Niin, jotta luusereita nuo amislaiset.
Ei se mikään korkeakoulu ole, johan sen nimikin
sanoo, että "duunari kouluja" ne ovat.
Nimi vaan on muutettu vanhasta "ammattikoulusta"
"ammattikorkeakouluksi", jotta Jorma ja Merjakin
luulisivat olevansa akateemisia.
Ja sitten ne damit vielä uskovat olevansa - HAH!
Ei se mikään korkeakoulu ole, johan sen nimikin
sanoo, että "duunari kouluja" ne ovat.
Nimi vaan on muutettu vanhasta "ammattikoulusta"
"ammattikorkeakouluksi", jotta Jorma ja Merjakin
luulisivat olevansa akateemisia.
Ja sitten ne damit vielä uskovat olevansa - HAH!
Vastaukset 23
Vanhimmat
väsynyttä toimintaa...
Ne on nuo "oikeat" korkeakoulujen käyneet sitten katkeraa porukkaa kun ammattikorkean käyneet tienaa mukavemmista töistä saman verran kuusi kertaa vähemmällä opiskelulla. haahaa
ja erityisesti autoanne, työtänne, palkkaanne, lyhyttä opiskeluaikaanne, vaatteitanne, kotianne, tonttianne ja kaikkea muuta materiaalia ja roinaa mitä hankitte! saan suurta tyydytystä ja mielenrauhaa kun huomaan miten paljon olen teidän materialistien yläpuolella!
Niin että kun ei äly riitä lisensiaatiksi, pitää tyytyä heikkolahjaisten tutkintoon eli maisterin koulutukseen...
Lisensiaatit taas ovat ihmisiä, jotka eivät joko saa väitöskirjaa aikaan tai jäävät sitten loppuiäkseen viilaamaan sen käsikirjoitusta vieläkin paremmaksi...
Ja tohtorit taas saamattomia typeryksiä tohvelin älykkyysosamäärällä, kun eivät kykene edes saamaan dosentin arvoa!!
Dosenteiksi taas jäävät ne tylsimykset tai laiskimukset, jotka eivät saa aikaan riitävästi julkaisuja professuuria varten.
"Ammattikorkeassa opetaan työntekoon, yliopistossa opetaan ajattelemaan" kuten yksi luennoitsijoistamme sanoi.. Aivan turhaa väitellä kumpi on parempi, kummassakin on hyvät puolensa.
Ammattikorkeasta saa nopeammin ammatin ja varmasti myös keskiarvosta korkeampaa palkkaa. Yliopistossa todennäköisemmin kestää kauemmin saada tutkinto, mutta kyllä sitä tutkintoa arvostetaan enemmän työnantajan näkökulmasta->näkyy mm. palkoissa sekä työnsaantimahdollisuuksissa.
Ja professoreiksi ryhtyvät ne surkimukset jotka eivät ikinä kelvanneet oikeisiin töihin lukiosta päästyään, vaan joiden oli pakko hakea tietoja kirjoista kolmekymppiseksi asti jotta kykenisivät tekemään edes jotain.
Niin silleenhän se menee, ne hiljaiset ja epäsosiaaliset lukion pojat, jotka eivät olleet kenenkään tytön suosiossa, mutta osasivat kaiken päätyvät ensin tänne TKKlle. Sitten he valmistuttuaan huomaavat, että keskiverto ihmisille tarkoitetuissa työpaikoissa ei ole mitään haastetta, vaan ne aiheuttaisivat älyllisen taantumisen.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siis tohtorin tutkinto ja ura yliopistolla tai tutkimuslaitoksilla. Täällä sitten vähä-älyiset surkimus teekkarit naureskelevat heille luennolla, että ei toi äijä osaa edes puhua ja käyvät tentin jälkeen kuitenkin itkemässä, että pääsisikö läpi kurssista.
Sitten 40-vuotiaina heitä tulee professoreita ja parhaat nousevat jopa maailman maineeseen. Hyvällä tuurilla he ehkä löytävät jopa vaimonkin tänä aikana. (Sitten ovat osat vaihtuneet rumasta ja ei pidetystä ankan poikasesta on tullut mahtava joutsen.)
PS. Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa miettikääs sitä.
Tuo nyt on pelkkää titteleillä pelleilyä. Työnantaja arvostaa OSAAMISTA ja SOPIVUUTTA, ei sitä yleensä nimikettä katsota...
bne vasta TYHMIÄ ovatkin!
kuka vittu edes HALUAISI mennä työnantajien hommiin!
Ammattikorkeakoulu ei koskaan ole ollut ammattikoulu. Lisäksi sieltä ei valmistu yhtään akateemista tutkinnon suorittanutta, vaan se on sellainen väliporras. Aikaisemmin oli opisto nyt on AMK. Sitä paitsi kyllä sieltä varmaan valmistuu ihan OK tyyppejäkin, vaikka osa varmasti onkin riman alittajia, mutta niinhän se on täälläkin. Tosin olen kyllä sitä mieltä, että niitä AMK ihmisiä valmistuu kyllä liikaa.
Totta ja lisäksi DI:n määrä on liian suuri, jos ajatellaan työllistymistä. Toisaalta tutkinto on vain työkalu, ei muuta...tsemppiä opiskeluun!
Sen minkään oon huomannut, niin kovasti niputetaan amk-ihmiset samaan nippuun. Siis justiin tyyliin, että amk-ihmisiä valmistuu liikaa. Terveysalalla asiat ei todellakaan ole niin. Esimerkiksi sairaanhoitajista, bioanalyytikoista ja ilmeisesti jonkun verran röntgenhoitajistakin on pulaa. Eli näitä ihmisiä pitäisi siis valmistua enemmänkin. Ihan mielellään saa ottaa selvää siitä, mitä sieltä amk:sta oikeasti valmistuu, niiden tradenomien lisäksi...
Ja kyllä siellä amk:ssa on paljonkin fiksua porukkaa. Itse aloitin opiskelut amk:ssa, mutta siirryin terveysalalta yliopistoon lääkikseen. Omassa ryhmässä on aika montakin ammattikorkeasta tullutta. Ja jotenkin oon saanut sellasen käsityksen, ettei lääkikseen pääse ihan typerimmät tohvelit. Vai pitäisköhän oikeasti teidänkin amk:ta haukkuvien ruveta kyselemään lääkäreiltä, etteivät vaan oo opiskellu aikasemmin amk:ssa, etteivät vaan typerykset tapa teitä vahingossa tyhmyyttään!
Eiköhän jokaiseen kouluun mahdu eri älyllisen kapasiteetin omaavia ihmisiä. AMK:ssa huomasin omalla luokalla muutaman ei niin kovin fiksun, joista ihmettelin miten ovat ikinä edes päässeet amk:n. Nyt yliopistossa olen taas huomannut näitä vähemmän fiksuja, jotka ovat sattuneet pääsemään yliopistoon. Ei se pienempi älyllinen kapasiteetti kumminkaan tarkoita, ettei jokaisesta vois tulla hyvää ammattitaitosta ihmistä.
Mä olen käynyt ensin teknisen alan ammattikorkeakoulun ja nyt opiskeluni lähestyvät loppusuoraansa (ovat yli puolenvälin siis :D) TKK:lla.
Ei kukaan ammattikorkean käynyt luule olevansa akateeminen, en ainakaan usko. Ja ammattikorkeasta voi ainakin tekniikan alalla päästä lähes niin pitkälle kuin haluaa (jos ei halua opetus- tai tutkimustehtäviin) ja samoille palkoillekin kuin keskivertoDI.
Itse lähdin jatkamaan kun tuntui etten osaa yhtään mitään. Tämä ei johtunut siitä että amk:n opetus olisi ollut huonoa vaan siitä että siellä oli niin helppoa että opiskelemattakin sai vähintään kolmosen joka kurssista. Näin en laiskana ihmisenä jaksanut panostaa koulunkäyntiin. Sain kuitenkin stipendin..
TKK:lla ei pääse kursseja läpi jos ei todella opiskele (ei ainakaan tämmöinen vain lievästi lahjakas tyyppi). Se oli tiukka paikka mulle alussa kun yritin suorittaa yli 30 opintoviikkoa lukukaudessa työn ohessa kuten amk:ssa helposti tein. Harva kurssi edes meni läpi, syksyn saldo taisi olla jotain 12 ovaria. Vähensin töitä ja kurssimäärää ja nyt on mennyt ihan hyvin. Ja osaankin jo jotakin.
Moni amk-kaverini sen sijaan sai paljon irti amk:sta kun he jaksoivat panostaa opiskeluun. Kyllä sieltä ihan päteviä ihmisiä valmistuu suurelta osin. Ja me epäpätevät voidaan jatkaa akateemisiksi ;)
Mitä Ekonomi sanoi tradenomille McDonaldsissa?
- Yksi Bic Mac, kiitos.
ja sitten tämä ekonomi, joka oli siis tarjoilija, vei tradenomin valmistaman aterian insinöörille...
Siis AMK on irrallisemmille ja väljemmille? Vai kirjoitetaanko kenties tarkoittamasi "häviäjä" englanniksi "looser", eikä "loser", kuten olen kuvitellut. Auta minua; en ole maisteri, niin kuin sinä!
Eihän ammattikorkeakoulusta saa akateemista tutkintoa. Kuka niin luulee?
Jo työelämään siirtyneenä olen huomannut, että loppujen lopuksi koulutuksella ei välttämättä itse työnteossa ole suurtakaan merkitystä. Vanha sanonta työ tekijäänsä opettaa pitää kovasti paikkaansa. Pois sulkien tietysti ammatit kuten lääkäri jne. Aiemmalla työkokemuksella on koulutusta suurempi merkitys.
Kannatan kuitenkin koulutusta, sillä kuin lama iskee niin kouluttamattomat ovat heikoilla. Myös moniin työpaikkoihin vaaditaan, jokin tietyn tason koulutus, mikä on kylläkin loppujen lopuksi vain byrokratiaa. Ei ketään päästetä uuden työn pariin ilman vanhemman kollegan opastusta. Koulutuksesta huolimatta.
Opiskelkaa ihmiset! Vaihtoehtoja on niin monia ja kaikille. Kaikille aloille/tasoille tarvitaan ihmisiä/tekijöitä.
Viime aikoina myös ns. perinteiset käsityöläisammatiti ovat nousseet suureen arvostukseen. Ja täytyy sanoa, että ns. istumatyössä olevana käy välillä kateeksi näitä ihmisiä. Päätteen ääressä ja kokouksissa istumista päivästä toiseen ja mikää muu ei liiku kuin suu. No toisaalta aivot työskentelee ja ainakin omasta mielestään luulee olevansa niin fiksu! ;)
Luin keskustelusarjan ja sieltä löytyi vain muuta järkevä kommentti. Muut viestit osoittavat, että kirjoittajat ovat yksinkertaista porukkaa. Ihan sama oletteko yliopistossa tai amk:sta. Miten olette sinne yleensä päässeet, kun keskustelunne on tällä tasolla? Työssä ratkaiseen oma pätevyys ja persoona.
Ellet halua tutkijaksi tai valtion virkaan, johon vaaditaa ylempi tutkinto, millään ei ole väliä. Itse omaan tutkinnot molemmilta puolilta ja suurta eroa ei niillä ole. Yliopiston lähentyvät työelämää tekemällä kandista ns. ammattiversion, kuten esim. tradenomi tai vast. Amk taas lisää teoria osuutta mm. jatkotutkinolla jonka tarkoitus antaa pätevyys ylempään kk-tutkintoo.
5-10 vuoden päästä tilanne on sama kuin Englannissa, Hollannissa, Saksassa jne... Suomessa on 1-2 huippuyliopistoa ja muut ovat masssakorkeakouluja, jossa amk ja ylipistot ovat yhdistyneet. Tällä tavoin kiistelty korkeakoulujen lkm Suomessa on pienennetty...
Jne... Itse olen siinä taloudellisesti onnellisessa asemassa, että tarkoitukseni on jättää tämä "paperinen" esimies- ja asiantuntijatyö ja ottaa opintovapaata siirtyäkeni käden työhön. Korkeakoulu-tyyppinen työ ei enää anna haasteita. Ehkä harrastuksena.
Helvetin lapsellista toi ammattikorkeakoulujen mollaaminen. Taitaapi vaan olla katkera maisteri kyseessä. Itse tiedän maistereita, jotka valmistuivat työttömäksi ja amk-insinöörejä, jotka saivat heti valmistuttuaan hyvän työpaikan. Ei se työllistyminen kuule ole maisteriudesta kiinni. Nykyään ei työelämään muutenkaan nörttejä haluta, työkokemus, oikeanlainen persoona ja suhteet vaikuttavat enemmän kuin tutkinto.