Mitä mieltä olette näkemyksestä, että keskustelu tanssin lomassa häiritsisi tanssisuoritukseen keskittymistä?
Itse ainakin koin heti tanssiharrastukseni alkumetreiltä lähtien tanssiteknillisiä hienouksia opetellessani, ettei niistä koitunut minulle mitään varsinaista lisäarvoa miehenä: naisia tuli ja meni entiseen tapaan. Mutta sitten aloin tai voi olla, että joku nainen alkoi keskustella kanssani tanssiteknillisistä hienouksista tanssin lomassa. Tämä oli minulle suuri helpotus, sillä olinhan tottunut kaikkialla muuallakin keskustelemaan, olkoonkin, että kevyesti melkeinpä aiheesta kuin aiheesta, niin kuitenkin kohtaamieni naisten kanssa. Joskus olin yrittänyt keskustella naisen kanssa vakavastikin, mutta siitä ei mitään hyvää seurannut, joten vakavien keskusteluitten käymistä naisten kanssa välttelen edelleenkin myös tanssilattialla.
Tanssiharrastukseni alussa minulla oli naisen kanssa tanssilattialla ollessani jotenkin epätodellinen olo, koska olin jostain kuullut ja ehkä jopa lukenutkin, ettei naisen kanssa saa keskustella tanssilattialla vaan pitää keskittyä täysillä tanssisuoritukseen. Tuokin täysillä johonkin muuhun kuin naiseen keskittyminen naisen ollessa läsnä ja varsinkin niin lähellä kuulosti mielestäni hieman erikoiselta, sillä olin tottunut siihen, että naiset saattoivat vaatia täydellistä huomiotani kilometrienkin päästä.
Mutta tuo tanssiteknillisten hienouksien keskustelunaloitus avasi minulle siihen saakka näkemättömän ja kokemattoman maailman. Siinä kävi nimittäin niin, että sana innokkuudestani käydä tanssiteknillisiä hienouksia ruotivia keskusteluita tanssin lomassa lähti leviämään ja aloin saada tansseissa aivan mahdottomasti siis kutsuja tanssileireille, joita olin siihen saakka vältellyt, koska ajattelin, etteivät naiset haluaisi sellaisella niin tai näinkään vaatimattomalla tanssitekniikalla varustetun miehen kanssa olla.
Itse ainakin koin heti tanssiharrastukseni alkumetreiltä lähtien tanssiteknillisiä hienouksia opetellessani, ettei niistä koitunut minulle mitään varsinaista lisäarvoa miehenä: naisia tuli ja meni entiseen tapaan. Mutta sitten aloin tai voi olla, että joku nainen alkoi keskustella kanssani tanssiteknillisistä hienouksista tanssin lomassa. Tämä oli minulle suuri helpotus, sillä olinhan tottunut kaikkialla muuallakin keskustelemaan, olkoonkin, että kevyesti melkeinpä aiheesta kuin aiheesta, niin kuitenkin kohtaamieni naisten kanssa. Joskus olin yrittänyt keskustella naisen kanssa vakavastikin, mutta siitä ei mitään hyvää seurannut, joten vakavien keskusteluitten käymistä naisten kanssa välttelen edelleenkin myös tanssilattialla.
Tanssiharrastukseni alussa minulla oli naisen kanssa tanssilattialla ollessani jotenkin epätodellinen olo, koska olin jostain kuullut ja ehkä jopa lukenutkin, ettei naisen kanssa saa keskustella tanssilattialla vaan pitää keskittyä täysillä tanssisuoritukseen. Tuokin täysillä johonkin muuhun kuin naiseen keskittyminen naisen ollessa läsnä ja varsinkin niin lähellä kuulosti mielestäni hieman erikoiselta, sillä olin tottunut siihen, että naiset saattoivat vaatia täydellistä huomiotani kilometrienkin päästä.
Mutta tuo tanssiteknillisten hienouksien keskustelunaloitus avasi minulle siihen saakka näkemättömän ja kokemattoman maailman. Siinä kävi nimittäin niin, että sana innokkuudestani käydä tanssiteknillisiä hienouksia ruotivia keskusteluita tanssin lomassa lähti leviämään ja aloin saada tansseissa aivan mahdottomasti siis kutsuja tanssileireille, joita olin siihen saakka vältellyt, koska ajattelin, etteivät naiset haluaisi sellaisella niin tai näinkään vaatimattomalla tanssitekniikalla varustetun miehen kanssa olla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En enää nykyisin hae uudelleen naisia jotka ovat mykkiä. Tanssi on sosiaalinen tapahtuma ja jos toinen on kuin kylmä kala käsissä niin miksi pitäisi tähän leikkiin lähteä uudelleen?
Niin se on jos ei sanaakaan saa toisesta irti, että voipi jäähä viimoiseksi yhteiseksi tanssiksi. Riittäähän se kyllä jos kappaleiden välissä sanaset vaihdetaan.
Ei puhumisesta pidä tansseissakaan pakollista tehdä: nimittäin koulussakin oli puhetaidon tunnilla aina hiirenhiljaista eikä vapaaehtoista puhujaa todellakaan löytynyt ja hänelläkin, joka oli meneillään olevalla puhetaidontunnilla pakotettu pitämään puhetta, olivat puheet jääneet kirjoittamatta, mistä syystä hänkin hiljaisena punasteli puhujan eli opettajan korokkeella kengänkärkiään tuijotellen.
Sensijaan välitunneilla ja kaikilla muillakin kuten esimerkiksi fysiikan tunneilla, joilla puhuminen ei ollut pakollista vaan jopa kiellettyä, vallitsi esimerkiksi fysiikanluokassa niin kova puheensorina, että opettaja joutui fysiikankoepapereita palauttaessaan karjumaan, että ensinnäkin kenen paperi se on ja että edes seuraava koepaperi yritettäisiin jakaa hyytävän hiljaisuuden vallitessa, jotta kaikki voisivat koenumeroitaan tarkastellessa miettiä, kuinka seuraavan fysiikankokeen kysymyksiä voitaisiin helpottaa vielä tästäkin, jotta luokan fysiikankoenumerokeskiarvon syöksykierre saataisiin edes loivennettua.
Mä en oikein tiedä mitä tuo paritanssi on ja miksi sitä suoritetaan. Mä tykkään jutella. On nää paritannsit mukavia kun voi jutella uusille ihmisille siin tanssin lomassa.
Muutenkin mä olen kiireinen ja kun tanssin mulla on handsfree-kuuloke korvalla kaiken varalta. Sitä voi milloin vain tulla tärkeä bisnespuhelu enkä halua hyvien kauppojen menevän ohi suun.
Joku kyl on puhunut jostain tanssinhurmasta mut siitä en tajua mitään. Kunhan parketilla kuuntelee rytmiä ja kävelee sen mukaan, niin aina pärjää.