Entinen tutkimusasioista vastannut komissaari Philippe Busquin on linjannut EU: tulevaisuutta oikein. Tähän suuntaan tulisi pyrkiä:
"The future of Europe lies in research, not agriculture," says Busquin
In Short:
Commissioner Busquin has called upon European governments to fundamentally reform the EU budget by moving away from high CAP spending and focusing more on research and education.
Background:
Research Commissioner Philippe Busquin has criticised the current focus of the EU budget on agriculture at the expense of what he considers to be more important policy areas. "If EU Member States are serious about making Europe the most competitive economy by 2010, they have to readjust their budgetary priorities. Not agriculture but research, innovation and education are needed to achieve the Lisbon goal," Busquin said at a Commission conference on 'Communicating European Research', held in Brussels on 11-12 April 2004.
Suomen Keskustajohtoisella hallituksella ei ole mitään visoita tällaisen EU:n kehittämisen suuntaan. Keskustajohtoinen hallitus on päinvastoin ilmoittanut pääministeri Matti Vanhasen suulla, että meidän tulee olla iloisia EU:n maatalouspolitiikasta johtuvan maksuosuuden suuruudesta ja siitä, että saamme olla tässä nettomaksajan roolissa. Eurooppalainen tutkimus ja tuotekehitys jää maatalousaskareiden varjossa pahasti jälkeen yhdysvaltaltalaisesta tutkimuksesta ja tuotekehittelystä. Tätä menoa voimme odottaa myös, että Kaakkois-Aasian maat ohittavat maatalouteensa juuttuneen EU:n näissä tärkeissä asioissa. Komissaari Busquinin tapaisia järkeviä visisonäärejä on valitettavan vähän. Ilmeisesti Englanti muodostaa tästä ainoan selvän poikkeuksen. Ei pidä ihmetellä, että Englanti on liimautunut vahvasti USAn kylkeen, koska britit näkevät asioita myös peltotilkkujensa yli.
Suomi oli menossa jo hyvään suuntaa, kun korkea koulutuspohjamme alkoi poikia Nokian kaltaisia teknologiayrityksiä. Suomen olisi tullut rohkeasti ottaa useampia askelia tähän suuntaan ja jättää kannattamattomat toiminnot, ennen muuta maataloustuotanto niille, joilla on varaa ylläpitää kannattamattomuutta. Suomi olisi saanut hyvää kilpailuetua muuhun EU:hun, kun työvoiman rakenne olisi muutettu vahvemmin innovatiivista yritteliäisyyttä suosivaksi.
"The future of Europe lies in research, not agriculture," says Busquin
In Short:
Commissioner Busquin has called upon European governments to fundamentally reform the EU budget by moving away from high CAP spending and focusing more on research and education.
Background:
Research Commissioner Philippe Busquin has criticised the current focus of the EU budget on agriculture at the expense of what he considers to be more important policy areas. "If EU Member States are serious about making Europe the most competitive economy by 2010, they have to readjust their budgetary priorities. Not agriculture but research, innovation and education are needed to achieve the Lisbon goal," Busquin said at a Commission conference on 'Communicating European Research', held in Brussels on 11-12 April 2004.
Suomen Keskustajohtoisella hallituksella ei ole mitään visoita tällaisen EU:n kehittämisen suuntaan. Keskustajohtoinen hallitus on päinvastoin ilmoittanut pääministeri Matti Vanhasen suulla, että meidän tulee olla iloisia EU:n maatalouspolitiikasta johtuvan maksuosuuden suuruudesta ja siitä, että saamme olla tässä nettomaksajan roolissa. Eurooppalainen tutkimus ja tuotekehitys jää maatalousaskareiden varjossa pahasti jälkeen yhdysvaltaltalaisesta tutkimuksesta ja tuotekehittelystä. Tätä menoa voimme odottaa myös, että Kaakkois-Aasian maat ohittavat maatalouteensa juuttuneen EU:n näissä tärkeissä asioissa. Komissaari Busquinin tapaisia järkeviä visisonäärejä on valitettavan vähän. Ilmeisesti Englanti muodostaa tästä ainoan selvän poikkeuksen. Ei pidä ihmetellä, että Englanti on liimautunut vahvasti USAn kylkeen, koska britit näkevät asioita myös peltotilkkujensa yli.
Suomi oli menossa jo hyvään suuntaa, kun korkea koulutuspohjamme alkoi poikia Nokian kaltaisia teknologiayrityksiä. Suomen olisi tullut rohkeasti ottaa useampia askelia tähän suuntaan ja jättää kannattamattomat toiminnot, ennen muuta maataloustuotanto niille, joilla on varaa ylläpitää kannattamattomuutta. Suomi olisi saanut hyvää kilpailuetua muuhun EU:hun, kun työvoiman rakenne olisi muutettu vahvemmin innovatiivista yritteliäisyyttä suosivaksi.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kannattavaa Suomessa kun puhutaan "pankolla makailevista isännistä" jotka saavat rahaa helpolla?
Miksi sinä koko ajan yrität etsiä keinoja maatalouden kannattamattomuuteen?
Eikö sinulla saatanalla nuuta huolen aihetta ole!
Viestissäni oli kyse EU:n suunnasta, ei suomalaisen maatalouden kannattamattomuudesta. Olen pahoillani, jos niin suuri asia ei mahdu pieneen järkeesi.
mutta, jos se oikein hyvästi kannattais niin herrathan sitä tekisi.
.
Telaketjukommarit ovat aina olleet kaikkein "verisimpiä" isänmaan pettureita, viidennen kolonnan miehiä tai naisia. Heistä tunnetuin oli Hertta "Otto-Villen tytär" Kuusinen.
Mentaalipankki ei ole telaketjukommaria kummempi rutisija.. Ei hänen narinoistaan kannata välittää..
Heillä maailmankuva hahmottuu sellaisesta onkalosta kyyläämällä, jonneka koloon ei päivä konsanaan paista!
Osa kansasta on Terijoen hallituksen hengenheimolaisia, heitä pitää vain pitkin hampain sietää.
Seppo Hietanen
CITY-Keskusta
Anna palaa täysillä!
Kyllä kepu sinut vielä palkitsee..
Tiedoksesi pätkä Outsiderin erinomaisesta avauksesta tuosta ylempää:
* Siis siitä ei päästä mihinkään, että SDP on aina – Kekkosen kaudella tapahtunutta lukuun ottamatta – ollut Maalaisliitto/Keskustalle sen mieluisin yhteistyökumppani, ja on sitä edelleen, kuten on nähty ja nähdään. Miksi sitten täällä esiintyy niin jyrkkiä demarivastaisia mielipiteitä? Miksi nuo mielipiteet eivät merkitse mitään puoluejohdolle? Ovatko nuo mielipiteiden esittäjät oikeassa puolueessa?
Onhan täällä toki myös Keskustan ja SDP:n yhteistyön puoltajia. Sellainen on yksi aidoimmista keskustalaisista, Oiva Härkönen, ja toinen, jonkinlainen keskustavaikuttajakin Timo T.A.Ristimäki näkyy hakevan tukea esittämilleen ajatuksille nimenomaan vasemmistodemareiden ja vasemmistoliitonkin näkyvimpien vaikuttajien mielipiteistä. Keskustaporvari ja eräät muutkin ihan vakavasti otettavat keskustalaiset näkyvät sen sijaan haikailevan porvariyhteistyön perään. Ja City-Keskusta… no, pysyn nyt vain vakavasti otettavissa.*
Kannattaa lukea kokonaankin!
Sankarimme City Kekustaa elää jatkuvasti Terijoen hallituksen aikaa. Tosiasia kuitenkin on, että Terijoen hallituksen aikana syntyneet ovat tätä nykyä 65 vuotiaita ja nuorimmatkin, joilla ko. hallituksesta on omakohtaisia muistikuvia, alkavat olla kahdeksankymppisiä. Ei siis aivan ajankohtainen hallitus. On vaikea nähdä, mikä yhtymäkohta noilla tapahtumilla on tähän päivään. Ei yhtikäs mikään.
Hertta Kuusisen kuoleman jälkeen on kasvanut jo hyvässä iässä oleva sukupolvi, (HK kuoli maaliskuusssa 1974). Ehkä City ei huomaa ajan kulua, muistelot heittävät päässä volttia ja aikaperspektiivi katoaa?
Eipä silti, jaksaahan City Kekusi kohkata loputtomiin punakapinastakin. Kokenee asian tärkeäksi.
Sinä toistat jo itseäsi tavalla, joka ei ole ominaista aikuiselle ihmiselle. Sitä paitsi sinun väittämäsi ovat niin lapsellisia, että vain ikänsä Hesaria lukeneet sossupojut ottavat ne todesta.
Ei kukaan täysijärkinen ihminen väitä, että Nokian ja muiden teknologiafirmojen menestys kärsii jos Suomessa viljellään maata.
Ihastelit myös, että "britit näkevät asioita myös peltotilkkujensa yli" No, voi olla, mutta taisi olla juuri Britannia kaikkein voimakkaimmin vastustamassa sitä suomalaistenkin kannattamaa 300 000 euron tilakohtaista maataloustukikattoa, jota EU on yrittänyt ajaa läpi.
Kannatatko sinä sitä? Minä kannatan.
Täällä olisi vielä eiliseltä päivältä pari kysymystä vastausta vailla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005763228
Tarkoitit kai sanoa, että tämän entisen EU-komissaarin väitteet ovat lapsellisia. Häntähän minä lähinnä siteerasin.
Tottakai teknologianfirmojen menestys kärsii siitä, että EU:n budjettivaroista puolet satsataan maatalouteen. Jos tutkimus ja tuotekehitys saisi edes puolet tästä satsauksesta, se poikisi uusia taloudellisia innovaatioita. Tämä on teille umpikepulaisille tietysti uusi ja käsittämätön ajatus.
...nimittäin sellainen väite, että keskusta päättäisi EU:n varojen käytöstä.
Taitaa ranskalaisilla demareilla olla siihen asiaan hieman enemmän sanomista?
Minua ei kovin kiinnosta Tanskan tai Irlannin ongelmat. Tanskasta tiedän toki sen verran, että siellä alvin osuun on noin 30 %:n luokkaa. Irlannissa saattoi olla myös korkea verokanta, mutta siitä en ole varma enbkä tätä varten vaivaudu selvittämään.
Maatalouden alasajoa en ole vaatinut. Ainoastaan maatalousprotektionismista luopumista toivon. Jos sinusta EU-alueella ei ole suuria hintaeroja ainakaan Suomen vahingoksi ja raaka-aineen osuus lopputuotteesta on vähäinen, niin sen perusteella voi kai sanoa, ettei Suomi asian vuoksi kärsisi, vaan meillä vaan kävisi niin, että kuluttajat maksamat tuotteiden hinnan suoraan kaupassa eikä kaksoihinnoitteluina kuten nyt. Nythän maatalouden tukemiseen joutuu osallistumaan sellainenkin veronmaksaja, joka kasvattaa suuren osan ruuastaan esim. kotitarveviljelinä.
Vientitulojen lisääminen ei ole mikään ongelma. Tähän kysymykseen olen kyllä antanut sinulle jo jokunen kuukaisi sitten vastauksen, kun sitä olet ennenkin kysellyt. Meiltähän loppui sukkahousu- ja muu tekstiiliteollisuuskin idänkaupan romahtaessa ja niin vain sekin saatiin vientuloilla paikatuksi. Kyllä markkinatalous korjaa jälkiään omien rautaisten lakiensa kautta. Ei tässä mitään kertarysäystä vaadita, vaan vähittäistä rakennemuutosta, jolloin aikaa on. Sopeuttaminen ja rakennemuutos vain pitäisi älytä aloitta ajoissa, ettei tulisi niitä pakkorakoja.
Logiikkasi tässä on hyvin kummallinen. Jos asia on noin kuin ajattelet, sen pitäisi silloin toimia myös toisinpäin. Eli aina kun vientitulomme alkavat vähenemään, niin lääkkeeksi kelpaisi kannattamattoman maataloustuotannon lisääminen, etei tulisi vaihtotaseongelmia.
Rakennemuutoksiin pitää lähteä vapaaehtoisesti ja ajoissa. Silloin voidaan kouluttaa ihmisiä kannattaville aloille. Suomessa ei esim. 70-lvun jälkeen olisi missään tapaujsessa saanut lisätä maamieskoulutusta tai metsurikoulutusta. Ei myöskään rättiteollisuuteen ompelijaksi kouluttamisessa ole mitää järkeä. Sen sijaan koultuttautumisvaroja pitää satsata sinne, missä markkinat huutavat työvoimapulaa. Suomessahan jouduttiin 90-luvulla siihen, että Nokia osti tietotekniikka-alan koulutussuunnan valinneita niin, että se varasi koko kurssin porukan itselleen. Juuri tällaista tarkoituksenmukaista painotusta yhteiskunnan varoihin etsi mainitsemani komissaarikin. Eli EU:n ei tule satsata maatalouteen, vaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Siinä hyvin yksinkertainen resepti menestymiseen, jos vaan poliittista halua riittää.
Missäs minä olen sellaista sanonut, että Keskusta niistä päättäisi. Ei kai se sitä tarkoita, että pitää tyytyä järjettömyyteen, jos ei yksin päätä jostain asiasta. Pienistä puroista ne suuret joetkin kasvavat. Riittäisi ensialkuun aivan hyvin, että Keskustajohtoinen hallitus lähtisi Suomen kantana puoltamaan sellaisia toimia, jotka ovat linjassa tämän komissaarin esitysten kanssa.
Ranskalaiset ovat varsinainen junttikansa Euroopassa näiden maataloustukien suhteen. Mutta kun viisautta muiden maiden kansalaisilta löytyy, niin siihen pitää tarttua. Philippe Busquin on muuten belgialainen. Siviiliammatiltaan fysiikan professori, mutta toiminut pitkään Belgian politiikassa. Belgiasta löytyy siis muitakin järjen käyttäjiä kuin Agatha Christien luoma Hercule Poirot.
Minä ymmärtäisin tämän sinun mäkätyksen, jos tänne ei saisi vapaasti tuoda elintarvikkeita. Sen kun vaan marssit "Litliin".
Jos ja kun EU harjoittaa protektionismia maataloustuotteissa muuhun maailmaan nähden, niin helvettiäkö sinä siitä täällä urputat? Ei tätä palstaa ranskalaiset demarit lue!
En ole tiennytkään, että suomalaisella vientiteollisuudella on jotain salaisia innovaatioreservejä, jotka otetaan käyttöön sinä päivänä kun tarvitaan vientituloja tuontielintarvikkeiden maksamiseen?
- Belgiasta löytyy siis muitakin järjen käyttäjiä kuin Agatha Christien luoma Hercule Poirot.-
Totta. Ja on kolmaskin: Piirtäjä Hergén luoma Tintti!
Suomeen saa tuoda ulkomaisia elintarvikkeita, mutta markkinatalouden ehdoilla tänne ei voi niitä tuoda. Siinä on iso ero, joka ei mene päähäsi. EU:n kiintiöjärjestelmä estää esim. sen, että voisimme ostaa Suomesta halpoja virolaisia maitotuotteita. Voimme ostaa niitä jonkun verran, mutta kulutuksen kiihtyessä tämä tavara loppuu.
EU harjoittaa maatalousprotektionismia sekä muuhun maailmaan nähden että EU:n sisällä. Kiintiö- ja tukijärjestelmän avulla maataloutta harjoitetaan kaikkialla EU:n alueella, vaikka markkinaehtoisesti sitä harjoitettaisiin vain siellä, missä se on kannattavinta. Suomen sisälläkin se olisi kannattavinta Etelä-Suomessa, mutta sitä bäiden tukien varassa harrastellaan myös pohjoisessa. Lappiin kuuluisi kannattavuusehtoisesti ehkä porotalous, muttei maatalous.
Mitään salaisia innovaatioreserveja ei ole. Tutkimus ja tuotekehitys poikivat näitä innovaatioita. Ilman tutkimusta ja tuotekehitystä Nokiaa ei olisi. Hallitusten ohjelmiin on kuulunut kyllä panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mutta liian vähän. EU:n mitassa tämä tulee hyvin esiin ja siihen komissaari Busquin juuri kiinnitti huomiota. Teknologiateollisuuden ohella esim. lääketeollisuus on alue, jossa suuria taloudellisisesti hyödynnettäviä innovaatioita edeltää voimakas ja hyvin tietoinen panostus alan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. En voi sille mitään, jos tämä asia on keppuleille liian vaikea ymmärrettäväksi.