Sitä mukaa kun oma alkoholinkäyttöni on lisääntynyt vuosi vuodelta (otan toki mielelläni pari selvää päivää silloin tällöin yksin, kaverit ovat kännissä aina), niin raittiuden ritualisoiminen (nyt ollaan nokka talkkina perkele, koska on tipaton, koska olen lomalla sukulaisten kanssa, tai on työpäivä keskiviikko, perjantai, lauantai, koska pomo näkee, eläke raittiusvirkailija on kylässä, koska saunaan ei pääse juomaan kaljaa, koska sataa ulkona niin terassilla ei tarkene, koska olen kirkossa ei passaa naukkailla taskumatista, ukko/akka takavarikoi piilopulloni, en muista mihin kätkin kaappiviinani...) Raittius on alkanut rassaamaan. Onko se muotia? Eikö kukaan tajua, että ilo ilman viinaa on teeskentelyä?
Tällaista esiintyy tosipaljon omassa kaveripiirissäni, jopa sukulaisissani vaikka valtaosa juoppoja onkin. Vituttaa ne sievistelijät, otan pari lasillista silloin tällöin, otin vain pari kaljaa, aina sama selitys poliiseille ja kaikille kun ei uskalleta tunnustaa, että rapajuoppojahan sitä ollaan.
Selvinpäin olevien kansalaisten höpinöitä ei kännissä jaksa kauaa kuunnella. Itseä ei huvita kiskoa raittiutta joka päivä tai teeskennellä. Onko tuo raittius jo eläkeläistenkin ongelma, kun ennen ne veti viinaa kaksin käsin? Kun työelämä loppui ja itse ei enää kaipaa vapaa-aikaan mitään rituaaleja kuin viinaa, ja sitten raitistutaan kun se on muka hauskaa.
Eihän kossu tapa. Elämä saattaa päättää toisin.
Tällaista esiintyy tosipaljon omassa kaveripiirissäni, jopa sukulaisissani vaikka valtaosa juoppoja onkin. Vituttaa ne sievistelijät, otan pari lasillista silloin tällöin, otin vain pari kaljaa, aina sama selitys poliiseille ja kaikille kun ei uskalleta tunnustaa, että rapajuoppojahan sitä ollaan.
Selvinpäin olevien kansalaisten höpinöitä ei kännissä jaksa kauaa kuunnella. Itseä ei huvita kiskoa raittiutta joka päivä tai teeskennellä. Onko tuo raittius jo eläkeläistenkin ongelma, kun ennen ne veti viinaa kaksin käsin? Kun työelämä loppui ja itse ei enää kaipaa vapaa-aikaan mitään rituaaleja kuin viinaa, ja sitten raitistutaan kun se on muka hauskaa.
Eihän kossu tapa. Elämä saattaa päättää toisin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lukaisepa tuossa linkissä http://keskustelu.suomi24.fi/t/13679520 mainittu kirja. Ja tee sitten rehellinen tilannearvio siitä, missä kohdassa kaltevaa pintaa olet. Ja milloin olet siinä pisteessä kuin se kävellyt alkoholisti.
Elämässä pitää olla parodiaa ja huumoria ja iloa.
Olen absolutisti. Viinankiroista en tiedä paljoakaan. Tai tiedän jokaisen huikan mitä normaalissa nuoruudessa tuli harrastettua. Sukulaisetkin kohtuukäyttäjiä jos ollenkaan.
Jotta, enpä tarvitse lukea viinan kiroista. Olen vakaalla pinnalla. Mutta viinan tuottamaa kurjuutta olen nähnyt. Se iskee näköön lähes päivittäin. Korpeen pitäisi painua, ettei näkisi ja onko varmaa sekään etteikö sielläkin joku tippavaaran vaari kävelisi vastaan sopivassa hönössä.