K.Roover. Aalto yliop. taidegalleria

Nais Rooverin video ja kuva näyttely Aalto yliopiston taidegalleriassa. Lönnrötinkatu 35-33.

Suomen tasangoista katsottuna vuoristot huimasivat kun käveltiin huipulla. Miksi en syntynyt Euroopan korkeimmille huipuille? Vuoret itsessään ovat jännittävää opetusmateriaalia. Vuoret ovat maskuliininen voima ja suo on feminiininen. Vuoristokansat ovat aika kovia ihmisiksi mentaliteettiltään ja kehon rakenne on lyhyt, paksu ja vankka. Tasankojen kansat ovat pitkiä ja hoikkia. Suomessa kosteuden takia pyyleviä, pyöreitä.

Vuoret kuin leijuivat ilmassa ja pinkki ja karkkivihreä teki niistä taiteellisesti irrallisia.

Filippiinien kovin myrsky on vatvottu uudestaan auki vuosien takaa, mutta tulonäkymä on poeettinen. Poeettiisuutteen kuuluu tunne. Näyttelyn kolmas työ oli kanssa pintapuolisen tunteellinen, eikä siksi, ettei tunteita olisi, vaan siksi, että näyttelyn lähtökohta on jotenkin asiallisen tieteellinen, mutta taiteilijana tieteellisuus on mahdotonta, joten päädytään effektien laaksoihin, jossa asia näyttää tieteelliselta, mutta todellisuudessa on aivan muuta - poetiikka, täynnä estetiikkaa, tunnepitoista vellomista, jopa uneliaisuutta.

Neljäs video teematyö oli asiallinen. Se käsitteli taiteilijan omaa henkilökohtaista historiaa ja siksi oli asiapitoista ja veti mukaan.

Videotaiteen tunnusmerkki on sähköinen huone, sihinä, kuumuus, säteily ja halu menne ulos ja usein se, että ei jaksa katsoa telkkaria, ellei ole tarkoitus ja sitten sellainen ajatus, että, no "taiteen nimissä voisi katsoa". Ja kuvissa näytetään kuinka keltainen lehti putoaa kolme tuntia maahan toistolla.

Sellaisia kysymyksiä heräsi:

1) Yrittääkö taiteilija mukailla tieteitä liikaa? Olla mentaalitieteellinen sen sijaan että olisi omaa itsensä? Taiteellisesti taiteellinen ja käsittelisi taiteen omaa tiedettään. Päätöksen tekijä on tieteellinen, mutta onko taiteen oltava sitä?

2) On vaikeaa olla oma itsensä. Joskus ei ole tarkoitus, vaan myymme sielumme toiselle. Tätä kutsumme oppimiseksi. Siksi ei ole kysymystä nro. 2. ja samassa on - olkaa taiteilijat ihan omia itseänne!

3) Taide voi olla mentaalitieteellista, mutta sen ei tarvitsee edes käsitellä samoja asioita kuin länsimainen mentaalitiede. Taide voi tuoda sisältöä, tietoa, mutta tieto ei ole tieteen logiikkaa. Se on syvää tunteeseen perustuvaa intuition analyysiä. Mitä se auttaisi? Se on loppupäätelmä tai teoreettinen lainalaisuus. Ja teoreettisuus, äly, on jokamiehen oikeutta ja lahja kun on aivoja. Kun sanoo ääneen/tunnustaa kaavan, niin siitä vain kasvaa parempi puu. Kaavoja ei tarvitse ajatella koko ajan, mutta kerran, jotta edistyy eteenpäin. Mikä on siis taiteen omaa logiikkaa, josta voi syntyä tiedettä?

Taiteilija ei uskalla ottaa taiteita vakavasti. Taide jää päättäjien arvioitavakseen, niiden, jotka eivät osaa olla taiteellisen tieteellisiä. Eli jälleen kerran, taiteiljan rooli voisi olla se, että hän itse luo maailmankaikkeutensa uudestaan ja sellaiseksi kuin haluaa. Esimerkkitehtävä: Aloita alusta. Ja alussa oli tyhjyys, jossa Jumala vellosi. (Sinä olet Jumala). Ja Jumala loi....mitä se loi? Kokeile taiteilja luoda sellaisen maailman kuin itse haluat. Taiteen ominaisuuksiin kuuluu kunnon hulluuden aste. Älä vain käytä päihteitä, ettei hulluudesta tulisi kontrolloimatonta, mutta ole oma itsesi ihan loppuun asti ja se on hyvän taiteilijan merkki. Älä omaa rajoja, sillä ketään muuta ei ole joka loisi, vain sinä itse. Luo maailmasta paikan ajasta ja paikasta riippumatta ja sellaisen miten haluat sen nähdä. Mitä nyt yhdestä masennuksesta!!