Suruyrityksen suomalaisjohtaja svekoilee!

En laittanut linkkiä maksumuurin takia. Mutta kannattaa mennä katsomaan kommenttivyöryä, jos pääsee.
Melkoinen TÄYSTYRMÄYS lukijoilta svekojohtajan näkemyksiin! Toki pari nettisvekoa yrittää vään puolustella tuttuun onttoon tapaansa.

Hesarin jutun otsikko hämää, kait tarkoituksella. "Ruotsin kieli on yhä tärkeämpää."!?

Ihan kuin kyse olisi yleisestä tärkeydestä, vaikka tuo johtaja puhuu vain Ruotsissa toimivien myyntimiesten kielitarpeesta.

Kuinka monta suomalaista myyntimiestä on Ruotsissa? Muutamia satoja? Pari tuhatta?

Ei kait tuon ammattiryhmän takia pidä koko kansaa pakkoruotsittaa!?

Ärsyttää nuo harhaanjohtavat kieliotsikot....

Tanskalainen ja ruotsalainen ymmärtävät hyvin huonosti toisiaan, norjalainen tanskalaista ja ruotsalaista kyllä ymmärtää mutta ei sataprosenttisesti, islantilaisesta puhumattakaan. Tämän vuoksi kaikki pohjoismaat tekstittävät toistensa tv-ohjelmat. On täysi lapsellista luulla, että pohjoismaiset globaalit konsernit käyttäisivät omia kieliään maitten välisessä kommunikaatiossa. Konsernikieli on poikkeuksetta englanti.

Saksalaiset käyvät paremmin kauppaa ruotsalaisten kanssa, kuin suomalaiset.
Saksalaiset eivät varmasti opiskele ruotsia. Ruotsinkieliset liikemiehet puhuvat mielellään englantia. He eivät odota suomalaisten puhuvan ruotsia

Suomalaisten pitää keskittyä oman kielen ja kulttuurin vaalimiseen.
Ruotsittamiseen pitää suhtautua hyvin torjuvasti. Politiikoilta pitää vaatia rehellisyyttä ja hajurakoa ruotsalaiseen rahaan.

Kansa hylkäsi Paavo Lipposen ja Kimmo Sasin. Muut samanhenkiset politiikot pitää nostaa esiin ja sitten unohtaa.

Paavo Lipposen johtama Svenska Nu verkosto pitää häätää ulos Hanasaaren kulttuurikeskuksesta. Verkosto on poliittinen toimija. Kulttuurikeskus saa valtiolta rahoitusta. Valtion varojen törkeää väärinkäyttöä poliittisiin päämääriin.

no eipä muuta voi asin tiimoilta sanoa kuinvain erään VIISAANmiehen sanoin; NO VOIHAN SAATANA!!!

PS. TEKISI MIELENI VAIHTAA NIMMARI VIISAMMAKSI, MUTTA KUN ANTAVAT TÄLLÄ NYKYISELLÄ ((aiemmat laitettin moden ohjeilla tietysti kieltoon???)) NIMMARILLA KUITENKIN JONKUNVERRAN VAPAATA :D, ÄRKKOPEELÄISET SAAVAT ILMAISTA MAINOSTA TUOLLA MINUN NIMMARILLANI!!!

Lukekaa ihmeessä kirjoittamianne juttuja ajatuksen kanssa !
Asiasisältö on todella hukassa. Keskustelevasta kirjoittelusta ei ole tietoakaan. Kaikki perustuu siihen että ajatukset jotka eivät sovi omaan ajatusmaailmaan ovat tyhmiä, arvottomia tai tarkoituksella jonkun tahon manipulaatiota.
Jos ette arvosta tai tunne asiaa, niin miksipä yleensä kirjoitella ?
Öristä voi baarissakin !

Eiköhän tästä allaolevasta selviä koko todellisuus mistä on kysymys?

Louhiala-Salminen ei osaa ottaa kantaa Viitasen puheisiin siitä, onko ruotsin kielen asema vahvistunut yrityselämässä. Sen sijaan hän kertoo esimerkin runsaan 15 vuoden takaa ajalta, jolloin suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset alkoivat fuusioitua:

"Vertailimme silloista Stora Ensoa ja MeritaNordbankenia, nykyistä Nordeaa, jotka molemmat fuusioituivat ruotsalaisyrityksen kanssa. Stora Ensossa alettiin heti käyttää englantia. MeritaNordbankenissa kieleksi valittiin ensin ruotsi, mutta siirryttiin sittemmin englantiin."

"Tutkimuksessa tuli hyvin selväksi, että englannin neutraali asema edisti luottamuksen syntymistä Nordeassa ja suomalaisten mielestä helpotti kommunikointia, koska kyseessä ei ollut kummankaan äidinkieli," hän sanoo.

Sen jälkeen kun Nordeaan vuonna 2000 yhdistettiin myös tanskalainen ja norjalainen pankki, yrityksessä ei ole keskusteltu kielen vaihtamisesta. Nordean Suomen henkilöstöjohtajan Jani Elorannan mukaan ruotsin kielellä on suuri merkitys Nordean asiakaspalvelutehtävissä työskenneltäessä, mutta konsernitasolla sitä ei tarvita.

"Rekrytoinneissa testataan vain hakijoiden englannin kielen taito, ei ruotsia", hän kertoo. Kaikki pohjoismainen yhteistyö kun tehdään joka tapauksessa englanniksi.


Työskennellessään itse 15 vuoden ajan Nordean Nordic-tehtävissä Eloranta kertoo käyttäneensä kollegoidensa kanssa pelkkää englantia, vaikka osaakin ruotsia.

"Englanniksi käydään myös small talk ja muut", hän sanoo.

Telias-Soneran HR business partnerina työskentelevä Marika Laaksonen ei niin ikään keksi yhtiön konsernitasolta ainoatakaan tehtävää, jossa olisi välttämätöntä osata ruotsia. Myöskään Telia-Sonera ei testaa rekrytoitaviensa ruotsin kielen taitoa.

"Tietyissä konsernitason tehtävissä kielitaidosta voi olla etua, jos henkilön täytyy vaikkapa olla paljon tekemisissä ruotsinkielisten kanssa. Se voi helpottaa suhteiden luomista kollegoihin, mutta toki englannillakin selviää loistavasti."

Itse ruotsia ja tanskaa osaavan Laaksosen mukaan pohjoismaisia kieliä käytetäänkin vain epävirallisissa keskusteluissa, kuten koulutusten ja virallisten palaverien tauoilla.

"Minulle ruotsin kieli on sellaista hauskapitoa ruotsalaisten kollegoiden kanssa," hän kuvailee.

On ihan ymmärrettävää, että monikansallisen yhtiön konserninjohtotasolla käytetään englantia. Hyvin harva sille tasolle kuitenkaan ylenee.
Henkilökohtaiset kontaktit ovat kuitenkin ihan erilaisia, kaikilla tasoilla, jos osaa kumppanin äidinkieltä, jopa korkeimmassa johdossa. Sattumalta puhun norjaa ja olen huomannut, että norjalaisten kanssa asiat sujuvat jotenkin sujuvammin norjaksi, vaikka ruotsia tai englantiakin voisi käyttää ilman väärinkäsityksiä.
Ajatelkaa suomenkieliset nyt itse! Eikö ole paljon mukavampaa, jos vaikapa kiinalainen vastapuoli puhuu suomea, eikä tarvitse vääntää puoli- tai kokoväkisin keskustelua englanniksi?