Suomalainen on sellainen jonka äidinkieli on Suomi, joten surut eivät voi kutsua itseään suoraan suomalaisiksi.
Mutta ettehän te niin teekkään, sillä sehän on loukkaus sanoa teitä suomalaisiksi.
Mutta ettehän te niin teekkään, sillä sehän on loukkaus sanoa teitä suomalaisiksi.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyll mä suomalainen oon.
Niin minäkin oon.
Ruotsin kieli on tullut maahan vasta Ruotsin vallan aikana. Kuitenkin jotkut tahot yrittävät väittää että ruotsalaisuudesta on tullut osa suomalaisuutta. Suomalaisuus on ollut olemassa tuhansia vuosia ennen ruotaslaisuutta. Suomalaisuus on ollut ihan ehyt ja oma identiteetti paljon ennen Ruotsin vallan aikaa.
Ruotsalaisuus kuuluu suomenruotsalaisuuteen ja hyvä niin, muuten meitä ei voisi edes erottaa toisistaan, koska silloin molempiin kuuluisi sekä suomalaisuus että ruotsalaisuus.
Ruotsin kieli nimenomaan erottaa suomalaiset suomenruotsalaisista.
Aitosuomalaisia on kaikki ne jotka tuntevat olevansa suomalaisia. Me suomalaiset haluamme olla Suomen kivikautisten maalausten maalanneiden jälkeläisiä ja siksi koemme olevamme kotonamme täällä. Tutkimusten mukaan uskon että olemme siihen myös oikeutettuja.
Tällaisia suomalaisia ei voi olla ne jotka eivät itse sitä halua, vaan korostavat tulleensa paljon kivikauden jälkeen, vasta kun Suomen alue oli osa Ruotsia.
Suomalaiset ovat ihan tyytyväisiä että ovat suomalaisia ja he kokevat olevansa suomalaisia identiteetiltään. Suomenkielinen on Suomessa kotonaan ja kokee olevansa omiensa joukossa.
Monella suomenkielisellä on ulkomainen sukuhistoria ja heidän suku on tullut jostain muualta mutta he eivät sitä korosta tai edes ajattele. Se vaan sattuu olemaan heidän oma yksilöllinen sukutarina. Silti he kokevat olevansa identiteetiltään suomalaisia.
Suomenruotsalainen joutuu ajattelemaan monimutkaisemmin pystyäkseen perustelemaan etuoikeutensa muiden suomalaisten yläpuolella.
Perustellakseen etuoikeutensa suomenruotsalaiset uskottelevat olevansa muualta tulleita, ylempänä muita suomalaisia, ja siten ansaitsevasa muita paremmat mahdollisuudet elämässä. Vielä satoja vuosia myöhemminkin he haluavat korostaa olevansa jostain muualta tulleita mamuja.
Heidän puheensa ovat ristiriidassa heidän historiaansa. Monien etuoikeuksien takia suomenruotsalaisuuteen on muodostunut identiteetti johon kuuluu olennaisena osana turhamaisuus ja nousukkuus.
Suomenruotsalainen identiteetti kokee jatkuvasti olevansa vieraiden joukossa Ruotsissa ja Suomessakin.
Onko se 'lainahöyhenissä' esiintyminen niin hauskaa, etuisuuksien lisäksi?
Kopioitko aina saman tekstin uudelleen ja uudelleen? Jotain vaihtelua jo kaipais, vai loppuko ideat kesken....
Heti kun asia muuttuu muutan kirjoitusta mutta siihen asti saat tyytyä tähän.
Ei ole meidän vikamme että suomenkieli on niin köyhä ettei pysty eroa tekemään kansalaisuden ja toiskielisten kansalaisten välillä. Siihen saakka kunnes suomenkielessä pystytte eron tekemään mekin pysymme suomalaisina.
Olet kai huomannut että suomenruotsalaiset ovat suomenmaalaisia eivätkä suomalaisia omasta mielestään.
finländare = suomenmaalainen
Puhut hoono soome, "finländare" käännetään suomeksi "suomalainen". Suomenmaalainen ei ole hyvää suomen kieltä vaikka kylläkin ihan ymmärrettävää.
Myös saksan kielen "Finnländer" käännetään "suomalainen".
Käännös on kylläkin ihan ruotsinkielisten kehittämä.
Finne sana (finni, märkänäppylä) on myös ruotsinkielisten keksimä sana suomalaisista. Oikea sana olisi juuri finländare.
Sinä kommentoit ruotsinkielen sanasto minä suomenkielisen - miksi poikesit aiheesta?
Belgiassa puhutaan belgiaa ja Kanadassa tietysti kanadaa. Eikös niin?
Tavallaan, on niissä ranskan murteissa eroja vaikka samaa kieltä puhutaankin. Jopa ranskan ranskassa ja Sveitsin ranskassa on eroja vaikka rajanaapureita ovatkin.
Voisiko olla myös toinen vaihtoehto ?
Aivoton Suomalainen ?
Onko se sama kuin nefe?
Itsensä "nefe_taitaa_olla" -nimiseksi tunnustautuva kansalainen kyselee hurskaasti: "Onko se [aivoton suomalainen] sama kuin nefe?"
Sellaisia saattaa olla svekomielisten nefeiden, nesven kielipoliittisten aatekumppaneiden joukossa.
Kyllä nyt kohtuuden nimessa pitäsi sitten vaatia, että "suomalaiseksi" itseään tituleeraava osaisi edes kirjoittaa suomen sanat oikein.
Tapasin kerran baarissa erään surun, ja minä sanoin häntä sitten suomalaiseksi. Mutta hän meinasi loukkaantua, ja sanoi äkkiä että hän on Suomenruotsalainen - eikä suomalainen.
Että vissi ero on.
Puhut paskaa! Hän on voinut korjata olevansa ruotsinkielinen (finlandssvensk) eikä suomenkielinen (finne) mutta jos puhuitte suomea niin sitä eroa ei voida kielen avulla tehdä. Suomalainen on aina vain suomalainen eikä sitä kukaan suru koskaan kiellä olevansa.
Minäkään en ole finne vaikka suomalainen olenkin, ero syntyy puhutusta kielestä, ei kansallisuudesta. Suomi on muuten rikkaana kielenä tuossa määrittelyssä köyhä.
Et sinä ole suomalainen, koska äidinkielesi on ruotsia.