Kuolan niemimaa Suur-Suomeen?

Ei kuuluisi koska se kuuluisi Suur-Saksalle :) Voittajalle se minkä voittaja haluaa.

Bror-Erik kirjoitti:

Ei kuuluisi koska se kuuluisi Suur-Saksalle :) Voittajalle se minkä voittaja haluaa.

Suur-Suomi siis olisi hippusen pienempi sillä suunnalla.

Bror-Erik kirjoitti:

Suur-Suomi siis olisi hippusen pienempi sillä suunnalla.

Kolosjoen kaivos oli Suomen Petsamossa sijainnut nikkelikaivos. Euroopan rikkain nikkelimalmio löydettiin 1920-luvun alussa, ja 1930-luvulla aloitetut rakennustyöt saatiin päätökseen 1943, jolloin kaivos sulattoineen pyöri täydellä teholla. Jatkosodan aikana kaivoksen tuotanto rahdattiin Saksaan, jonka sotatarviketeollisuudelle Petsamon nikkelillä oli tärkeä merkitys erityisesti sodan loppuvuosina. Vuodesta 1943 lähtien yli puolet Saksan käyttämästä nikkelistä tuli Petsamosta. Saksalaiset tuhosivat kaivosalueen vetäytyessään vuonna 1944. Sodan jälkeen Petsamo kaivosalueineen luovutettiin rauhansopimuksen ehtojen mukaan Neuvostoliitolle, joka kunnosti alueen ja aloitti tuotannon uudelleen. Nykyisin kaivoksen nimi on Nikel. Tämä ei ole omaa tekstiäni, vaan se on lainattu Wikistä.

Ajatelkaas,jos Hitlerin rotulait olisivat voittaneet.Suuri osa suomalaisista olisi luokiteltu ei-arjalaisiksi,lähinnä vain ruotsinkieliset olisi hyväksytty Suur-Saksan vertaisiksi toimijoiksi,muita olisi odottanut orjan osa...

Älä valehtele. Suomalaiset ovat vaaleita ja sinisilmäisiä, todellisia arjalaisia. Esim. italialaiset ovat enemmän ei-arjalaisia, niistä Aatu olisi voinut tehdä saippuaa. Tosin vain etelä-italialaisista, pohjoisessa paljon vaaleita ja sinisilmäisiä.

Idiootti.Suomalaisetko vaaleita ja sinisilmäisiä?
Niitäkin löytyy,mutta vain pieni osa kansasta
Tajuatko,mitä hitleriläinen rotumystiikka olisi kansallemme tuottanut?
Tietenkään et.

Suurin osa suomalaisista on sinisilmäisiä ja vaaleitakin kun verrataan esim. etelä-italialaisiin. Suomalaiset olisivat olleet kolmannessa valtakunnassa herrakansaa. Tosin olisimme olleet itsenäinen Suur-Suomi mutta toki tekisimme yhteistyötä Suur-Saksan kanssa. Vähän samanlainen liitto kuin Yhdysvalloilla ja natomailla, isoveli, pikkuveli.

Merkillistä sinisilmäisyyttä tuommoinen.
Hitleriläinen rotuoppi olisi suonut germaanin statuksen vain rantaruottalaisille,joka svekomaaneja olisi suuresti miellyttänyt.Muut suomalaiset olisi luokiteltu sekoittuneeksi (ugrilaisen aineksen saastuttamaksi) roduksi,jolla olisi ollut vain käyttöarvo herrarodun palveluksessa.
Nekin sotasaavutukset olisi laskettu ylimmän johdon ansioksi,jossa valtaosa oli muita kuin suomalaisia sukunimiä.Heinrichs,Ösch,Mannerheim,Theslöf,Kurten,Ignatius,Procope,Wadenstierna,Berg,Wegelius etc.
Supisuomalaisia nimiä oli vain satunnaisesti,koska "suomalaiset eivät olleet kulttuuria rakentamaan kykenevä kansa",kuten esimerkiksi Freudenthal julisti.

Suomalaiset katsottiin kuuluviksi pohjoiseen rotuun ja niin ollen kelvollisiksi Uuteen Eurooppaan.

Tuskinpa sellaiset kenraalit kuin Nenonen, Talvela, Pajari, Heiskanen, Mäkinen, Tuompo, Martola jne kovin ruotsalaisia olivat.

Harmittaisikoenemmän kirjoitti:

Merkillistä sinisilmäisyyttä tuommoinen.
Hitleriläinen rotuoppi olisi suonut germaanin statuksen vain rantaruottalaisille,joka svekomaaneja olisi suuresti miellyttänyt.Muut suomalaiset olisi luokiteltu sekoittuneeksi (ugrilaisen aineksen saastuttamaksi) roduksi,jolla olisi ollut vain käyttöarvo herrarodun palveluksessa.
Nekin sotasaavutukset olisi laskettu ylimmän johdon ansioksi,jossa valtaosa oli muita kuin suomalaisia sukunimiä.Heinrichs,Ösch,Mannerheim,Theslöf,Kurten,Ignatius,Procope,Wadenstierna,Berg,Wegelius etc.
Supisuomalaisia nimiä oli vain satunnaisesti,koska "suomalaiset eivät olleet kulttuuria rakentamaan kykenevä kansa",kuten esimerkiksi Freudenthal julisti.

Lue lisää

Suurin osa suomalaisista on sinisilmäisiä ja vaaleita vaikka verrattaisiin itse Hitleriin jolla oli tummat hiukset. Suomalaisilla ei olisi ollut mitään hätää.

Älä viitsi lässyttää.
Hitlerin voitettua rotulait olisi saatettu voimaan Suomessakin kaikessa ankaruudessaan.Esimerkiksi avioliittoa solmittaessa molempien osallisten olisi pitänyt pystyä osoittamaan olevansa polveutunut "arjalaisesta verestä" aina isovanhempiin saakka.Tunnetusti "mongoolisen veren" saastuttamasta suomalaisrahvaasta ei olisi löytynyt juurikaan rotulakien määritelmään sopivia kansalaisia.
Niinpä sotasaavutuksista huolimatta suomalaisilla olisi ollut edessään orjan osa,lukuunottamatta ruotsinkielistä yläluokkaa,jolla oli varma asema hallitsevana rotuna.

todisteita tällaisesta asenteesta. Hitleriä myöten ihailtiin Talvisotaa. Himmler oli lääpällään suomalaiseen kansankulttuuriin, kanteleisiin ja itkuvirsiin.

Saksalla oli kovin vähän ystäviä Euroopassa. Suomen suututtaminen olisi ollut järjetöntä.

Vähän.harmittaa kirjoitti:

Suurin osa suomalaisista on sinisilmäisiä ja vaaleitakin kun verrataan esim. etelä-italialaisiin. Suomalaiset olisivat olleet kolmannessa valtakunnassa herrakansaa. Tosin olisimme olleet itsenäinen Suur-Suomi mutta toki tekisimme yhteistyötä Suur-Saksan kanssa. Vähän samanlainen liitto kuin Yhdysvalloilla ja natomailla, isoveli, pikkuveli.

Lue lisää

Suomalaisissa on nykytietämyksen mukaan vain muutama prosentti "itäistä" geeniperimää. Noihin aikoihin määrä arvioitiin 25% tienoille, ja suomalaiset mongoleihin yhdistävä ajattelu tiedepiireissä yhä yleistä. Eipä silti, hitleriläiset rotuopit eivät aina loistaneet tieteellisyydellään, koko arjalaishössötys oli enemmän kuvitelmaa kuin faktaa.Itse asiassa saksalaiset itse olivat kansainvaellusten jäljiltä sekakansaa, jonka joukosta edes Adolf itse ei täyttänyt kovin arjalaisia kriteerejä. Esimerkiksi vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä löytyi suomalaisista enemmän kuin saksalaisista. Ugrilainen kielemme vain hämmensi monia.

Vähän.harmittaa kirjoitti:

Älä valehtele. Suomalaiset ovat vaaleita ja sinisilmäisiä, todellisia arjalaisia. Esim. italialaiset ovat enemmän ei-arjalaisia, niistä Aatu olisi voinut tehdä saippuaa. Tosin vain etelä-italialaisista, pohjoisessa paljon vaaleita ja sinisilmäisiä.

Lue lisää

Harva suomaalainen on arjalainen. Harvalla vaalea tukka siniset silmät. Niitä piirteitä jopa halveksitaan Suomessa.
Venäläiset piirteet on 90%:lla suomaalaisista.

Ja entä Jatkosodan jälkeen?

Alun perin sekavat Suur-Saksa puheet hiljenivät kummasti jo loppuvuonna 1941.

Silloin myös Marski kielsi armeijan tiedotusta käsittelemästä Suur-Suomi teemaa.

Millaista pelkuruutta. Sota meni hyvin vielä syksyyn 1942 saakka, Saksa oli voitolla. Sääli ettei tullut Suur-Suomea.

Vähän.harmittaa kirjoitti:

Millaista pelkuruutta. Sota meni hyvin vielä syksyyn 1942 saakka, Saksa oli voitolla. Sääli ettei tullut Suur-Suomea.

Kuule kyllä se alkoi mennä huonosti jo syksyllä 1941 kun kävi selväksi ettei sak-
salaisten eväillä Venäjää valloiteta :) Vot da!

epäillä Saksan voittoa jo loppuvuonna -41. Hän piti epäilynsä muuten omana tietonaan, mutta kertoi niistä luotetulleen Rudolf Waldenille ja Vilho Nenoselle.

Marski kieltäytyi järjestelmällisestä uusista hyökkäyksistä ja alkoi vetää pohjoisen suomalaisia joukkoja takaisin omaan johtoonsa.

Marski-alkoi kirjoitti:

epäillä Saksan voittoa jo loppuvuonna -41. Hän piti epäilynsä muuten omana tietonaan, mutta kertoi niistä luotetulleen Rudolf Waldenille ja Vilho Nenoselle.

Marski kieltäytyi järjestelmällisestä uusista hyökkäyksistä ja alkoi vetää pohjoisen suomalaisia joukkoja takaisin omaan johtoonsa.

Lue lisää

Lokakuussa vain jo kylmästi todettiin että Hitlerin olisi ja pitänyt jo olla Moskovassa ja tavaraa tuli Venäläisillä rintamalle koko ajan lisää ja divisioonista ei tullutkaan loppua.

Himmler ylisti Suomea pohjoisena sankarikansana,kunnes vaihdoimme puolta.


Siihen se loppui.

Hitlerin suunnitelmissa Etelä-Norja oli kyllä tarkoitus liittää osavaltiona Saksaan.
Samoin Tanska, Hollanti ja Belgia.

Reiluna miehenä Hitler lupasi lokakuussa -41 Saksassa vierailleelle ulkoministeri Wittingille koko Kuolan niemimaan, kunhan Saksa voisi käyttää luonnonvaroja.

Anonyymi kirjoitti:

Hitlerin suunnitelmissa Etelä-Norja oli kyllä tarkoitus liittää osavaltiona Saksaan.
Samoin Tanska, Hollanti ja Belgia.

Reiluna miehenä Hitler lupasi lokakuussa -41 Saksassa vierailleelle ulkoministeri Wittingille koko Kuolan niemimaan, kunhan Saksa voisi käyttää luonnonvaroja.

Lue lisää

Suomi ei kuitenkaan halunnut ottaa Saksan tarjousta Kuolan alueesta vastaan. Suomea kiinnosti ainoastaan itäinen Karjala Syvärille asti.

Suomalaisasutus, muutama tuhat ihmistä, muutti Kuolan niemimaalle Venäjän hallinnon houkuttelemana vasta silloin, kun Suomi oli Venäjän vallan alla,

Ei kukaan täyspäinen sinne enää haikaile Venäjän vallan alle, kylmään palelemaan.

Misähän vaiheessa näin muka tapahtui?

Et satu tietämään, että saksalaisten ja suomalaisten eteneminen Kuolan niemimaalla tyssäsi jo Litsa- joelle?

Anonyymi kirjoitti:

Misähän vaiheessa näin muka tapahtui?

Et satu tietämään, että saksalaisten ja suomalaisten eteneminen Kuolan niemimaalla tyssäsi jo Litsa- joelle?

Tiedän, mitä tapahtui jatkosodassa. Virallisesti Suomi ei vaatinut mitään alueita idästä, vaan vain -39 rajojen palauttamista.

Saksan puolelta aluekysymystä käsiteltiin syksyllä 1941, kun Wehrmacht oli edennyt pitkälle Neuvostoliittoon. Sotamenestyksen laannuttua aluekysymys unohdettiin.

”Puolitieteellinen” Elintila-teos pyrkii tarkoitushakuisesti ja loogisesti perustelemaan Suomen levittäytymisen itään. Teos oli kirjoitettu selkeästi Suomen valtionjohdon tehtäväksiannosta, mutta tekijät saivat suhteellisen vapaat kädet.

Suomi esitti omaa aluettaan moninkertaisesti suurempia aluevaatimuksia Neuvostoliiton suuntaan, mutta myös Norjaan, mm. Ruijaan. Norjahan oli talvisodan jälkeen joutunut juuri Saksan valloittamaksi.

Osattiin sitä toki rajan toisellakin puolella. Vastaavanlaisia vaatimuksia uusista alueista esitettiin myös valloitetun Norjan puolella. Norjan nukkehallituksen johtajan Vidkun Abraham Lauritz Jonssøn Quislingin vetämä koalitio yritti Saksassa propagoida ”Suur-Norja-aatteen” puolesta. Esimerkiksi Kuolan niemimaa kuuluisi tulevan Euroopan uusjaossa Norjan, ei Saksan, hallinnon alaisuuteen. Suomalaisille se ei Quislingin mukaan kuulunut, sillä vaikkapa Murmansk-nimikin eli ”Mumanskaja Semlja” tarkoitti ’norjalaisten maa’. Kuten tiedämme, norjalaisten vaatimukset eivät menneet lävitse.

SUOMALAISET pyrkivät aluksi maltillisempaan kirjan nimeen: työnimenä oli Das geographische und geschichtliche Finnland – Maantieteellinen ja historiallinen Suomi – mutta natsit nimittivät teoksen ykskantaan pääotsikolla Finnlands Lebensraum (Suomen elintila). Kirjaa paranneltiin juuri ennen painoon menoa, vaikka julkaisuluvat Saksassa oli jo käsitelty ja myönnetty. Muutoksilla suomalaiset yrittivät saada teoksesta vielä myyvemmän ja vaikuttavamman.

”
Kirjan avulla suomalaiset pyrkivät Saksan johtajan Adolf Hitlerin valloituspolitiikan imuun.
Suomen motiivina kirjahankkeessa tuntuu olleen omien aluevaatimusten perusteleminen historiallisilla ja geologisilla syillä. Myöhemmin mm. Jutikkala on pyrkinyt lieventämään rooliaan, mutta oli selvää, että Saksan ja Suomen yhteisen hyökkäyksen toteutuessa Suomen intresseissä oli saada runsaasti ”elintilaa idästä”. Tätä perusteltiin mm. väestönkasvulla.

Suomessa oli toki tiheämpää asutusta kuin itärajan takana. Se ei silti voinut olla peruste Itä-Karjalan ja muiden Neuvostoliiton alueiden haltuunotolle – olihan Suomi yksi Euroopan harvimmin asuttuja maita kolmemiljoonaisella kansallaan.

Anonyymi kirjoitti:

”Puolitieteellinen” Elintila-teos pyrkii tarkoitushakuisesti ja loogisesti perustelemaan Suomen levittäytymisen itään. Teos oli kirjoitettu selkeästi Suomen valtionjohdon tehtäväksiannosta, mutta tekijät saivat suhteellisen vapaat kädet.

Suomi esitti omaa aluettaan moninkertaisesti suurempia aluevaatimuksia Neuvostoliiton suuntaan, mutta myös Norjaan, mm. Ruijaan. Norjahan oli talvisodan jälkeen joutunut juuri Saksan valloittamaksi.

Osattiin sitä toki rajan toisellakin puolella. Vastaavanlaisia vaatimuksia uusista alueista esitettiin myös valloitetun Norjan puolella. Norjan nukkehallituksen johtajan Vidkun Abraham Lauritz Jonssøn Quislingin vetämä koalitio yritti Saksassa propagoida ”Suur-Norja-aatteen” puolesta. Esimerkiksi Kuolan niemimaa kuuluisi tulevan Euroopan uusjaossa Norjan, ei Saksan, hallinnon alaisuuteen. Suomalaisille se ei Quislingin mukaan kuulunut, sillä vaikkapa Murmansk-nimikin eli ”Mumanskaja Semlja” tarkoitti ’norjalaisten maa’. Kuten tiedämme, norjalaisten vaatimukset eivät menneet lävitse.

SUOMALAISET pyrkivät aluksi maltillisempaan kirjan nimeen: työnimenä oli Das geographische und geschichtliche Finnland – Maantieteellinen ja historiallinen Suomi – mutta natsit nimittivät teoksen ykskantaan pääotsikolla Finnlands Lebensraum (Suomen elintila). Kirjaa paranneltiin juuri ennen painoon menoa, vaikka julkaisuluvat Saksassa oli jo käsitelty ja myönnetty. Muutoksilla suomalaiset yrittivät saada teoksesta vielä myyvemmän ja vaikuttavamman.

”
Kirjan avulla suomalaiset pyrkivät Saksan johtajan Adolf Hitlerin valloituspolitiikan imuun.
Suomen motiivina kirjahankkeessa tuntuu olleen omien aluevaatimusten perusteleminen historiallisilla ja geologisilla syillä. Myöhemmin mm. Jutikkala on pyrkinyt lieventämään rooliaan, mutta oli selvää, että Saksan ja Suomen yhteisen hyökkäyksen toteutuessa Suomen intresseissä oli saada runsaasti ”elintilaa idästä”. Tätä perusteltiin mm. väestönkasvulla.

Suomessa oli toki tiheämpää asutusta kuin itärajan takana. Se ei silti voinut olla peruste Itä-Karjalan ja muiden Neuvostoliiton alueiden haltuunotolle – olihan Suomi yksi Euroopan harvimmin asuttuja maita kolmemiljoonaisella kansallaan.

Lue lisää

Tämä on totta, että Suomessa oli aktivisteja, jotka pyrkivät nostamaan Suur-Suomen aatetta ja viestivät myös Saksaan siitä.

Mutta virallisesti Suomi vaati vain vuoden 1939 rajoja takaisin. Suomen hallitus oli selvillä, että Saksan menestys sodassa ei ollut varmaa, vaan hallitus jatkoi diplomaattiyhteyksiä Yhdysvaltoihin ja toimi länsiliittoutuneiden eduksia joissakin strategisissa kysymyksissä sodan aikana.

Tässä mielessä Suomi kävi erillissotaa Saksan rinnalla.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on totta, että Suomessa oli aktivisteja, jotka pyrkivät nostamaan Suur-Suomen aatetta ja viestivät myös Saksaan siitä.

Mutta virallisesti Suomi vaati vain vuoden 1939 rajoja takaisin. Suomen hallitus oli selvillä, että Saksan menestys sodassa ei ollut varmaa, vaan hallitus jatkoi diplomaattiyhteyksiä Yhdysvaltoihin ja toimi länsiliittoutuneiden eduksia joissakin strategisissa kysymyksissä sodan aikana.

Tässä mielessä Suomi kävi erillissotaa Saksan rinnalla.

Lue lisää

"Tämä on totta, että Suomessa oli aktivisteja, jotka pyrkivät nostamaan Suur-Suomen aatetta ja viestivät myös Saksaan siitä."

Suomen tasavallan presidentti Risto Ryti oli eräs näistä aktivisteista, mikähän taho mahtoi olla vielä virallisempi?

Jos tarkoitetaan eduskuntaa, niin 29.11.1941 eduskunnan täysistunnossa kaikki puolueet Ruotsalaista Kansanpuoluetta lukuun ottamatta, kannattivat Itä-Karjalan liittämistä Suomeen.

Kaikkien Suomen tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä oli Saksan voitto sodassa.

Anonyymi kirjoitti:

"Tämä on totta, että Suomessa oli aktivisteja, jotka pyrkivät nostamaan Suur-Suomen aatetta ja viestivät myös Saksaan siitä."

Suomen tasavallan presidentti Risto Ryti oli eräs näistä aktivisteista, mikähän taho mahtoi olla vielä virallisempi?

Jos tarkoitetaan eduskuntaa, niin 29.11.1941 eduskunnan täysistunnossa kaikki puolueet Ruotsalaista Kansanpuoluetta lukuun ottamatta, kannattivat Itä-Karjalan liittämistä Suomeen.

Kaikkien Suomen tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä oli Saksan voitto sodassa.

Lue lisää

Rytin niskaan nyt kaikkea kaadetaan, kun on "sotasyyllinenkin". En usko väitettäsi.

Itä-Karjalaa ei liitetty Suomeen. Eduskunnan kannoilla ei siis ilmeisesti ollut merkitystä.

Suomen rajojen palauttaminen vuoden 1939 mukaiseksi edellytti Saksan voittoa, oikein!

Anonyymi kirjoitti:

Rytin niskaan nyt kaikkea kaadetaan, kun on "sotasyyllinenkin". En usko väitettäsi.

Itä-Karjalaa ei liitetty Suomeen. Eduskunnan kannoilla ei siis ilmeisesti ollut merkitystä.

Suomen rajojen palauttaminen vuoden 1939 mukaiseksi edellytti Saksan voittoa, oikein!

Lue lisää

Ryti halusi eroon Suomen ja Neuvostoliiton välisestä itärajasta – uutuuskirja paljastaa valtiojohdon suunnitelmat 1941
Uuden kirjan mukaan presidentti Risto Ryti halusi ”lyhyet rajat”.



Seppo Varjus
20.2.2019 13:01
PRESIDENTTI Risto Ryti toivoi jatkosodan alussa Suomelle ”lyhyitä rajoja”. Keskustellessaan Saksan Suomen lähettilään Wipert von Blücherin kanssa 11. syyskuuta 1941, Ryti esitti rajoja, jotka ulottuisivat Syväriin ja Nevajokeen silloisen Leningradin lähellä. Pohjoisessa Suomi halusi jopa Kuolan niemimaata.

Paras vaihtoehto Suomen kannalta olisi ollut, että Neuvostoliiton tai Venäjän kanssa ei olisi jäänyt enää ollenkaan yhteistä rajaa. Sen sijaan Saksa voisi ottaa haltuunsa Suomen uuden itärajan viereiset alueet Vienan ja Arkangelin suunnalla.

Asiasta kerrotaan Markku Reimaan uudessa kirjassa Kekkosen kuiskaaja - harmaa eminenssi Aaro Pakaslahti (Docendo). Pakaslahti oli diplomaatti, joka toimi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä ja kansliapäällikkönä sodan aikana. Kirjassa käytetään hänen aiemmin julkaisemattomia muistiinpanojaan.

MAINITUN presidentin ja natsi-Saksan suurlähettilään keskustelun aikana jatkosotaa oli tuolloin käyty muutama kuukausi. Sekä Suomen että Saksan joukot etenivät syvälle Neuvostoliittoon ja sen luhistuminen näytti varmalta.

Pakaslahden muistiinpanoista löytyy kuitenkin maininta, että Suomen ulkoministeri Rolf Witting ja suurlähettiläs von Blücher olivat keskustelleet sodan alueellisista päämääristä jo elokuun lopussa. Tuolloin oli selvinnyt, että saksan johtaja Adolf Hitler ei vielä ollut valmis ratkaisemaan niitä.

KIRJASSA kerrotaan myös alemmalla tasolla tapahtuneista suunnitelmista sodan jälkeisen aikojen varalle. Mm. Itä-Karjalan sotilashallinnossa ja päämajan tiedustelussa palvellut tekniikan tohtori Reino Castrén laati muistion, jossa suunniteltiin suomensukuisen väestön kokoamista yhteen. Kaavailuissa olivat mukana mordvalaiset ja ostjakitkin.

Suomeen rajoittuvilla alueilla suomensukuisia arveltiin olevan noin 850 000 ja muualla peräti 2,5 miljoonaa. Sota-ajan vaikeuksista huolimatta tämä joukko piti koota yhteneväiselle, suomalaisille valtioalueelle, josta olisi poistettu vieraat väestöainekset. Näin olisi luotu ”voimakas, vapaa talonpoikaisasutus, mihin pohjoisiin oloihin nähden oli hyvät edellytykset”.


Leningradia eli Pietaria Castrén luonnehti ”keinotekoisena luomukseksi ja Venäjälle taakaksi”. Koska Leningradin takamaat liitettäisiin Suomeen, se ei voisi säilyä suurkaupunkina. Sen paikalle voitaisiin jättää vapaakaupunki, jota suomalaiset ja saksalaiset valvoisivat.

Sodan jälkeen Castrénilla oli merkittävä rooli Helsingin metron suunnittelussa.

KIRJASSA kerrotaan, että Mannerheimin 11. heinäkuutta 1941 antama kuuluisa ”miekantuppi-päiväkäsky” hermostutti ulkoministeriön Pakaslahden. Tämä soitti päämajan tiedotusosastolle ja haukkui sen ulkopolitiikkaan sekaantumisesta.

Pakaslahti luuli, että tiedotusosasto oli laatinut käskyn. Sen oli kuitenkin luonnostellut kenraali Viljo Tuompo marsalkan ohjeiden mukaan. Käskyä tulkittiin niin, että Suomi tavoittelee rajantakaista Karjalaa omakseen, mikä herätti hermostusta ulkomailla. Suomen diplomaatit joutuivat rauhoittelemaan epäluuloja.

Aaro Pakaslahti
Aaro Pakaslahti (1903-1969) oli suomalainen diplomaatti. Sodan jälkeen hän joutui epäsuosioon, mutta palasi diplomaatin tehtäviin ja toimi Suomen suurlähettiläänä useissa maissa kuolemaansa asti.

Nuoruudessaan Pakaslahti toimi Akateemisessa Karjala Seurassa mm. Urho Kekkosen kanssa ja kuului samaan ystäväpiiriin.

Pakaslahti julkaisi vuonna 1970 teoksen Talvisodan poliittinen näytelmä. UM:n poliittisen osaston päällikön päiviä ja öitä.

Anonyymi kirjoitti:

Rytin niskaan nyt kaikkea kaadetaan, kun on "sotasyyllinenkin". En usko väitettäsi.

Itä-Karjalaa ei liitetty Suomeen. Eduskunnan kannoilla ei siis ilmeisesti ollut merkitystä.

Suomen rajojen palauttaminen vuoden 1939 mukaiseksi edellytti Saksan voittoa, oikein!

Lue lisää

"Itä-Karjalaa ei liitetty Suomeen. Eduskunnan kannoilla ei siis ilmeisesti ollut merkitystä."

Eduskunnan päätöksellä Suomeen liitettiin Talvisodassa menetetyt alueet, mutta eduskunnan kannoilla ei todellakaan ollut merkitystä.