Eduskunta hyväksyi tiistaina uusien poliittisten valtiosihteerien vakanssien perustamista koskevan lain lopullisesti äänin 101-73. Opposition rinnalla lain hyväksymistä vastustivat SDP:n Marjaana Koskinen ja Esa Lahtela.
Ennen vaaleja - ja oppositiossa - koko Kepu möykkäsi yhtenä "miehenä", että valtiosihteereitä ei tarvita.
=
Roskajoukkio koko Kepu.
Ennen vaaleja - ja oppositiossa - koko Kepu möykkäsi yhtenä "miehenä", että valtiosihteereitä ei tarvita.
=
Roskajoukkio koko Kepu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vastavuoroisesti kokoomus ei nyt enää oppsitiossa ollessaan halua missään nimessä olla valtiosihteeriedn kannalla?
Paskasakkia koko populistikokoomus.
Kun kokoomus oli hallituksessa, kokoomus vastusti näitä poliittisia valtiosihteereitä:
"Kokoomus torjuu kattavan valtiosihteerijärjestelmän"
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/politiikka/23225.html
Tällainen mielipide oli kepun puheenjohtajalla vuoden 2003 alussa. Vuoden 2004 koko kepulaumalla on takki kääntynyt.....
Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki
Kolumni Turun Sanomissa 17.1.2003
Valtiosihteerit ja perustuslaki
Paavo Nikulan toimikunnan esitys uusista poliittisista valtiosihteereistä on valitettavan sekava ja herättää monia kysymyksiä. Kiinnitän huomiota muutamiin seikkoihin, joihin myös perustuslakivaliokunta joutuu paneutumaan.
Esityksen mukaan ministeriä avustamaan voitaisiin nimittää ministerin toimikaudeksi valtiosihteeri. Ministeri voisi määrätä valtiosihteerin toimimaan sijaisenaan asioiden valmistelussa. Perusteluiden mukaan valtiosihteeri ei kuitenkaan olisi poliittiselta tai oikeudelliselta asemaltaan ministeriin rinnastettava. Hän olisi virkamies. Mutta miten virkamies voisi toimia ministerin sijaisena? Ministerin sijaisuudestahan määrätään lakiehdotuksen edellisessä pykälässä.
Esityksessä sanotaan, että valtiosihteeri toimisi ministeriön johdossa kansliapäällikön rinnalla. Korostetaan, että valtiosihteeri ei olisi alisteisessa asemassa suhteessa kansliapäällikköön.
Toimikunnan mielestä valtiosihteerijärjestelmä voitaisiin toteuttaa perustuslain asettamissa rajoissa tavallisen lain tasolla. Kuitenkin voidaan asettaa kyseenalaiseksi, onko kansliapäällikkö perustuslain 126. pykälän hengessä ministeriön ylin virkamies silloin, kun hänen rinnallaan toimii toinen virkamies.
Toimikunnan perusteluista voi päätellä, että valtiosihteeri tulisi ministeriön organisaatiossa korkeampaan asemaan kuin kansliapäällikkö. Vaikka valtiosihteeri olisi virkamies, hänen asemansa nähdään jossakin ministerin ja virkamiehen välimaastossa.
Johtopäätös on se, että toimikunnan ehdotusten toteuttamisen jälkeen
ministeriöissä ei olisi sellaista ylintä virkamiestä, jonka nimittäminen on perustuslain 126 pykälässä säädetty tasavallan presidentin asiaksi. Vaikka tasavallan presidentti nimittäisi kansliapäällikön, hän ei kuitenkaan tosiasiassa nimittäisi ministeriön ylintä virkamiestä. Voidaanko tällaista perustuslain sivuuttamista tavallisella lailla pitää asianmukaisena?
Valtion virkamieslaissa kielletään virkanimityksen yhteydessä asettamasta ketään perusteettomasti toisiin nähden eri asemaan muun muassa poliittisen seikan vuoksi. Nikulan toimikunta katsoo, että poikkeaminen virkamiehen yleisistä nimitysperusteista voidaan tavallisen lain perusteluissa siirtää asetuksella säädettäväksi. Eikö tässäkin kosketella perustuslain rajoja?
Poliittiset valtiosihteerit saattaisivat tuoda sekaannusta ministeriöiden johtamisen toimivalta- ja vastuusuhteisiin. Poliittinen vastuu sekä virka- ja tulosvastuu hämärtyvät.
Valtioneuvostossa ja ministeriöissä on kahteen ryhmään kuuluvia toimijoita. Ministeriön päällikkönä on valtioneuvoston jäsen, joka toimii eduskunnan luottamuksen varassa ja ministerivastuulain alaisena. Virkamiehet taas ovat virkavastuussa. Nyt kaavailtu valtiosihteeri olisi toisaalta virkavastuussa ja toisaalta poliittisessa vastuussa ministerille. Kun valtiosihteeri määritellään virkamieheksi, häntä olisi myös säännöksissä johdonmukaisesti käsiteltävä virkamiehenä. Perusteluissa esiintyvä poliittinen -sana ei voi luoda uutta kahdella tuolilla istuvaa henkilöryhmää.
Mikä on poliittisten valtiosihteerien parlamentaarinen vastuu? Hehän
käyttäisivät ministerille kuuluvaa valtaa. Tästäkin pitäisi keskustella.
Kiinnitän vielä huomiota yhteen vaikeasti ymmärrettävään kohtaan. Kansliapäällikön toimivalta- ja tehtäväpiiri supistuisivat nykyisestä silloinkin, kun ministerillä ei ole valtiosihteeriä. Mietinnössä sanotaan, että tällöin ministeri hoitaisi valtiosihteerin tehtävät itse apunaan erityisavustaja. Eikö ole outoa, että ministeri hoitaisi virkamiehen tehtäviä. Valtiosihteerihän on virkamies.
Onko poliittisten valtiosihteerien järjestelmä paras tapa keventää ministerien työtaakkaa? Ministeri Kimmo Sasi on lehtikirjoituksessaan tarjonnut lääkkeeksi oikeaa työnjakoa ja asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Ministerin on Sasin mielestä osattava keskittyä poliittisiin linjakysymyksiin. Hän pitkäaikaisena ministerinä tiennee mistä puhuu.
Vahva ministeri tarvitsee vahvan ja osaavan virkakunnan ja vahva virkamiespäällikkö tarvitsee vahvan esimiehen. Bismarck sanoi aikoinaan virkamiehistä: "Huonojen lakien ja hyvien virkamiesten avulla voi aina hallita, huonojen virkamiesten kanssa eivät auta parhaatkaan lait." Ajatuksessa on vinha perä.
Nyt on vaara, että kovalla kiireellä ajetaan läpi uusi järjestelmä, joka toisi hämmennystä ja sekavuutta sekä virkakuntaan että koko poliittiseen järjestelmäämme.