turhaa epävarmuutta
olen päättänyt olla
tunteissani luja,
kuin kallio
..
nojaat olkapäähäni,
lasket kätesi pitkin selkäpiitä
niin että jokaisella kerralla
huokaiset onnesta
..
sinun
ja sinä minun,
rakkaani
olen päättänyt olla
tunteissani luja,
kuin kallio
..
nojaat olkapäähäni,
lasket kätesi pitkin selkäpiitä
niin että jokaisella kerralla
huokaiset onnesta
..
sinun
ja sinä minun,
rakkaani
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aaah, niin ihana tunne välittyy..että tekee lähes kipeää tämä kaipaus.
En kiellä ettenkö haluaisi.. ja enemmän vain.
Puut suhisee
hiljaisen kieli
Yhdessä puhallamme
ja ne alkavat soida
ja me istumme
sen suojassa
nojaten poski vasten poskea
onni on se hetki
puhallan suukon
sipaisen huultani,
sitä sinä suutelit
hellästi
ahnaasti
janosit, himoitsit
ylitse kuohuavaa,
vaahtopäinä virtaavaa
virtaan sinulle,
solisevana rakkautena
rakastat
sateisinakin päivinä
kun tulvii
rakasta paahteisina
kun virta ehtyy,
kaipaa pientä uomaa,
mihin painautua viimeisillä
voimillaan
ole minulle tuuli,
puhalla suudelmani matkaan
ottaen sen sinetiksi
rakkaudestani
sillä se on väkevää
mutta totta,
niin totta
rakkaus
Aloittajan runo on mieheltä, se on hieno.