?No mutta kuitenkin lämpimät kiitokset Kemiralle rikkihappo-vuodosta.