Vaimon epäonnistunut itsemurha

Sinulle on vasta nyt valjennut tapahtuman todellinen kauhu ja järkytys. Olet ollut shokkivaiheessa. Ettekö saaneet mitään kriisiapua kun tuo itsemurhayritys tapahtui? Uskon että myös tyttäresi tarvitsee asiantuntijan apua käsitellä tapahtunutta.
On tuollainen niin järkyttävää, ettei siitä noin vain selviä. Sinun pitää nyt saada purettua tapahtunutta puhumalla ja kirjoittamalla.
Vaimo on varmaan vielä sairaalassa tai jossain hoidossa?

Vielä lisään, että taidat kärsiä unettomuudesta. Oletko lomalla. Onko sinulla lähipiiriä, joiden kanssa jakaa arkea tässä vaikeassa tilanteessa?

Hei kesäyö79

Olet joutunut kohtaamaan kohtuuttoman raskaan järkytyksen. Läheisen itsemurha on jo aina äärimmäisen kova stressi, mutta tuo, että osuit paikalle ja teit kaikkesi pelastaaksesi hänet on tietenkin vielä valtavan paljon isompi asia.
Millaista tukea olet hakenut ja saanut? Olet kokenut traumaattisen asian, johon liittyy mm ahdistusta. Kenenkään ei pitäisi jäädä traumaattisen tilanteen jälkeen yksin. Onko vaimon hoitoyksiköstä tai mistään tarjottu sinulle kriisiterapiaa?

Ihan toinen asia vielä 'kertoimena' on tuo tilanteesi että jäitkin yllättäen tavallaan yksinhuoltajaksi. Paitsi kaikki käytännön tilanteet, sinun pitää olla tukenasi myös lapsen surulle ja hädän kokemukselle. Onko lapsi saanut kriisihoitoa? Millaisia tukiverkkoja sinulla ja pienokaisellasi on? Pystyykö lapsi kyselemään sinulta äidistä vai vaikeneeko hän?

Kannustan lämpimästi ja lujasti hakemaan kriisiapua sekä sinulle että lapselle.
Kannustan myös siihen että pyydät sukulaisilta yms kaiken mahdollisen avun uuden kodin laittamisessa ja mihin tarvitset. Jo se, että joku vaikka arkisesti
maalaa seiniä kanssasi voi lohduttaa sillä, että yksin ei tarvitse pärjätä.

Voimia sinulle ja vaimollesi kuntoutumiseen, jos se on mahdollista. Elämänne sai nyt aivan uuden käänteen johon on sopeuduttava.

Merja, diakoni

Osanotto tapahtumien johdosta. Kauhistuttaa ennen kaikkea vaimosi tilanne.

Olemme saaneet kriisiapua alusta lähtien, tytöllä alkaa terapia syksyn alkaessa kun koulu alkaa. Itse olen käynyt psykologin juttusilla. Näin edellisenä yönä aivan hirveää painajaista jossa käärmeet ja kuolleet vauvat ryömivat ja luikertelivat meidän asunnossa! en koskaan ole nähnyt niin kauheaa painajaista. Etiäinen? vaimoni kärsi syvästä masennuksesta ja hänen nuorehko äitinsä kuolema talvella oli viimeinen niitti arkkuun..halusi lähteä äitinsä perässä. Itse olen sairaslomalla siihen asti kunnes tytölllä koulu alkaa. Päivät mulla menee ok, mutta illat ja yöt on ahdistavia.