Kivuliaista sairauksista kertominen

Hei kivunmonetkasvot. Kyllä ihan varmasti saat kertoa ja mielestäni pitää kertoa toisille eli lähimmäisillesi ja tärkeimmille työkavereille että olet sairas ja kivulias. Jos ne vaikka hyvinkin ymmärtäisi ja voisivatko auttaa kenties sinua.

Miksi pelkäät kasvojesi menetystä. En tarkoita että pitäisi joka toiselle ihmiselle olla kertomassa sairauksista, mutta varsinkin niille jotka ihmettelee että mikä sinulla on kun ei kroppa kestä ja ajatus kulje.
Ja toisaalta aina itselläkin tuntuu siltä että paskaakos minä kertomaan asioistani kun kyselevät että miksi minä kävelen keppien kanssa. Mutta minunkin asuinkunta/kaupunki on sen verran pieni että kyllä sana leviää.
Ja sitten on niitä puolituttuja kun tulevat voivottelemaan että kyllä se sinuakin koettelee..kun eivät ihan ilkiä suoraan kysyä että mikä vaivaa.

Mutta toisaalta olen aika avoin ihminen( ehkä liikaakin) niin kerron kyllä kysyjille reilusti mikä vaivaa. Ja kyllä useimmat ihmiset kuitenkin ymmärtää ja ovat empaattisia ja aidosti harmissaan puolestani.

Eli ota vain asiat rennosti ja kerro jollekin niin et tarvitse yksin kärsiä ja jos eivät usko ja ymmärrä että olet todella sairas jätä nekin asiat ns. oman onnensa nojaan.
Mutta onhan tämä jo mukava kun tänne jaoit asiasi. Kyllä useimmat ihmiset kuitenkin välittää toisistaan. Tämä oli vain minun mielipide ei varmaan yksi ja oikea:) Mukavaa kesän jatkoa sinulle ja toivottavasti saat apua kipuusi, lääkäri olisi varmaan oikea ihminen jolle ainakin voisit huolesi kertoa.

On sen verran tuttu aihe, että tiedän miltä sinusta tuntuu. Sellainen ihminen joka ei ole itse kokenut mitään vastaavaa ei osaa myöskään asettua ns. toisen saappaisiin.
Ainakin omassa tuttavapiirissäni sitä ei vieläkään osata toisinaan käsittää ja jos aloitan sen aiheuttamien asioden selittämisen, minua ei kuunnella tai haluta kuunnella kun on muitakin huolia kuin itsellä. Aloituksestasi päättellen olet alkutaipaileella. Joten toivon sinulle jaksamisia, vaikka vaikeaa se voi välillä ollakkin.