>> Hänen kaltaisiaan miehiä Suomi tarvitsee <<
Oli otsikoitu 29.6.2015 Iltalehden artikkeli edesmenneestä Rabbe Grönblomista. Mietitäämpä hetki, mitä tämä artikkelin kuvassa ökymersuun nojaileva mies on sitten saanut aikaan, jotta hänet voisi kunniakerhoon kohottaa. Ainakin Suomen suurimman pizza-ketjun, joka julkisuuskuvan myötä näyttää perustuvan Franchising-yrittäjien kurjuudelle - kirjaimellisesti. Mikään toinen Franchising-konsepti ei yksinkertaisesti kylve vastaavassa negatiivisessa julkisuudessa. Tosin, en ole seurannut, onko Kotipizzan nykyinen alennustila täysin Grönblomin aikaansaannos. Vai onko joku muu keksinyt hyödyntää Franchising-konseptin tarjoamaa mahdollisuutta yrittämiseen vailla yrittäjävastuuta (perustoiminnan ulkoistettu yrittäjävastuu).
"- Hän painotti, että asiat täytyy pitää yksinkertaisina ja että yrittäjien ja henkilöstön hyvinvoinnista on pidettävä kiinni. Minulle hän ollut mentori intohimoisesta yrittäjyydestä, xxxxxx kertoo".
Eipä hän ainakaan Kotipizza-yrittäjien hyvinvoinnista ollut nähtävästi kiinnostunut !
Surullisen kuuluisassa konkurssiin asetetussa RG-Line varustamossa, jossa Grönblom oli niin ikään puuhamiehenä, kuohuu edelleen. Jokainen voi varmasti itse Googlettaa ja lukea em. yrityksen veropetoksista ja muista sotkuista.
Hotellibisnes ei sujunut yhtä hyvin kuin pizzabisnes. Niiltä osin hänen toimet eivät ainakaan anna viitteitä mistään sen suuremmasta potentiaalista liike-elämässä. Näyttää siltä, että perinnöksi Rabbe Grönblom jättää käytännössä selvitystilassa olevan Omena hotelli -ketjun. Tosin se on toistaiseksi suojattu ilkeiltä ja pahantahtoisilta velkojilta yrityssaneerausmenettelyllä.
Tarvitseeko Suomi hänen kaltaisiaan miehiä?
Ehdottomasti. Hän oli kuitenkin yrittäjä isoin kirjaimin suhteellisen heikosta menestyksestä huolimatta. Monessa muussa valtiossa hän olisi onnistunut paremmin ja suuremmin. Amerikkalaiset pitävät epäonnistumista ja konkurssia oppimisprosessina, mistä saaduin opein ja kokemuksin voi yrittämistä jatkaa paremmalla menetyksellä. Suomessa konkurssi on yleensä myös yrittäjälle henkilökohtainen katastrofi, minkä seurauksena yrittäjä ei yleensä enää pysty jatkamaan. Yrittäjä pidetään pahimillaan loppuelämän mittaisessa velkaloukussa vaikka kipeästi tarvitsisimme hänet takaisin liike-elämään.
Kyllä, me tulemme jatkossa tarvitsemaan Grönblomeja pysyäksemme edes jollain tavalla maailman taloudellisella kartalla.
Kiitos Rabbe !
Oli otsikoitu 29.6.2015 Iltalehden artikkeli edesmenneestä Rabbe Grönblomista. Mietitäämpä hetki, mitä tämä artikkelin kuvassa ökymersuun nojaileva mies on sitten saanut aikaan, jotta hänet voisi kunniakerhoon kohottaa. Ainakin Suomen suurimman pizza-ketjun, joka julkisuuskuvan myötä näyttää perustuvan Franchising-yrittäjien kurjuudelle - kirjaimellisesti. Mikään toinen Franchising-konsepti ei yksinkertaisesti kylve vastaavassa negatiivisessa julkisuudessa. Tosin, en ole seurannut, onko Kotipizzan nykyinen alennustila täysin Grönblomin aikaansaannos. Vai onko joku muu keksinyt hyödyntää Franchising-konseptin tarjoamaa mahdollisuutta yrittämiseen vailla yrittäjävastuuta (perustoiminnan ulkoistettu yrittäjävastuu).
"- Hän painotti, että asiat täytyy pitää yksinkertaisina ja että yrittäjien ja henkilöstön hyvinvoinnista on pidettävä kiinni. Minulle hän ollut mentori intohimoisesta yrittäjyydestä, xxxxxx kertoo".
Eipä hän ainakaan Kotipizza-yrittäjien hyvinvoinnista ollut nähtävästi kiinnostunut !
Surullisen kuuluisassa konkurssiin asetetussa RG-Line varustamossa, jossa Grönblom oli niin ikään puuhamiehenä, kuohuu edelleen. Jokainen voi varmasti itse Googlettaa ja lukea em. yrityksen veropetoksista ja muista sotkuista.
Hotellibisnes ei sujunut yhtä hyvin kuin pizzabisnes. Niiltä osin hänen toimet eivät ainakaan anna viitteitä mistään sen suuremmasta potentiaalista liike-elämässä. Näyttää siltä, että perinnöksi Rabbe Grönblom jättää käytännössä selvitystilassa olevan Omena hotelli -ketjun. Tosin se on toistaiseksi suojattu ilkeiltä ja pahantahtoisilta velkojilta yrityssaneerausmenettelyllä.
Tarvitseeko Suomi hänen kaltaisiaan miehiä?
Ehdottomasti. Hän oli kuitenkin yrittäjä isoin kirjaimin suhteellisen heikosta menestyksestä huolimatta. Monessa muussa valtiossa hän olisi onnistunut paremmin ja suuremmin. Amerikkalaiset pitävät epäonnistumista ja konkurssia oppimisprosessina, mistä saaduin opein ja kokemuksin voi yrittämistä jatkaa paremmalla menetyksellä. Suomessa konkurssi on yleensä myös yrittäjälle henkilökohtainen katastrofi, minkä seurauksena yrittäjä ei yleensä enää pysty jatkamaan. Yrittäjä pidetään pahimillaan loppuelämän mittaisessa velkaloukussa vaikka kipeästi tarvitsisimme hänet takaisin liike-elämään.
Kyllä, me tulemme jatkossa tarvitsemaan Grönblomeja pysyäksemme edes jollain tavalla maailman taloudellisella kartalla.
Kiitos Rabbe !
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.