Yliopistopaikan hylkääminen

Sanoisin kuitenkin, että käy nyt katsomassa miten opinnot lähtisivät käyntiin. Minusta ajatukseksi kuulostavat hieman rimakauhulta, mutta siihen ei oikein auta kuin mennä pelkoja päin. Jos olet nuori (alle 30-vuotias), et voi vielä tietää mitkä ajatuksesi ovat asiasta esimerkiksi viiden vuoden päästä. Jos havaitset, ettei nykyinen koulutukseksi riitä työllistämään sinua, niin olet taas saman pääsykoerumban edessä. Neuvoni siis on, että anna ahdistaa, mutta ota silti haaste vastaan. Et voi vielä tietää miten mukavasti opinnot lähtevät käyntiin ja kuinka mukavia ihmisiä tulet tapaamaan. Rohkeutta!

Noh onko opettajan pätevyydestä haittaa nykyiselle työllesi? Ei? Siispä hanki se. Voit menettää muutaman vuoden opinnoissa mutta pahempaakin ovisi käydä...

OKL on monipuolinen koulu, jossa opitaan paljolti tekemällä, ei pänttäämällä tentteihin. Siinä mielessä ei yhtään vastaa perinteistä "yliopisto-opiskelua". Kursseja voi suorittaa muillakin tavoilla, kuten oppimistehtävillä, ryhmätöillä, osallistumalla aktiivisesti demotunneille... Itse tein suorituksena mm. luonnontieteessä korttipelejä opetuskäyttöön, kuviksessa eri tekniikoilla grafiikkaa, käsitöissä ja teknisessä käsityössä näytetöitä, liikunnassa tietysti osallistuin kaikkiin lajiharjoitteluihin, matikassa tehtiin ongelmanratkaisupelejä ja pohdittiin niiden käyttöä, musiikissa treenattiin pianonsoittotaito tietylle tasolle jne jne... Opetusharjoittelut ovat tärkein ja paras anti ja sehän on opetuksen suunnittelua ja opetusta harjoitteluluokassa. Tykkäsin juuri siksi OKL:ssä opiskelusta, että se oli monipuolista. Rohkeasti vain katsomaan mitä kaikkea sieltä löytyy!

Hei.

En ota varsinaisesti kantaa yliopisto-opiskeluun, vaikka kokemusta on kahden tutkinnon verran (voi siis päätellä, että tykkäsin).

Ymmärrän hyvin ajatuskulkuasi, mainitsemasi työt ovat varmasti mukavia.

Oletko huomioinut, että noissa sinun mainitsemissasi ammateissa olet työttömänä hyvin todennäköisesti joka kesä. Siitäkin minulla on kokemusta. Työkaverit lähtevät palkan kanssa lomalle ja sinä joudut säästämään lukuvuoden aikana todella pienestä palkasta kesän toimeentulon. Ansiosidonnainen työtömyysturva maksetaan takautuvasti ja se vasta pieni summa on. Opettajana on yleensä osa kesästä palkallista, vaikka olisit sijainenkin. Peruspalkkakin, josta mahdollinen ansiosidonnsainen lasketaan, on ihan toista, vaikka sitä pieneksi yleisesti moititaan.

Toinen asia: onko noissa tehtävissä sinulle haastetta pidemmäksi aikaa?Sinä olet menestynyt opinnoissasi hyvin, et olisi muuten päässyt yliopistoon. Olen käynyt katsomassa Vakava-kokeen kysymyksiä, kun sen sait läpi, menestyt yliopistossa ihan varmasti. Esim. pääaineesi kasvatustiede ei ole tosiaankaan yhtä ulkolukua kuten tuo Vakava-koe.

Eli kannattaisko käydä kokeilemassa? Ei sitten kaduta myöhemmin. Yliopistoon pääsy vaikeutuu tulevsisuudessa entisestään.

On varmasti vaikea ajatella tulevaisuutta kovin pitkälle, mutta työllä pitää tulla toimeen. Nykyisen koulutuksesi työpaikkoja vähennetään koko ajan. Päteviä opettajia tarvitaan aina.

Jos sinulla on kysyttävä, vastaan mielelläni.

Kiitos kovast vastauksistanne. Olen tietenkin tietoinen omasta työllisyystilanteestani, ja vaihtoehdoksi olenkin ajatellut lastenohjaajan koulutusta, kun päiväkodit tuntuvat työllistävän paremmin kuin koulut tällä hetkellä. En koe päiväkotia niin omaksi paikakseni, mutta se on haaste jonka voisin ottaa vastaan. Ei pienempien lasten kanssa toimimista oikein opi jos ei sitä tee, ennen ensimmäistä kouluavustajapestiäni en pahemmin pitänyt lapsistakaan, kunnes siellä rakastuin ja löysin unelmatyöni. (En taas tiedä liittyikö tämä asiaan mitenkään)

Lyhyesti siis olen ajatellut parantaa työllisyyttäni lastenohjaajan koulutuksella. Tuntuu siltä, että ongelmaa ei olisi, jos vain olisin tajunnut ajatella yliopisto-opiskelua ennen hakuaikaa. Silloin olisin kuin monet muutkin ihmiset kun jättävät hakemattanin työmäärän takia, jotenkin toisen asteen koulutus vain tuntuu minulle paljon sopivammalta.

Mutta kiitos vielä kerran kovast vastauksistanne. Onnellisimmaksi minut tekisi kuitenkin näillä näkymillä se työ, joten toivon että ensi lukuvuodeksi aukeaisi paikka. Mietin kyllä toki vielä asiaa pääni puhki, kun jotenkin ei-edes-menemistä tukee ajatuksissani se, että edessä olisi muutto toiselle paikkakunnalle, jolloin olisin vuokrasopimuksen takia siellä sitten jumissa, kun haluaisin lopettaa edelleen.

Ja tämä ei nyt päätökseeni liity, mutta minu kotikaupunkini vähensi luokanopettajiakin viime syksyllä 200. Ymmärrän toki, että luokanopettajien työllisyys on silti huimasti moninkertaisesti parempi, mutta täytyy nyt yrittää panostaa työhakemuksiin enemmän.

Opinto-oikeushan yliopistossa säilyisi, vaikka nyt yrittäisinkin tehdä vuoden jotain muuta. Tutkinnon suorittamisaika vain vähenisi, mutta oli tämä sitten rimakauhua vai täyttä totta että en vain pärjäisi yliopistossa (reputin lukiossakin todella paljon), niin olen tehnyt päätöksiä elämässäni sen mukaan miltä tuntuu ja mitä sydän sanoo, eikä mitä järki sanoo.

Oma kaveri kouluttautuu parhaillaan OKL:ssä eikä se kuulemma mitään armotonta pänttäämistä ole. Keväällä vietti kuulemma paljon aikaa tekmällä savitöitä lasten kanssa. Kadut myöhemmin jos et mennyt

Kun kokonaisuutta arvelee... Et pidä opiskelusta, joten miksi ihmeessä haluaisit ruveta opettajaksi? Miten motivoisit lapsia opiskelemaan jos oma motivaatio on näin heikko?

Epäilen hiukan että aloittaja ei ole päässyt Okl:ään. Esittää viesteissään lähinnä negatiivisia pointteja yliopistosta, alasta sekä työllistymisestä. Herää kysymys miksi? Purkaako kenties turhautumistaan kun ei päässyt sisään vai olisiko kyseessä kateus kyseistä alaa opiskelevia kohtaan.?