Minulla olisi mahdollisuus ostaa Helsingistä alle tunnin matkan päästä alle 70 000 maksava kerrostalo-osake, 56 m2. Putkiremppa on tehty, ikkunat uusittu, julkisivu tulee ajankohtaiseksi 10 vuoden kuluttua, samoin katon korjaus, ainoastaan tapetit ja lattia on itse asunnossa vaihdettava. Työmatkani lyhenisi huomattavasti.
Mutta uskaltaako 70-luvun elementtitalosta ostaa asuntoa?
Onko oletettavissa, että tällainen kämppä on enää myyntikunnossa 10 vuoden päästä? Nyt on puhuttu kovasti 70-luvun elementtitalojen purkutuomioista.. Isännöitsijän mukaan taloyhtiö on hyvin hoidettu, mutta mistä näistä tietää?
Mitä minun tulisi ottaa huomioon itse talon kunnosta putkirempan ja perusjuttujen lisäksi? Mistä saan tietää esim, jos teräsosat elementeissä ovat huonot? Pitäisikö teettää jonkinlainen kuntokartoitus, ennen kuin uskaltaa harkita?
70-luvun elementtitalo, uskaltaako ostaa osaketta?
57
6048
Vastaukset
- Missäseon
Ei tuota ihan varmaksi voi sanoa kun ei tiedä mikä alue, mutta vaikuttaa hyvältä, jos on tehty putkiremppa ja uusittu ikkunat. Sekin vaikuttaa hyvältä, että on alle tunnin matkan päässä Helsingistä. Kyllä ne purkulähiöt taitaa enimmäkseen olla sellaisilla alueilla, mihin ei ole muuttajia ja on työpaikat kaukana. Varsinkin jos siinä on jokin pienempi kaupunki lähellä, niin varmaan ihan ok. Tarkista kuitenkin vielä, ettei se ole mamu-aluetta tai ettei siellä ole liikaa vuokrataloja. Purkaahan ne tosiaan Vantaaltakin yhden niin huonokuntoisen lähiön, johon ei putkiremppaakaan enää kannattanut tehdä. Toisaalta monia 60-luvullakin rakennettuja lähiöitä on rempattu ihan hyviksi.
Jos hinta on alle 70 000 ja asut 10 vuotta, niin alle 7000 se maksaa vuotta kohti. Sen verran kannattaa ehkä maksaa jo siitä mukavuudesta että työmatka lyhenee huomattavsti.- parasvastaus
Pikkuhukka eli Missäseon,missä Vantaalla on se huonokuntoinen lähiö, jonka ne purkaa, onko kymmeniä taloja, vai satoja? Kas kun mediassa on puhuttu vain yhdestä talosta, sekö on se lähiö?
- ei_saa_kiusata
parasvastaus kirjoitti:
Pikkuhukka eli Missäseon,missä Vantaalla on se huonokuntoinen lähiö, jonka ne purkaa, onko kymmeniä taloja, vai satoja? Kas kun mediassa on puhuttu vain yhdestä talosta, sekö on se lähiö?
Älä häiritse vuokraluuserin järjenjuoksia. Hän on juuri keksinyt hyvän tekosyyn sille, miksei saa asuntoa hankittua. Tämä on salonkikelposempi selitys kuin myöntää, että rahat tuli ryypättyä.
- remppamies1
"Jos hinta on alle 70 000 ja asut 10 vuotta, niin alle 7000 se maksaa vuotta kohti."
Enempi on vuotta kohden, korot-yhtiövastikkeet-remontit voi olla suuretkin, nopeasti laskien tupla tuo määrä vuotta kohden. - RussellCrowe
parasvastaus kirjoitti:
Pikkuhukka eli Missäseon,missä Vantaalla on se huonokuntoinen lähiö, jonka ne purkaa, onko kymmeniä taloja, vai satoja? Kas kun mediassa on puhuttu vain yhdestä talosta, sekö on se lähiö?
Ainakin Martsarissa SATO:n Kukinkuja 2 puretaan ja rakennetaan uudelleen.
- vaikea_talotyyppi
RussellCrowe kirjoitti:
Ainakin Martsarissa SATO:n Kukinkuja 2 puretaan ja rakennetaan uudelleen.
Vaihtoehto C. Tontti on siinä mielessä hyvä, että Kehäradan asema ja (pieni) ostoskeskus löytyvät 0,6-0,7 km päästä.
Ja nykyinen talotyyppi 3 kerroksinen = hissitön ja ilmeisesti vielä mallia, jossa sisäänkäynti on "puolikerroksessa" eli pohjakerrokseen (jossa varastot, saunat, joskus asuntojakin) laskeudutaan ½ kerroksen matka portaita, 1 kerrokseen on ½ krs nousu jne. Eli hemmetin vaikea talo vanhuksille ja vaunuja lykkiville lapsiperheille. Hissin lisääminen lähes mahdotonta (tilaa ei ole -> pitäisi porras purkaa ja siirtää rungon ulkopuolelle = maksaa, maksaa ja maksaa) ja asuntoja vain muutama/porrashuone, joten muutostyöt kalliita/kämppä. Tämä on oikeastaan hankalin talotyyppi 70-luvun tuotannosta, joten purku uutta & isompaa tilalle ei ole yllättävä veto.
- uytghyj
No onhan se myyntikunnossa, kun kerran julkisivuremontti ja kattoremontti on tulossa ja putket ja ikkunat on jo vaihdettu. Sitten kannattaisi olla huolissaan, jos remontteja ei tehtäisi.
- tolkkua
Helsingissä on 1800-luvulla rakennettuja taloja ja vielä pystyssä. Ei kannata uskoa kaikenlaisiin pelotteluihin.
- huoltomees
Niin no mutta 1800-luvun talo on vähän eri juttu versus 60-luvun neukkukuutio
- asssssssss
Saksassa on 1500-luvun savi-olkitaloja vielä käytössä!
- vanhaatavaraa
Vaan niihin on monta remonttia tehty, mädäntyneet puupaalutukset vaihdettu moneen kertaan näissä vanhoissa taloissa, olisivat kasassa jo aikaa sitten ilman mittavia remontteja, esim. hakiksen kauppahalli jo kolmannen kerran suurremontissa, puupaalutus siinäkin petti jo aikaa sitten ja tehtiin miljoonaremontti, pystyssä on mutta kaikki koko ajan uusiksi, ilmastointi, perustukset, seinät, katot ei ole alkuperäinen EI.
- poikaparat
Ei 1800 luvun talo voi olla alkuperäinen. Vähän tolkkua. Niin, sitä ei ole!
- pojanpojanklopit
Ei ole tolkkua vähääkään, tsiisus. 60-70 luvun taloja jo puretaan. Rautalankaa....
- Pelastus
Me käytettiin Suomen asuntoanalyysin palvelua just yhteen 70 luvun kämppään. Ne tsekkas kämpän ja kerto et pajon oli vielä remonttivelkaa jäljellä, mm. hissit oli uusimista vailla ja julkkari tekemättä. Olis tullut kalliiksi, ei menty sit kaupoille.
- aika_kuluu
Uskaltaa kun ottaa korjauskustannusten riskit mukaan. Itse ostin ja nyt edessä on iso remontti taloyhtiössä.
Epäilen ettei korjauskustannuksia saa koskaan takaisin. Talon arvo ei nouse koska talo on joka tapauksessa väärässä paikassa jossa EI arvonnousua tapahdu.
Eipähän tässä montaa vuotta olekaan jäljella kun "maahanpanon" aika tulee ja poistaa kaikki arvonnousujen odottamisen ongelmat. - kokemustaon
Jos on kerrostalo omalla tontilla niin sitten sillä ehkä on vielä armon aikaa jäljellä, mutta vuokratontilla saattaa purkutuomio tulla nopeammin.
- näkemystä_on
Talo menee purkuun, jos
a) huoneistoille ei enää ole kysyntää - onko talo ns. kuolevalla paikkakunnalla ja jo nyt osa huoneistoista tyhjillään?
b) talo päästetään rapistumaan kehnoon kuntoon, että korjaus maksaa jo saman ellei enemmänkin kuin uudisrakennus (esim. se Helsingissä purettu vuokrakasarmi)
c) talo sijaitsee hyvällä tontilla -> voikin olla kannattavaa purkaa talo ja rakentaa tilalle suurempi! (esimerkki löytyy mm. Tikkurilasta)
Talo sijaitsee etäällä Helsingistä, joten C ei tule kyseeseen. Mutta myös vaihtoehdon B voi hylätä, koska talon kunnossapitoa ei ole laiminlyöty. Jäljelle jää vain vaihtoehto A. Sekään ei kuulosta kovin todennäköiseltä. Jos asunnoille ei olisi kysyntää, niin varmaan ne remontitkin olisi jääneet tekemättä.
- hmmmmn
70-luvulla rakennetuista kerrostaloista sanotaan, että ne on rakennettu kestämään vain 30-40 -vuotta. Niitä ei edes ajateltu remontoitavan. Rakennettiin halvalla ja nopeasti. Nuo olet jo varmaan kuullutkin.
Se että kannattaako hinnalla millä hyvänsä ostaa osaketta, niin ei tuollasista taloista varmasti. Ei niiden arvo tule ainakaan nousemaan, eikä myyjä varmaankaan saa pyydettyä hintaa...
Sitäkin tärkeämpi lopulta on varmaankin taloyhtiön tila ja sen talous, montako vuokralaista, jne onko tappioita, onko kerätty ylimääräsiä vastikkeita ? Tietenkään ei isännöistsijä sano pahaa sanaa asiakkaastaan.- päivitä_kalenterisi
Niinhän sitä vuokraluuserit räkyttää. 70-luvusta on kulunut jo 35-45 vuotta ja yhä näkyy talot seisovan pystyssä...
Mistään suunnitellusta käyttöiästä ei kannata puhua, kun ei tuohon aikaan moiselle uhrattu ajatuksia. Betonin (julkisivut) kiviteltiin kestävän ikuisesti ja talotekniikkakin (putkistot) leivottiin surutta betonin sisään ts ei yhtään ajateltu, miten korjaaminen/uusiminen aikanaan onnistuisi.
- safaf
Ja entä äänieristykset? Jos naapurien mölyt ja kuseksinnat kuuluu seinien läpi aivan kuin samassa taloudessa asuisivat, niin eipä sillä mun mielestä ole mitään merkitystä miten hyvä se kämppä ja taloyhtiö muuten olis, mielenterveys siinä ennenpitkää kärsii jos omaa edes jonkinlaisen kuuloaistin ja voit varautua kuluttamaan kaikki säästyneet eurot laadukkaisiin korvatulppiin.
- NytKuuluu
Itse 70-luvun "neukkukuution" entisenä, tyytyväisenä omistajana voin todeta että niissä on paremmat äänieristykset kuin näissä 2000-luvun versioissa (asun nykyään sellaisessa). Väliovetkin olivat kunnon lastulevy-vaneri-viilua verrattuina näihin uusiin, vänkyröihin muovikennovirityksiin. Onhan tämä muuten hienompi, mutta ääni kantaa rakenteissa ihan eri tavalla kuin umpibetonissa.
- 50-vuotias_on_uusi
NytKuuluu kirjoitti:
Itse 70-luvun "neukkukuution" entisenä, tyytyväisenä omistajana voin todeta että niissä on paremmat äänieristykset kuin näissä 2000-luvun versioissa (asun nykyään sellaisessa). Väliovetkin olivat kunnon lastulevy-vaneri-viilua verrattuina näihin uusiin, vänkyröihin muovikennovirityksiin. Onhan tämä muuten hienompi, mutta ääni kantaa rakenteissa ihan eri tavalla kuin umpibetonissa.
MultiHildaRane se taas äänessä vanhoine juttuineen - lastulevyä huoneistojen väliseinät, hissin ovet kolisee jne. Ei ole raasu päässyt edes käymään missään 2000-luvun talossa, vaan hänelle "uutta" edustaa yhä Hervannan 60/70-lukujen talot.
- trallatilaa
Heh, johan vitsin murjaisit, 70 luvulla käytettiin yleisesti Nicon elementtionteloita joiden äänieristys suorastaan surkea, 70 luvun taloissa kuuluvat myös kaikki vessa ja suihkuäänet läpi, uusissa taloissa äänieristys monin verroin ylivertainen, enkä tarkoita uudella 2000-2005 rakennettuja, ne kun osin vielä vanhoilla määräyksillä tehty.
- äänet_ulkoa_tai_sisältä
Huoneistojen väliseen äänieristykseen vaikuttavat jutut, kuten suurempi kerroskorkeus, taitavat valtaosin olla jo 90-luvun lopulta. Mutta vielä 2000-luvun alussa on ilmanvaihto lähes poikkeuksetta koneellinen poisto reijät ulkoseinissä, jolloin tulee pölyt ja liikenteen melu sisään. 2003 lopulla alettiin vaatia LTO, mutta tämä koski vain uusia lupia. Koska kerrostalon rakentaminen kestää vuoden, puolitoista, vasta 2005 tuotannosta voi sanoa, että näissä on lähes 100 % varmuudella koneellinen tulo&poisto.
- Alanvaihtaja2
äänet_ulkoa_tai_sisältä kirjoitti:
Huoneistojen väliseen äänieristykseen vaikuttavat jutut, kuten suurempi kerroskorkeus, taitavat valtaosin olla jo 90-luvun lopulta. Mutta vielä 2000-luvun alussa on ilmanvaihto lähes poikkeuksetta koneellinen poisto reijät ulkoseinissä, jolloin tulee pölyt ja liikenteen melu sisään. 2003 lopulla alettiin vaatia LTO, mutta tämä koski vain uusia lupia. Koska kerrostalon rakentaminen kestää vuoden, puolitoista, vasta 2005 tuotannosta voi sanoa, että näissä on lähes 100 % varmuudella koneellinen tulo&poisto.
Korjaan sen verran, että vasta 2006 alkaen voi sanoa satavarmasti talossa on koneellinen tulo ja poisto, olen nähnyt monta 2005 rakennettua jossa rakoventtiilit ikkunassa ja pelkkä koneellinen poisto sen sijaan yhtään 2006 rakennettua en ole enää vanhalla tekniikalla havainnut.
90 luvulla ja vielä 2000 alussakin käytettiin ontelolaattaa 265mm, siiten tuli 2000 luvun alussa 320 mm ja uudemmissa 370 mm, merkittävä parannus, nykyään huoneistojen väliset seinät 20 cm, kun 2000 alussa 18 cm.
90 luvun ja 2000 alun taloissa kuuluivat suihkun äänet selvästi, kun hormit ja putket eristämättä, nykytekniikalla ei kuulu enää veden suhina ja vessan lorina ympäri asuntoa, että melko merkittäviä muutoksia ja parannuksia määräyksiin, mitä tulee 70 luvun taloihin, niin niissä suora puheputki naapuriin ilmakanavien kautta, pattereiden läpivedot surkeat, ohuet välipohjat, asuinmukavuus nykyään aivan toinen. Tutkimuksia näistä ovat teheet mm Alpo Halme ja Insinööritoimisto Helimäki akustiikan asiantuntijoina.
- Homesweethome________
Asuin sellaisessa, ja se oli homeessa. Sitä vikaa ei saatu korjattua useallakaan remontilla, joten ehkä sopii harkita.
Äänieristykset niin ja näin. Ihan yhtä hyvät/huonot kuin nykyisessä 2000-luvun asunnossa. - arvonkriteeri1
Oleellinen asia mikä vaikuttaa hintaan = sijainti. Kannattaa miettiä myös vähän sitä arvatessa asunnon mennyttä ja tulevaa arvoa.
Valitettavasti hyvä sijainti (alueen maine) hyvien liikenneyhteyksien äärellä maksaa vaikkei välttämättä kaikkien palveluitten lähekkäkään asunto olisi.
Monella nykyään jo ihan hyvällä alueella on yhä vanha huono maine joka vaikuttaa hintoihin.
Ja kalliissa keskustassa olevissa ei nykyään enää olekkaa aina menneitäkään eikä nykyaikasisia palveluita lähellä.
Moni vanha purkukunnossa oleva rintamamiestalokin on huippu arvokkaalla tontilla rakennusmaa hyvälläpaikalla nimittäin maksaa usein enempi kun talo. - Susiostos
Hulluutta se on. Saat purkukulut vielä päälle!
- Osta
Kerroppa kohteesta lisää, eli sijainti, kuinka lähellä kauppakeskukset ja terveyspalvelut. Onko hissiä. Monesko kerros. Tekstisi mukaan putkiremppaa on tehty, mitä tarkoitat tällä. Siis vesijohto ja viemärit on uusittu kokonaan vai.
Katso nimiä taulusta, eli ketä asuu. Siinähän on kuitu vetämättä ja nähtävästi ilmastointi ym. kanavat puhdistamatta. Onko huippuimuri katolla. Milloin se on uutittu ja virtaukset tarkistettu linjoissa.
Tärkein asia, tuolloin rakennetut talot eivät mätäne, eli niitä ei ole muovitettu ympäriinsä, 84-97 vuosina ja vielä tänäkin päivänä toisissa paikoin tehdään passiivitaloja, jotka eivät hengitä, eli ne mätänevät rakenteistaan pystyyn, koska ilmanvaihto on puutteellinen ja kosteus jää rakenteisiin. Koska matka on helsingistä alle tunnis, niin jos paikkakuntana on riihimäki, niin sen asunnon arvon nousu on kyseen alainen. Luotulevaisuustutkimus vatt:n sivuilta, niin sinulle jää käsitys, missä hinnat nousevat ja missä laskevat. Tietenkin on järkevämpää asua omassa asunnossa, kun vuokralla. Koska vuokra-asumisessa sinulle eijää mitään ja vuokrat tulevat nousemaan kahdessa vuodessa paljon etenkin yliopisto kaupungeissa.
Yritä neuvotella hinta mahdollisimman alas ja katso, että se on velaton myyntihinta.
Varaudu tuohon julkisivuremontiin. Helsingissä se on sinun kokoisessa asunnossasi noin 35000. Jos taloyhtiönne on viisas, niin samalla laitatte paneelit katolle ja julkisivuun.
Se ei kustanna paljon, mutta se tuo energiakustannuksia takaisin taloyhtiölle huomattavasti.
MOntako taloa asuntoosakeyhtiöön kuuluu. Täältä näet tarkasti sen, mitä on tehty ja mitä ei. jos useampi talo niin maksatte korjauskulut yhteisesti, kosa ovat samaa asunto-osakeyhtiötä.
Onko yläpohjan lisälämmöneristus tehty. Mikä on talon energialuokitus. Tavallisesti tuon ikäisissä taloissa se on E tai D.
Selvitä välittäjältä huoneiston historia ja se, onko siinä käynyt vesivahinkoja ja jos on, niin miten ne on korjattu.
Kuitenkin HElsingissä tuo- saneraxtomppa
70 luvn talot tehtiin raudoituksella joka ei kestä pakkasta, murenevia suorastaan vaarallisia raudoituksia betonin sisällä, tämä on riski, ongelma havaittiin vasta 80 luvun lopussa, että pitää sen raudoituksen ja betonin pakkastakin kestää.
Saneeraustyömailla näistä on kuultu hurjia tarinoita, asbestista en viitsi edes mainita. - kuinkahan.on.väitteesi
saneraxtomppa kirjoitti:
70 luvn talot tehtiin raudoituksella joka ei kestä pakkasta, murenevia suorastaan vaarallisia raudoituksia betonin sisällä, tämä on riski, ongelma havaittiin vasta 80 luvun lopussa, että pitää sen raudoituksen ja betonin pakkastakin kestää.
Saneeraustyömailla näistä on kuultu hurjia tarinoita, asbestista en viitsi edes mainita.Johan ne asbestit on haihtuneet moneen kertaan. Tuo mainitsemasi "vaarallinen betoniraudoitus" on vähän sellainen vitsi. TOki se riippuu taloyhtiöstä ja rakennustavasta. Esim. olen käynyt tevin tilapalvelupäällikön kanssa katsomassa paikallaan valettuja taloja, joissa asukkaita on urakoitsijan puolelta kustu silmään tuolla pelottelulla heikko rakenne, jota se ei ole ollut. Toki niitäkin varmasti on olemassa.
Olen nähnyt tällaisia remonttivikaisia taloja, mutta tavallisesti kyse on siitä, että niissä ei ole tehty perushuoltoja säännöllisesti, jolloin on luonnollista, että rakenteet kärsivät.
Ihan uteliaisuutta kysyisin Tompalta, minkä ikäinen olet ja mikä on kokemuksesi rakennustekniikassa ja teollisuudessa vuosina. Minulla se on vasta 23 vuotta. En voi väittää talosta tuollaista, minkä olet esittänyt näkemättä sitä ja tutkimatta rakennetta. - heikkoa.betonia.vai
saneraxtomppa kirjoitti:
70 luvn talot tehtiin raudoituksella joka ei kestä pakkasta, murenevia suorastaan vaarallisia raudoituksia betonin sisällä, tämä on riski, ongelma havaittiin vasta 80 luvun lopussa, että pitää sen raudoituksen ja betonin pakkastakin kestää.
Saneeraustyömailla näistä on kuultu hurjia tarinoita, asbestista en viitsi edes mainita.Tomppa hyvä, mistähän se johtuu, että ennen esim. kyminlinnan linnoituksen varuskunnan talot, jotka ovat vain 600 mm betonia ovat yhä pystyssä ja rakenteet ovat kestäviä. Vaikka rakennettu paljon aikaisemmin. Toki niissä pitäisi tehdä putket. Mutta kun varuskunta on siirretty muualle.
- saneraxtomppa
kuinkahan.on.väitteesi kirjoitti:
Johan ne asbestit on haihtuneet moneen kertaan. Tuo mainitsemasi "vaarallinen betoniraudoitus" on vähän sellainen vitsi. TOki se riippuu taloyhtiöstä ja rakennustavasta. Esim. olen käynyt tevin tilapalvelupäällikön kanssa katsomassa paikallaan valettuja taloja, joissa asukkaita on urakoitsijan puolelta kustu silmään tuolla pelottelulla heikko rakenne, jota se ei ole ollut. Toki niitäkin varmasti on olemassa.
Olen nähnyt tällaisia remonttivikaisia taloja, mutta tavallisesti kyse on siitä, että niissä ei ole tehty perushuoltoja säännöllisesti, jolloin on luonnollista, että rakenteet kärsivät.
Ihan uteliaisuutta kysyisin Tompalta, minkä ikäinen olet ja mikä on kokemuksesi rakennustekniikassa ja teollisuudessa vuosina. Minulla se on vasta 23 vuotta. En voi väittää talosta tuollaista, minkä olet esittänyt näkemättä sitä ja tutkimatta rakennetta.Kyllä näistä on paljon puhuttu ja tutkittu ja on tullut vastaan saneeraustyömailla, asian pointti on tämä, 60-70 luvun taloissa ei käytetty ruostumatonta raudoitusta, siksi raudoitukset murenee, nykyään on ruostumattomat raudoitukset, kumma kun et tätä tiedä tuolla kokemuksella!
Minun kokemukseni alalta on liki 15 vuoden miittainen, joten on nähty yhtä jos toistakin ja olen oikeiden asaintuntijoiden kanssa työskennellyt rinta rinnan ja ottanut oppia. - saneraxtomppa
saneraxtomppa kirjoitti:
Kyllä näistä on paljon puhuttu ja tutkittu ja on tullut vastaan saneeraustyömailla, asian pointti on tämä, 60-70 luvun taloissa ei käytetty ruostumatonta raudoitusta, siksi raudoitukset murenee, nykyään on ruostumattomat raudoitukset, kumma kun et tätä tiedä tuolla kokemuksella!
Minun kokemukseni alalta on liki 15 vuoden miittainen, joten on nähty yhtä jos toistakin ja olen oikeiden asaintuntijoiden kanssa työskennellyt rinta rinnan ja ottanut oppia.http://www.betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/ongelmia-ja-luuloja
Tässä on asiaa ruostuvista 60-70 luvun raudoituksista kun ei otettu huomioon, että suomessa on talvikin. - heikot_tiedot_sulla
saneraxtomppa kirjoitti:
http://www.betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/ongelmia-ja-luuloja
Tässä on asiaa ruostuvista 60-70 luvun raudoituksista kun ei otettu huomioon, että suomessa on talvikin.Sekoitat iloisesti 2 tai jopa 3 asiaa. Ensimmäinen ongelma on raudoitusteräksen ruostuminen. Jolla ei ole pakkasen kanssa mitään tekemistä. Betoni suojaa terästä, mutta sitä betonia pitää olla teräksen päällä tarpeeksi paksu kerros - näin ulkomuistista 5 cm luokkaa. Tätä ei oikein hiffattu vielä 70-luvulla ja yleisesti käytetyissä pesubetonipintaisissa elementeissä raudoitus on aivan elementin pinnassa. Nämä elementit kun on valettu ulkokuori alaspäin ja raudoitus on tietty halunnut painua mahd. lähelle muotin pohjaa...
Liian lähellä pintaa olleita raduituksia on paljastunut vielä 80-luvun taloistakin -parvekkeiden rakenteista -> on jopa jouduttu tekemään parvekeremontteja n. 20 vuoden ikäisiin taloihin. Vaikka elementtien ulkokuoressa pitäisi jo olla asiat paremmin. 80-luvulla muotiin tulleen tiililaatoituksen tehtävä onkin suojata ulkokuoren raudoituksia...
Itse asuin 70-luvun talossa, jonka elementit olivat rakenteeltaan erilaisia ja valu on tehty ulkopinta ylöspäin. Tämän ansiosta raudoitukset olivat turvassa betonin sisällä, mutta valutyötekijät olivat heitelleet kaikki yli jääneet harjaraudan pätkät muottiin ja nämä irtopalat olivat jääneet pintaan ja alkaneet ruostumaan. Julkkariremontissa seinistä kaivettiin pois 2 kilometriä näitä "ei rakenteellisia" raudoituksia...
Joissain taloissa on ollut ongelmana myös elementin sisäkuorta (talon kantava rakenne) ja ulkokuorta toisiinsa sitovien raudoitusten ruostuminen. Tässä se on se ainoa järkevä käyttökohde ruostumattomille raudoituksille....
Myös pakkasrapautuminen on ollut huonosti tiedossa, joten tähänkään ei oltu varauduttu suunnittelussa. Eli on tosiaan kuviteltu, että betonijulkisivu on ikuinen .... mutta todellisuudessa monen talon elementtien ulkokuoret ovat rapistuneet niin pahoin 30-40 vuodessa, että ulkokuori on pitänyt uusia kokonaan.
- osta
jatkoa edelliseen hintataso nousee, mutta tunti helsingistä voi olla hyvä. Koska pääkaupunkiseutu laajenee lähialueille. Vuokrat, nousevat kahden vuoden sisällä yli 10 %. Joten siinä mielessä näkisin kohteen järkevänä. Kuitenkin sinun on selvitettävä nuo tosiasiat ja varauduttava tuleviin kustannuseriin.
- osta
Kiinteistön tuotto odotus on maltillinen, mutta nyt tärkeäksi asiaksi nousee se, että onko siinä lähellä työpaikkoja ja onko alueelle tai lähialueelle tulossa työpaikkoja, entä lapsiperheiden palvelut. Kun huomioit tosiasiat, näet, ketkä ovat asunnon ostajia myöhemmin eli kun myyt sen aikanaan. Nämä suunnitelmat selviävät kaupungin kaavoitusosastolta teknisestä virastosta.
- isteogee
Kannattaa muistaa, että vaikka ostaisit 80- tai 90-luvun kerrostalosta asunnon, niin eipä nekään välttämättä ongelmattomia ole. Moni ostaa asunnon 70-luvun talosta, koska niissä on paras hinta-laatu -suhde. Niissä on yleensä isot tontit, sijainti on hyvä, julkinen liikenne yleensä toimii ja niissä on isot huoneet. Tyypillisesti 70-luvun kerrostaloasunnoissa ei ole saunaa, mutta monessa on sen verran fiksu pohjapiirros, että kylppärin vieressä olevaan vaatehuoneeseen pystyy näppärästi jälkiasentamaan saunan, kunhan hakee muutosluvat ja huolehtii vesieristykset ja ilmastoinnit kuntoon.
On monia kivoja ympäryskuntia kuten Lohja, Järvenpää, Kirkkonummi, Kerava ja Vihti, joissa on yleensä tiiviissä keskustassa hyvät peruspalvelut, joten ilman autoakin pärjää. Niistä toimii myös julkinen liikenne pääkaupunkiseudulle (poikittaisliikenne toimii huonommin). Nämä eivät ole muuttotappiokuntia, vaan päinvastoin monet tavalliset ihmiset siirtyvät kauemmas, koska haluavat kohtuuhintaisempaa asumista. Näissä kaikissa 70-luvun kaksion saa reilusti alle 100t euron. Jos siirryt vielä kauemmas (esim. Mäntsälä, Hyvinkää), niin asunnon hinta putoaa vielä enemmän.
Pääkaupunkiseudun laitamilla ei olla omavaraisia työpaikan suhteen, mutta toisaalta työmatkatkin voi hyödyntää. Julkiseen liikenteeseen panostetaan jatkossakin (Kehärata, Länsimetroa jatketaan, junan päärataan tehdään lisäraide lähitulevaisuudessa).- Keravaltakotoisin
Kerro enemmän mistä Keravalla löytyy kaksio reilusti alle 100t? Lähden heti kaupoille.
- Myös_keravalta
Keravaltakotoisin kirjoitti:
Kerro enemmän mistä Keravalla löytyy kaksio reilusti alle 100t? Lähden heti kaupoille.
Tällä hetkellä näyttäis olevan myynnissä ainakin yksi 57 neliöinen kaksio, jonka hintapyynti on 89.000 euroa eli hinnasta voi tinkiä tod.näk. 5.000 euroa. Minusta tuommoiset 15.000 euroa on aika reilusti alle sadantonnin. Joskus on oikein huonokuntoisia ja niitä olen nähnyt myytävän lähelle 80.000 euroa.
Toki mitä kauemmas siirryt Helsingistä ihan vaikka Järvenpäähän, niin hinta laskee taas muutamalla tonnilla. Näköjään tällä hetkellä Järvenpäästä edullisin kerrostalokaksio on laitettu hintapyynnölle 69.000 euroa.
- TotuusTuleeJulki
Elementit menee vaihtoon 10 vuoden sisällä, näistä ei puhuta, mutta
se on totta. Julkisivusaneerauksilla peitetään viimeisään vetävä sisus. - Järjenköyhyys
Nämä 60 ja 70 lukujen lutikkaneukut on jo bilarisaneeratavia. Olin niitä tekemässä. Hauskaa niissä on, kun voi keskustella naapuriin suoraan, kun kylppäristä ilmantoinista oksa sinne. Voi tietysti mustapeka itselleen hankkia.
- uuuuuuuuuuuuu
Putkiremppoja on monenlaisia. Isännöitsijän todistuksessa voi lukea "putket tehty", ja se voi sisältää vain viemäriputket uusittu. Jos putkiremppa on tehty siten, että kaikki viemäriputket korjattu ja uudet käyttövesijohdot on uusittu ja kaikki kylppärit vesieristetty ja laatoitettu kattoon saakka, silloin se on hyvin tehty! 70 luvun taloissa on yleensä ulkoseinien levyjen välissä tiivistemassa. Se pitää poistaa ja laittaa uusi noin 10v välein. Jos siinä on lipsuttu, vesi on voinut päästä seinän väliin ja eristeet on voinut homehtua. Tällöin home pukkaa sisälle asuntoon. Kandee tarkistaa huolellisesti sisällä ulkoseinien maalipinta ja erityisesti ikkunanaluset. Jos maali hilseilee, tai maalattu usein (useita paikkamaalauksia), on ehkä kosteutta päässyt deinän väliin ja nenä vuotaa.
Maatasalta en suosittele ostamaan, sillä 70 luvulla ei alapohjia kovin hyvin vesieristetty. Jos is. todistuksessa lukee tulevasta julkisuvuremontista, se voi olla kalliskin, jos vettä on päässyt elementtien väliin. Silloin kaikki elementtien pinnat (pintakerros noin 10-15cm) piikataan irti ja homeiset villat revitään pois, laitetaan uudet paksummat ja yleensä muurataan uusi tiiliseinä pintaan. Remppa on noin putkirempan kanssa samanhintainen, eli 56 m2 asunnossa luokkaa 10000-20000€ . Voihan se olla pelkkä rappauksen korjaus ja maalausremonttikin, joka maksaa noin 2000-4000€/asunto.
Usein 70 luvun taloihin tehdään myös alapohjan vesieristys, patosuojaus ja sadevesien hallittu poisto rakkennuksen seinustoilta ja pihan korjaukset, jotka nekin maksaa noin 1000-3000€/asunto. Jos on tasakatto, sadevedet kulkee putkissa talon sisällä sadevesikaivoihin.
Parkkipaikka remontitkin maksaa usein 1000-2000€/asunto.- kuinkahanneennenosasi
Noi esittämäsi hinnat ovat helsingissä suht realistisia, mutta jos esim. piha-alue on hiekkapiha ja siihen laitetaan kestopäällyste ja tehdään kaadot oikein, niin se maksaa hintansa takaisin 3 vuodessa siivouskustannusten oleellisena pienenemisenä. Tuo patoeristys ym. on asiaa silloin jos talo sijaitsee sellaisessa kohdassa. Entä kun se on kallion päälle rakennetty paaluttamalla ja silloin jo tehty nuo vesien poistot asiallisesti rakennuksesta poispäin. Tuohon katto asiaan sen verran, että Suomessa ainoa toimiva katto on konesaumattu peltikatto malli harjakatto. On huomattavasti vähemmän murheita. Silloin, kun talot on rakennettu 70-luvulla niin tuo pellin paksuus oli 2,1mm tai 1,7 mm. Nykyään pelti on 0.5 mm pinnoitekerros eli 1,2 mm. Esimerkiksi meillä katto hiekkapuhalettiin ja maalattiin kunnolla teollisuustuotteilla. Nyt se kestää sen 20 vuotta pidempään. Hiekkapuhalluksen jälkeen tarkistettiin pellin vahvuus joka 1,75 mm. Eli noita kattoja ja peltejä on niin monenlaisia, että jos ostaja ei ymmärrä oikeasti todellisuutta, sille ei voi mitään.
- tasakatto_paras
kuinkahanneennenosasi kirjoitti:
Noi esittämäsi hinnat ovat helsingissä suht realistisia, mutta jos esim. piha-alue on hiekkapiha ja siihen laitetaan kestopäällyste ja tehdään kaadot oikein, niin se maksaa hintansa takaisin 3 vuodessa siivouskustannusten oleellisena pienenemisenä. Tuo patoeristys ym. on asiaa silloin jos talo sijaitsee sellaisessa kohdassa. Entä kun se on kallion päälle rakennetty paaluttamalla ja silloin jo tehty nuo vesien poistot asiallisesti rakennuksesta poispäin. Tuohon katto asiaan sen verran, että Suomessa ainoa toimiva katto on konesaumattu peltikatto malli harjakatto. On huomattavasti vähemmän murheita. Silloin, kun talot on rakennettu 70-luvulla niin tuo pellin paksuus oli 2,1mm tai 1,7 mm. Nykyään pelti on 0.5 mm pinnoitekerros eli 1,2 mm. Esimerkiksi meillä katto hiekkapuhalettiin ja maalattiin kunnolla teollisuustuotteilla. Nyt se kestää sen 20 vuotta pidempään. Hiekkapuhalluksen jälkeen tarkistettiin pellin vahvuus joka 1,75 mm. Eli noita kattoja ja peltejä on niin monenlaisia, että jos ostaja ei ymmärrä oikeasti todellisuutta, sille ei voi mitään.
Enpä nyt menisi hirveästi tasakattoakaan haukkumaan. 30 vuoden välein pitää uusia, mutta sekään ei ole mahdoton kustannus. Eikä ole murheita kaiken maailman kattosiltojen ja lumiesteiden kanssa!
Kerrostalojen harjakatoissahan on hemmetin moinen haaste a) saada lumet pysymään siellä b) tiputtaa lumet alas sitten, kun sitä on kertynyt niin paljon, ettei se kuitenkaan pysy siellä.
Erittäin tyypillistä on sekin, että "halvin tarjous voitti" lumenpudotusporukka hakkaa peltiin 50 kpl reikiä...
Tasakattojen ongelmat liittyvät lähinnä puurakenteisiin pientaloihin. Niihin tätä kattotyyppiä ei koskaan olisi pitänyt soveltaa.
- rakennusinsinööri
kyllä uskaltaa ostaa. ovat tosi kestäviä taloja. ei tule mitään remontteja. katot ei ainakaan vuoda. ikkunoihin ja putkiin ei kannata rahaa tuhlata, koska ovat tosi kestäviä. talolla on käyttöikää vielä satoja vuosia.
- Tumppise
Jopa löyty vitsiveijari nimimerkkiä myöten...
- rakennusinsinööri
..Unohtui sanoa että lisäksi noissa taloissa asuu paljon yhteiskunnan eliittiä ja lottomiljonäärejä.
- Entinenasukad
Jos siedät naapurin elämisen kaikkia ääniä OK!
- jdkjgkdjg
Ak on asunut 40-, 50- ja 70-luvulla rakennetuissa taloissa, viimeinen oli omistusasunto. Jos talossa on putki- ja ikkunaremontti tehty, se on paljon. Muu riippuukin sitten ympäristöstä, palveluista ja itse asunnosta (kunto).
Ensin luottaisin nenääni eli haiseeko vanhalta/pistävältä (kosteusvaurio/home). Meillä ostovaiheessa yhdessä ehdokkaassa vaatehuoneen oven kun avasi niin pöllähti pistävä homeen haju. Toinen on se äänieristys eli käy katsomassa asuntoa silloin kun kaikki muutkin talossa on hereillä/touhuaa. Jos äänien kuuluminen ei häiritse niin ei kun ostamaan. Kellarikerros on hyvä myös käydä läpi kosteusvaurioiden/halkemien yms. vuoksi. Henkilökohtaisesti olen ylen onnellinen kun saatiin se asunto myytyä. Siinä olisi pian ollut edessä putki- ja julkisivuremontti plus kaikki äänet kuului. Kiva istua wc:n pöntöllä kun kuuli jonkun muun vetävän omaansa samaan aikaan... 40-luvun talo oli taas niin mahtava, että sinne olisi jääty jos olisi ollut mahdollisuus suurentaa kph ja asunnossa olisi ollut parveke. - Aboriginaali
Homepakolaiset ry järjestön sivustoilla keskustellaan sisäilmasta sairastuneiden ongelmista. Selaa aiheita.
http://homepakolaiset.fi/ratkaisuja-sisailmasairaille/etusivu/projekti/
------------------------------------------------------------------------ - valits
Älä ihmeessä osta se voi hajota kappaliksi milloin vaan, osta mieluimmin kyprokkilaatikon. Brööt**
- Äityliini1
Riippuu tietysti paikasta,onko palveluita lähellä, jälleenmyyntiarvoa ajatellen, itse myin juuri 70-luvun osakkeen lapsen muutettua omilleen, tehtiin siinä ikkuna-ja kylppäri, sekä julkisivuremonttia, kylpyhuone ja keittiö pitää olla ainakin hyvässä peruskunnossa kun ostaa, kosteuskartoitus pitää olla tehtynä kylppärissä ja jos on remontoitu, siitä paperit tallella mitä on tehty ja kuka valvonut? Minä sain siitä melkein tuplahinnan kun myin,mitä siitä itse maksoin, oli hyvä taloyhtiö jossa asiat hoidettiin ja taloa kunnostettiin tarpeen mukaan kun oli sen verran vanha, ostin ihan uuden rivarin pätkän ja kyllä täytyy sanoa että joskus on ikävä sitä taloa ja tilavaa keittiötä ja komerotilaa, kun sitä siellä oli verrattuna tähän uuteen.
- MattomiesM
Itse en ostaisi asuntoa pääkaupunkiseudulta lainkaan,enkä koskaan aio muuttaa sinne asumaan. Ei ikinä.
- harkittu_ostos
Uskaltaa jos ottaa huomioon riskit joita seuraa ostamisesta. 70-luvun elementtitalo todennäköisesti tulee tarvitsemaan kalliita korjaustoimenpiteitä.
Jos kysessä on kerrostalo tai rivitalo siitä seuraa myös se, että itserakentaminen (tee-se-itse) on varsin rajoitettua. Urakoitsijat eivät tavallisesti käytä näitä itserakentajia vaan käyttävät palkkatyövoimaa. Näin omalla työllä ei voi kovin paljoa vaikuttaa korjauskustannuksiin.
Lain mukaan taloyhtiön hallitus on vastuussa suoritettujen korjausten valvonnasta. Tämä rajaa monet tee-se-itse työt pois. Vanhassa kerros- tai rivitalossa on aina näitä työrajoituksia eli huoneiston omistaja ei voi vaikuttaa kaikkiin korjauksiin eli taloudellinen riski on suuri. - kaikkeaeihuomata
Kauemmaks ku muuttaa helsinkistä "halvempaan" asuinpaikkaan toiseen kuntaan ja käyttää julkisialiikennevälineitä monelta jää huomaamatta semmonen pikkuseikka että, jotta jo seutulippu on nykyään liki yli puolet kalliimpi matkalappu kun stadin sisäinen matkalippu.
Samoin monella työsuhde tai kilometrikorvauksella autoilevallakin jää toisinaan huomijoimatta usein kodin ja työpaikanväliset matkakulut.
Näillä hinnoilla ollaan hyvin äkkiä semmoisessa tilanteessa että, sen minkä asunnonhinnassa ja asuinkuluissa"säästää" voikin menettää ajankuluttua matkakustannuksissa.
Työnantaja ja yhteiskunta tietenkin spånsoroi moista liikkumista..- lyhyen_matkan_suosija
Ylipitkät työmatkat ovat hulluutta, ei siihen kannata suostua. Itsellä on ollut sellainen periaate ettei päivittäin jatkuvaan yli 20 kilometrin työmatkan pidä suostua.
Työmatkoihin käytettyä aikaa voi käyttää paremminkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881174
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511006Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll13691En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse48687Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli287685- 60674
Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107660En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42604Viime yönä mietin paikkoja luonnossa, missä olen kulkenut
kävellyt ja ikävöinyt, ja ollut niin yksin. Monet kerrat. Ne palauttavat mieleeni sinut ja sen, kuinka kipeää on se kaip57602Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?35575