minun on otettava erokin sinun puolestasi

mun tarina olisi pitkän kirjan mittainen....olen monesti(nytkin) miettinyt että voinko ymmärtää vaan väärin toisen käytöksen. Vuosien varrella olen kärsinyt tässä suhteessa vihasta ja rakkaudesta vuoron perään. Sinä aina kerroit kuinka asiat tehdään näin ja tottakai pidetään juhlat ja tottakai minun lapsia kohtelet hyvn ja tottakai tehdään sitä ja tehdään tätä...mutta kun tilanne oikeasti tulee eteen sotket kaikki,pilaat raivollasi olet kateellinen etkä halua mitään hyvää. sitten se hetki menee ohi ja kaikki on siis taas hyvin, ei juhlittu synttäreitä ei äitienpäivää ei valmistujaisia....ja sitä hölmistymisen määrää kun tästä sinulle sanoo että miksi näin,eihän hän ole mitään, minähän se aloin riidellä ja peruin kaiken. Jankkaat ettet jaksa enää tämmöistä suhdetta,minä olen ihan paska, en rakasta sinua, jatkuvaa ylä ja alamäkeä, painu h''''n, en minä omasta kodistani lähde.... tätä samaa paskaa vuodesta toiseen....lupauksia hyvästä, kunhan minä muutun...terapiassa monta kertaa ja minun viat siellä päällimmäisenä...rahan tuhlausta.
viimein luovutin ja tein niinkuin halusit,lapset lähti,paitsi että et tietenkään sitä ole missään vaiheessa tarkoittanut tai halunnut,etkä varsinkaan edes sanonut. ajattelin että sitten minun ei tarvitse olla sinulle jatkuvasti vihainen siitä että huudat ja mollaat minun lapsia.....minun, sinun vaimosi jota siis väität rakastavasi....
olen kestänyt jatkuvaa syyttelyäsi omista tekemisistäni kuinka minä olen sinua kohtaan ilkeä ja epäreilu enkä rakasta,riitelen ja huudan vaan kokoajan ja haluan erota....en oikein tiedä mitä h''''''ä minun pitäisi tehdä olen jo ihan hulluuden partaalla!!!
Mutta nyt päätin että tämä on loppu se loppu tuli kun sinä taas jälleen kerran käskit minun lähteä koska minä kerta haluan erota. no sinä kun sitä nyt niin toivot niin teenpä juurikin sen lähden ja jätän sinut.Ja mitä sinä teet,nautit,kiusaat,ilkut,teet kaikkesi että minun on vielä pahempi olla,uskallanhan olla sinua jättämässä. mutta mikä nyt, nyt haluatkin olla lähellä halailla suukotella ja minä annan sinun tehdä sen.kaipaan läheisyyttäsi ja tiedän että tämä kaikki on petosta,haluat luoda itsellesi valtaa, haluat nähdä että saat minut alistettua. ja niin saatkin,mutta lähden silti.minun on pakko.mutta tiedän että haluat pysyä elämässäni,hallita minua,tietää kaikki liikkeeni ja elämäni kulun. omaasi et kuitenkaan kerro,etkä anna minulle mitään mitä pyydän...mistä siis saan voimaa vastustaa sinua,viehätysvoimaasi mikä on vain silmänlumetta,valhetta.
kuka minua uskoisi osaathan niin hyvin kertoa ja esittää asiat todella törkeästi naapureille,tuttaville ja sukulaisillesi. onneksi minun sukulaiset ovat nähneet sinun lävitsesi,siksi en heidan luonaan ole voinut käydäkään koska sinua ei voisi ottaa mukaan.
Itken jatkuvasti,olen masentunut,raivoissani sinulle ja itselleni, sinulle kuinka voit olla noin hirviö!!!ja itselleni kuinka olen ollut näin hölmö ja uskonut kaikki valheesi.

olet vannonut ja luvannut sanonut että et tee näitä asioita mitä teet,että minä kuvittelen, että itse olen tehnyt ja halunnut näin.en minä ihan oikeasti ole! en ole.

sinä olit minun suuri rakkaus ja minun on ihan helvetin vaikeaa päästää irti vaikka teet minulle väärin.mutta tämä jatkuva itku ja pelko,epävarmuus kaikesta ja yksinäisyys,tämä saa nyt riittää. Tosin yksin taidan tämän kanssa olla.
yhteiset ystävät ja tuttavat vähemmän tai enemmän,kaikki tulevat minua hylkimään tämän takia.mehän oltiin niin onnellisia,rakastavaisia. todella törkeää minulta jättää sinut,niin täydellinen ja hyvä,kaikkia auttava ja mukava