Juuri ennen eduskuntavaaleja demarit taas kerran palasivat lempiaiheeseensa: Miten ihmisiä saadaan verotettua enemmän? Venäjän kaupan hiipuminen oli alentanut ruoan hintoja kaupoissa, joten demarit alkoivat puhua ruoan alv:n nostamisesta 22 prosenttiin.
Tämä hanke ei kuitenkaan ollut mikään uusi demareilta. Puoleen jäsen, Juhana Vartiainen ehdotti sitä jo kaksi vuotta sitten:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59660-ruokavero-rajusti-ylos-suomessa-ihmiset-syovat-joka-tapauksessa
Aidon demarin kiihkolla Vartiainen puhui arvonlisäverokantojen "yhtenäistämisen" puolesta. Yhtenäistäminen ilmaisuna on peitesana joka kuten poliitikkojen puheet yleensäkin, kätkee alleen koko joukon ikäviä toimenpiteitä. Tässä Vartiainen viittasi suosituksiin, jonka valtiomme varattomuusministeriö oli julkaissut. Ministeriö jota oli johtanut demari Jutta Urpilainen. Katsokaamme demari-Vartiaisen pointteja:
"–Luulisin, että lähes koko ekonomistikunta on [yhtenäistämisen] kannalla"
Siis pari kollegaakin on samaa mieltä. Edelleen:
"Yleinen ekonomistikanta asiaan Vartiaisen mukaan on, että ruuan kaltaisten hyödykkeiden verotuksen ei ole syytä olla erityisen lievää, koska ihmiset joka tapauksessa syövät."
Päättely vaikuttaa hieman puutteelliselta. Miten se, että ihmisten on pakko tehdä jotain voi olla perusteena tuon tekemisen verotuksen kiristämiselle? Paitsi tietenkin, että ihmisten on vaikeampi paeta veroa vähentämällä kulutusta.
"Kun ruokaa verotetaan, ei aiheudu erityisiä tehokkuustappioita. Se ei muuta ihmisten käyttäytymistä, Vartiainen sanoo."
Tuo varmaan aika hyvin sinänsä pitää paikkansa. Se myös osoittaa tyypillisen demarin sydämetöntä ajattelua huono-osaisimpiakin kohtaan. Demari näkee nämä vain tuotto-/sijoitusyksikköinä, jotka tuottavat verotuloja ja joihin sijoitetaan sosiaalimenoja.
"Yleensä ajatellaan, että halvemmat elintarvikkeet olisi hyvä tapa tukea vähävaraisia, mutta on paljon tehokkaampiakin keinoja vaikuttaa tulonjakoon, hän lisää."
Voi olla, mutta miksi noita tehokkaampia tapoja ei oteta käyttöön ensin ja sitten nosteta ruoan alv:tä.
Alv tasaverona vaikuttaa eniten juuri vähätuloisimpien arkeen ja toimeentuloon. Tämä siksi, että ruoan määrä ei juuri vaihtele rikkaan ja köyhän lautasella. Siis ainakaan vatsaan päätyvä. Päivittäistavarakaupan edustaja pitää hanketta mielettömänä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/ruuan alv 22 prosenttiin ja kauppalaskuun miljardin lisays/a2188557
Vartiainen sittemmin loikkasi demareista Kokoomukseen ja pääsi kansanedustajaksi viime vaaleissa. Itselleni Vartiainen on vain yksi poliittinen takinkääntäjä muiden joukossa ja luultavammin ikuisesti demari sydämeltään -tai sen puutteelta.
Tämä hanke ei kuitenkaan ollut mikään uusi demareilta. Puoleen jäsen, Juhana Vartiainen ehdotti sitä jo kaksi vuotta sitten:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/59660-ruokavero-rajusti-ylos-suomessa-ihmiset-syovat-joka-tapauksessa
Aidon demarin kiihkolla Vartiainen puhui arvonlisäverokantojen "yhtenäistämisen" puolesta. Yhtenäistäminen ilmaisuna on peitesana joka kuten poliitikkojen puheet yleensäkin, kätkee alleen koko joukon ikäviä toimenpiteitä. Tässä Vartiainen viittasi suosituksiin, jonka valtiomme varattomuusministeriö oli julkaissut. Ministeriö jota oli johtanut demari Jutta Urpilainen. Katsokaamme demari-Vartiaisen pointteja:
"–Luulisin, että lähes koko ekonomistikunta on [yhtenäistämisen] kannalla"
Siis pari kollegaakin on samaa mieltä. Edelleen:
"Yleinen ekonomistikanta asiaan Vartiaisen mukaan on, että ruuan kaltaisten hyödykkeiden verotuksen ei ole syytä olla erityisen lievää, koska ihmiset joka tapauksessa syövät."
Päättely vaikuttaa hieman puutteelliselta. Miten se, että ihmisten on pakko tehdä jotain voi olla perusteena tuon tekemisen verotuksen kiristämiselle? Paitsi tietenkin, että ihmisten on vaikeampi paeta veroa vähentämällä kulutusta.
"Kun ruokaa verotetaan, ei aiheudu erityisiä tehokkuustappioita. Se ei muuta ihmisten käyttäytymistä, Vartiainen sanoo."
Tuo varmaan aika hyvin sinänsä pitää paikkansa. Se myös osoittaa tyypillisen demarin sydämetöntä ajattelua huono-osaisimpiakin kohtaan. Demari näkee nämä vain tuotto-/sijoitusyksikköinä, jotka tuottavat verotuloja ja joihin sijoitetaan sosiaalimenoja.
"Yleensä ajatellaan, että halvemmat elintarvikkeet olisi hyvä tapa tukea vähävaraisia, mutta on paljon tehokkaampiakin keinoja vaikuttaa tulonjakoon, hän lisää."
Voi olla, mutta miksi noita tehokkaampia tapoja ei oteta käyttöön ensin ja sitten nosteta ruoan alv:tä.
Alv tasaverona vaikuttaa eniten juuri vähätuloisimpien arkeen ja toimeentuloon. Tämä siksi, että ruoan määrä ei juuri vaihtele rikkaan ja köyhän lautasella. Siis ainakaan vatsaan päätyvä. Päivittäistavarakaupan edustaja pitää hanketta mielettömänä:
http://www.talouselama.fi/uutiset/ruuan alv 22 prosenttiin ja kauppalaskuun miljardin lisays/a2188557
Vartiainen sittemmin loikkasi demareista Kokoomukseen ja pääsi kansanedustajaksi viime vaaleissa. Itselleni Vartiainen on vain yksi poliittinen takinkääntäjä muiden joukossa ja luultavammin ikuisesti demari sydämeltään -tai sen puutteelta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Idiootit eivät ole tajunneet, että ruoan alv nosto johtaa taloudellisiin ikävyyksiin. Koska juuri köyhillä menee isoin osa rahasta ruokaan, sossukulut lisääntyhvät kun näiden pitää syödä samaa määrä ja sossu maksaa ruoan.
Siten veroja kierrätetään luukulta toiselle. Sossu antaa lisää rahaa kalliimman alvin takia ja asiakas vie sen kauppaan ja sieltä se kiertää alvin kautta takaisin sossuun.
Hyvä pointti, olkoonkin että demarit siitä varmaan viis veisaavat. Heille on tärkeintä suomalaisten valuttaminen kuiviin. Noinkin älyttömällä menetelmällä se onnistuu.
Tuohon liittyen tuli mieleeni, että Vartiainen on tyypillisen demarin tavoin reilummin hakoteillä kuin ensiksi tajusinkaan. Hän puhuu RUOAN arvolisäveron nostamisesta, kun todellisuudessa kyse on kansantaloudesta laajemmin.
Toisin sanoen, kunkin ihmisen ja perheen on syötävä jotain, joten ruoan ALV on erinomainen keino tässä mielessä, teoriassa kerätä verovaroja. Mutta tässä on heikkoutensa, vaikka jättäisimme pois todennäköisyyden, että jotkut onnistuvat pienentämään ruoan hävikkiä ja siten nollaamaan noston vaikutuksia. Vaikka ruoan ALV on sellainen jota ei voi välttää kovin tehokkaasti, MUUT eivät ole.
Toisin sanoen perhe x ei kuluta pelkkään ruokaan. Sen budjetti on kokonaisvaltainen. Sanotaanpa, että perheellä x olisi kuvitteellinen 1 000 euron budjetti. Se käyttää rahaa seuraavasti ennen veronkorotusta (ruoan ALV) kaikki hinnat sis. alv :
- ruoka 400 euroa
- elokuvissa käynti 200 euroa
- auto 200 euroa
- muut 200 euroa
Nyt ruoan ALV nousee tuon 8 prosenttia. Kuukausittain ruokaan menee siis tämän jälkeen noin 428 euroa. Uusi budjetti voi olla esim:
- ruoka 428 euroa
- elokuvissa käynti 172 euroa
- auto 200 euroa
- muut 200 euroa
Toisin sanoen kun ruoan, joka on välttämätöntä, ALV nousee, muu kulutus saattaa kuitenkin laskea. Siten verotulot saattavat romahtaa myös tämän kautta.