Mistä apu? Neurologit ei välitä.

Tiedän, olen huomannut, että Seinäjoelta ei todella löydy hyvää toisesta välittävää neurologia. Jäänkö suosista kotiin vai kävelenkö metsään ja kaivaudun sammaleiden sekaan? Kouristus kohtauksia jatkuvasti, monta kertaa päivässä. Välillä viedään ambulanssilla sairaalaan. Ei mitään hoitoa. Konversiohäiriö, mee kotiin. Alan oleen niin väsynyt, ja kyllästynyt kaikkeen. tuntuu ihan samalta haenko mistään apua, kun en sitä saa. Psykiatri ja psykiatrian lääkärit yrittävät auttaa,mutta heillä keinot vähissä. Mielisairaala ei ole tälläiseen tilanteeseen oikea paikka. Kokeiltu on sekin. Yksin olen ja yksin jään :( . Lapset itkevät ja pelkäävät koska äidin menettävät.
295
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Myös minulla on konversiohäiriö. Se voidaan todeta neurologisena oireiluna silloin, kun aivojen magneettikuvasta ja EKG:stä ei löydy mitään poikkeavaa. Sopivaa lääkitystä ko. sairauteen ei ole olemassa, mutta toiminnallisten oireiden, kuten kouristuskohtausten pysäyttämistä voi harjoitella itse tietoisesti. Itse olen päässyt kouristuksistani samalla tavalla eroon kokonaan.

Ensin voi laskea, kuinka monta sekuntia/minuuttia pystyy olemaan kouristelematta. Liikkeelle kannattaa yrittää keksiä myös sopiva vastaliike (esim. selän pitäminen suorana silloin kun alkaa kouristella) ja harjoitella sitä tietoisesti, sillä silloin oikeat liikeradat syöpyvät liikemuistiin ja alitajuisesti opittu, väärä malli häviää vähitellen sensomotorisesta muistista.

Lääkkeillä voidaan joskus helpottaa ahdistusta, mutta lääkkeitä sopivampi keino tunteiden tietoiseksi työstämiseksi on psykoterapia. Näin ahdistavat asiat saadaan tulemaan tietoisuuden tasolle, eivätkä ne kanavoidu fyysisiksi oireiksi, kuten kouristuskohtauksiksi.

Äänestä

Ai niin! Unohdin mainita vielä, että kaiken lisäksi verikokeiden tulokset ovat normaalit. Onhan sinulle varmasti tehty magneettikuvaus, EKG ja laaja verenkuva?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kohtelua kirjoitti:

Tiedän, olen huomannut, että Seinäjoelta ei todella löydy hyvää toisesta välittävää neurologia. Jäänkö suosista kotiin vai kävelenkö metsään ja kaivaudun sammaleiden sekaan? Kouristus kohtauksia jatkuvasti, monta kertaa päivässä. Välillä viedään ambulanssilla sairaalaan. Ei mitään hoitoa. Konversiohäiriö, mee kotiin. Alan oleen niin väsynyt, ja kyllästynyt kaikkeen. tuntuu ihan samalta haenko mistään apua, kun en sitä saa. Psykiatri ja psykiatrian lääkärit yrittävät auttaa,mutta heillä keinot vähissä. Mielisairaala ei ole tälläiseen tilanteeseen oikea paikka. Kokeiltu on sekin. Yksin olen ja yksin jään :( . Lapset itkevät ja pelkäävät koska äidin menettävät.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu