MOB-tilanne purjeveneessä

Ajatellaan tilanne, jossa purjeilla liikkuvassa veneessä on kaksi ihmistä. Kokenut ja melko kokematon purjehtija. Kokenut purjehtija putoaa yli laidan (pelastusliivit päällä). Mitä kannattaa tehdä?

Lähes kaikki ohjeet perustuvat tilanteeseen jossa auttajia on useita ja veneen käsittely on tuttua.

Toimenpiteitä joita en osaa laittaa tärkeysjärjestykseen

Vene tuuleen
Mob-nappi navigaattorista
Moottori päälle
Soitto meripelastukseen
Purjeet alas
pelastusrengas mereen
Ajo autettavan luokse
Köysi autettavalle

Mitä muuta?

55

375

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 36ft

      Liikkeelle lähtisin

      MOB plotteriin
      pelastusrengas
      Loppuhan on kiinni kelistäkin.


      Helppo harjoitella heittmällä fenderi mereen ja harjoittelemaan.
      Vaikkapa mallisuoritus ensin ja sitten omakätisesti fenderi kohtaan josta
      Kuvittelee henkilön saatvan ylös veneeseen

      Harjoittelu tekee mestarin.

      • BDV410

        Mulla on useampi Fenderin tuote omistuksessa. Joskus jopa veneellä mukana. En kyllä kuvailisi helpoksi, ainakaan henkisesti, heittää niistä yhtäkään mereen. Kuitenkin sen verran laadukkaita ovat. Blues DeVille tuskin edes kelluisi. Skitat tietty pysyy vähän paremmin pinnalla...


      • Badhumour

        Sama juttu mulla. Kyllä kaverin henki on huokeampi kuin mun Strato.


    • Spinnus

      Miten olisi. Irti pinnasta tai ruorista, pelastusrengas, mob nappi. Vene nousee tuuleen ja jää valumaan tuulen mukana. Skuuttipiste löysälle.

      Kiikari käteen ja katse tulosuuntaan. Toivottavasti kaveri on saanut kiinni pelastusrenkaasta ja on uimassa kohti venettä.

    • 10-14

      Keväisellä Tallinnnan-reissulla gastina ollut kokenut veneilijä mutta täysin kokematon purjeveneessä olija kysyi myös, mitä hän tekisi, jos minä putoaisin veteen. Taisin suunnilleen vastata, että soitat Merivartiostolle ja pyydät poimimaan raadon ylös.

      Vähän vakavammin: jos vene kulkee yhtään yli 1-2 solmun, niin köysi tai pelastusrengas ovat ainakin siinä vaiheessa turhaa ajanhukkaa. Minun näkemykseni toimintajärjestyksestä on:
      1) Jos tietää, miten plotteriin MOB-merkintä äkkiä lyödään, niin se ensin
      2) Jos vene on DSC-VHF:lla varustettu, syöksy kajuuttaan painamaan DSC-nappia
      3) Kone käyntiin
      4) Purjeet alas
      5) Sitten katsotaan, vieläkö sinne veteenpudonneen luo löytää
      6) Samalla voi sitten yrittää kännykällä yhteyttä Meripelastuskeskukseen (jätän sivuun VHF:lla yrittämisen, koska useimmissa veneissä radio on sisätiloissa eikä sitä pysty ruorimies käyttämään)

      Tässä vaiheessa tilanne on aika lailla olosuhderiippuvainen. Kovassa aallokossa voi olla suoranainen riski pyrkiä suoraan putoamispaikalle, koska voi ajaa vedessäolijan päälle tätä näkemättä. Tärkeintä olisi yrittää saada edes näköyhteys, jotta apuun todennäköisesti tuleva meripelastusalus tai Rajaheko myös löytää vedessäolijan helpommin. Voi olla, että aallokko ei salli yrittää pelastusta yksin. Mutta jos sallii ja kaveri on vielä jotenkin toimintakykyinen, niin hänelle voi yrittää saada köyden. Tässä vaiheessa aallokon ohella venemallilla on vaikutusta: uimatasolle tai avoimeen perään voi olla mahdollista saada kaveri vedettyä/autettua, mutta perinteisemmän malliseen (umpinainen istumalaatikko) homma voi olla uimatikkaista huolimatta mahdoton. Ja jos aallokko paiskoo venettä, niin suorastaan hengenvaarallinen autettavalle; silloin täytyy yrittää nostoa kyljeltä. Se taas merkitsee sitä, että kaveri ei juuri pysty asiaa edesauttamaan, vaikka olisi vielä voimissaankin.

      • Twlght

        Muutama ajatus...

        Kaikki tähän mennessä vastanneet ovat pitäneet plotterin MOB-merkintää hyvin tärkeänä. Kuvittelen, että aloittajan mainitsema tilanne tapahtuisi päivänvalossa ja saaristo-olosuhteissa, jolloin elektroniikan kanssa säheltämisen sijaan tärkeämpää lienee pysäyttää vene ja säilyttää näköyhteys uhriin.

        Aallokossa tai huonon näkyvyyden vallitessa tilanne tietysti muuttuu olennaisesti.

        Pelastusrenkaan heittämistä en missään olosuhteissa aliarvioisi. Uhri saattaa löytää sen, tai joka tapauksessa siinä on etsijöille yksi havaittava lisäkohde mahdollisesti lähellä uhria. Tämän vuoksi itse heittäisin useammankin renkaan, jos niitä on. Avomerellä/aallokossa lippupoiju on ehdoton.

        VHF sijaintiin sisätiloissa kommentoisin, että avomeriveneisiin kannattaa hankkia VHF:n kaukokäyttölaite avotilaan. Teknisiä ratkaisuja on erilaisia. Lisäksi käsi-VHF on hyvä varuste, mutta sen kantama on tietysti kovin rajallinen.

        Nosto kyljeltä pitäisi tehdä ison puomin/skuutin avulla tms. järjestelyllä, mikä tietysti menee kovassa kelissä haastavaksi.

        Kannattaa harjoitella, varsinkin aallokossa. Vaikka jollain halpisfendarilla.


      • Varppiköysi

        Paljon riippuu varmasti siitä, mikä on keli (ml. veden lämpötila), onko pimeää ja kuinka kokematon tuo "kokematon" on.

        Jos veteen pudonnut on tajuissaan, eikä aallokko ole kovin korkea ja pudonneeseen on näköyhteys, on yksi mahdollisuus laskea purjeeet, käynnistää moottori ja kiinnittää veneen perään pitkä köysi.

        pitkän köyden kanssa ajetaan uhrin ympäri pitäen etäisyys uhriin siten ettei kolhaisuvaaraa ole ja vene hitaasti liikkeellä, jottei köysi pääse sotkeutumaan potkuriin tai peräsimeen. Ympäriajon jälkeen ajettaessa uhrista poispäin köysi "oikaisee" siten, että pudonnut saa sen paikallaan olleessaan kiinni.

        Tämän jälkeen köysi ja uhri saadaan vaikka vinssillä kelattua veneen luokse ja uimaportaita pitkin tajuissaan olevan uhrin saa kyllä ylös. Auttajilla on kyllä syytä olla turvavaljaat ja köydet päällä, jotteivat itse putoa veteen.

        Kovassa kelissä ja tajuttoman tai pahasti kohmettuneen uhrin kohdalla tuo sivusta nosto on varmasti paras vaihtoehto. Helpottaa jos käyttää puomia apuna, mutta nostin ilman puomia käy, kunhan nostimen käydessä on riittävästi varaa, että ylettyy veteen asti. Nostoa myös helpottaa jos irrottaa mantookinvaijerit. Ja auttajille tässäkin turvavaljaat ja köydet päälle.


      • Twlght kirjoitti:

        Muutama ajatus...

        Kaikki tähän mennessä vastanneet ovat pitäneet plotterin MOB-merkintää hyvin tärkeänä. Kuvittelen, että aloittajan mainitsema tilanne tapahtuisi päivänvalossa ja saaristo-olosuhteissa, jolloin elektroniikan kanssa säheltämisen sijaan tärkeämpää lienee pysäyttää vene ja säilyttää näköyhteys uhriin.

        Aallokossa tai huonon näkyvyyden vallitessa tilanne tietysti muuttuu olennaisesti.

        Pelastusrenkaan heittämistä en missään olosuhteissa aliarvioisi. Uhri saattaa löytää sen, tai joka tapauksessa siinä on etsijöille yksi havaittava lisäkohde mahdollisesti lähellä uhria. Tämän vuoksi itse heittäisin useammankin renkaan, jos niitä on. Avomerellä/aallokossa lippupoiju on ehdoton.

        VHF sijaintiin sisätiloissa kommentoisin, että avomeriveneisiin kannattaa hankkia VHF:n kaukokäyttölaite avotilaan. Teknisiä ratkaisuja on erilaisia. Lisäksi käsi-VHF on hyvä varuste, mutta sen kantama on tietysti kovin rajallinen.

        Nosto kyljeltä pitäisi tehdä ison puomin/skuutin avulla tms. järjestelyllä, mikä tietysti menee kovassa kelissä haastavaksi.

        Kannattaa harjoitella, varsinkin aallokossa. Vaikka jollain halpisfendarilla.

        Itsekin kyllä ekana heittäisin pelastusrenkaan ja ilman narua. Heittoliina on erikseen, kun ollaan päästy lähelle tippunutta ja vene on pysähdyksissä. Pimeällä avotilaan otetaan valmiiksi sellainen kelluva valo.


      • C1R

        Meidän veneessämme on täsmälleen tämä ohje. Pelastusrengasta tai muuta rojua ei veteen ainakaan ensimmäisten minuuttien aikana heitetä. Ennen kuin vaimo saa veneen siihen kuntoon, että pystyn siihen kapuamaan, on ilmeisesti hypotermia jo kangistamassa. Minä haluan paikalle ammatti-ihmiset. Tosin on erittäin epätodennäköistä, että putoan isommalla aukolla veteen, sillä turvavaljaat ja elämän langat ovat meillä rutiinivälineitä. Vaimo ei suostu menemään edes kevyessä kelissä veneen sisätiloihin, ellen ole veneessä kiinni.


      • C1R kirjoitti:

        Meidän veneessämme on täsmälleen tämä ohje. Pelastusrengasta tai muuta rojua ei veteen ainakaan ensimmäisten minuuttien aikana heitetä. Ennen kuin vaimo saa veneen siihen kuntoon, että pystyn siihen kapuamaan, on ilmeisesti hypotermia jo kangistamassa. Minä haluan paikalle ammatti-ihmiset. Tosin on erittäin epätodennäköistä, että putoan isommalla aukolla veteen, sillä turvavaljaat ja elämän langat ovat meillä rutiinivälineitä. Vaimo ei suostu menemään edes kevyessä kelissä veneen sisätiloihin, ellen ole veneessä kiinni.

        Veteen pudonneessa tavarassa ja ihmisissä on se ongelma, että ne häviävät yllättävän pian näkyvistä. Olen tämän monta kertaa huomannut, kun lapset ovat tiputtaneet tavaraa. Värikäs pelastusrengas näkyy paljon paremmin kuin pinnan tasossa oleva tumma pää. Sitä voi jopa pitää vedessä pystyssä. Ja sen varassa voi kellua ja säästää voimia. Uiminen nopeuttaa hypotermiaa paljon verrattuna sykkyrässä paikallaan olemiseen. Pimeällä ihminen katoaa näkyvistä kolmen metrin päästä, kun taas kelluva valo näkyy kilometrin päähän ainakin.


    • Ariel37

      Tavallisessa pujeveneessä kenenkään ei tule lähteä kelissä kannelle istumalaatikosta. Sille ei ole, eikä tule, mitään syytä. Tämä tarkoittaa sitä että reiviköysien on tultava laatikkoon, samoin genoan jaluspisteen säätöjen. Mikäli nämä ehdot eivät täyty, on väärä vene väärässä säässä väärällä merialueella.
      Istumalaatikkoon tarvitaan vain yksi, ruorimies. Hän on kiinni turvavaljailla veneessä. Merisairaudesta kärsivä miehistönjäsen voidaan päästää laatikkoon istumaan valjaissa, muut olkoon sisällä.

      Rajaheko ei nouse taivaalle pelkän DSC -paniikkinapin painalluksella. Siihen tarvitaan radioon puhumalla hoidettu täsmennysviestitys. Merellä vene ja sen miehistö ovat omillaan.

      Kipparin on joka tilanteessa pysyttävä veneessä. Hänen putoamisensa ei tule kuuloonkaan. Jos joku muu kuitenkin putoaa: Avokoukkuinen poijuhaka kiinni vapaaseen nostimeen, koneajo pudonneen vierelle tuulen yläpuolelle, poijukoukku kannelta kurkoteltuna kiinni meressä olevan pelastusliiveihin ja raaka vinssinosto veneen lanteelta kannelle. Peränosto ei onnistu, perä nousee ja laskee rajusti aallokossa ja lyö tiedottomaksi sen alle jääneen.

      • EiOletetaLiikaa

        Kyllä se rajaheko nousee ilman puheviestintääkin, jos DSC-hätäkutsu on tullut eikä Meripelastuskeskuksella ole muitakaan auttajia lähellä. Sitäpaitsi pienellä tuurilla se on valmiiksi ilmassa, koska ne lentävät aika paljon harjoitus- ja partiolentoja. Aika kumma on kuvitelmasi, että MRCC viittaisi kintaalla selektiivihätäkutsulle, jos ei saa puheviestityksellä täsmennystä/vahvistusta.

        Periaatteessa olet täysin oikeassa siinä, että istumalaatikosta ei pitäisi kannelle mennä. Mutta aika moni arvioi, useimmiten täysin oikein, sinne voivan mennä sellaisessa aallokossa, jossa peränosto on jo täysin mahdoton.

        Minusta aloittaja ei ylipäätään puhunut mitenkään kovasta kelistä. Avomerellä jokin 7-8 m/s ja 1-1,5 metriset aallot eivät uskoakseni monenkaan mielestä ole vielä "kovaa keliä", mutta MOB-tilanne on jo pirun hankala, etenkin, jos se putoaja on kippari ja kyytiin jäi vain kokematon gasti.

        Ja vielä yksi juttu: voin kokemuksesta sanoa, että joskus tulee tilanteita, joissa juuri kipparin täytyy mennä sinne kannelle selvittämään jokin odottamaton ongelma. Joko siksi, että on yksin veneessä tai siksi, että kokematon miehistö ei neuvomallakaan osaisi sitä hoitaa.


      • EiOletetaLiikaa kirjoitti:

        Kyllä se rajaheko nousee ilman puheviestintääkin, jos DSC-hätäkutsu on tullut eikä Meripelastuskeskuksella ole muitakaan auttajia lähellä. Sitäpaitsi pienellä tuurilla se on valmiiksi ilmassa, koska ne lentävät aika paljon harjoitus- ja partiolentoja. Aika kumma on kuvitelmasi, että MRCC viittaisi kintaalla selektiivihätäkutsulle, jos ei saa puheviestityksellä täsmennystä/vahvistusta.

        Periaatteessa olet täysin oikeassa siinä, että istumalaatikosta ei pitäisi kannelle mennä. Mutta aika moni arvioi, useimmiten täysin oikein, sinne voivan mennä sellaisessa aallokossa, jossa peränosto on jo täysin mahdoton.

        Minusta aloittaja ei ylipäätään puhunut mitenkään kovasta kelistä. Avomerellä jokin 7-8 m/s ja 1-1,5 metriset aallot eivät uskoakseni monenkaan mielestä ole vielä "kovaa keliä", mutta MOB-tilanne on jo pirun hankala, etenkin, jos se putoaja on kippari ja kyytiin jäi vain kokematon gasti.

        Ja vielä yksi juttu: voin kokemuksesta sanoa, että joskus tulee tilanteita, joissa juuri kipparin täytyy mennä sinne kannelle selvittämään jokin odottamaton ongelma. Joko siksi, että on yksin veneessä tai siksi, että kokematon miehistö ei neuvomallakaan osaisi sitä hoitaa.

        Enpä maininnut keliä oikeastaan ollenkaan.

        Kyllä sinne kannelle voi joutua menemään. Viime viikonloppuna mm. meni rullalaite jumiin ja sitä täytyi käydä auttamassa, jotta sai sen pyörimään


      • ariel37
        EiOletetaLiikaa kirjoitti:

        Kyllä se rajaheko nousee ilman puheviestintääkin, jos DSC-hätäkutsu on tullut eikä Meripelastuskeskuksella ole muitakaan auttajia lähellä. Sitäpaitsi pienellä tuurilla se on valmiiksi ilmassa, koska ne lentävät aika paljon harjoitus- ja partiolentoja. Aika kumma on kuvitelmasi, että MRCC viittaisi kintaalla selektiivihätäkutsulle, jos ei saa puheviestityksellä täsmennystä/vahvistusta.

        Periaatteessa olet täysin oikeassa siinä, että istumalaatikosta ei pitäisi kannelle mennä. Mutta aika moni arvioi, useimmiten täysin oikein, sinne voivan mennä sellaisessa aallokossa, jossa peränosto on jo täysin mahdoton.

        Minusta aloittaja ei ylipäätään puhunut mitenkään kovasta kelistä. Avomerellä jokin 7-8 m/s ja 1-1,5 metriset aallot eivät uskoakseni monenkaan mielestä ole vielä "kovaa keliä", mutta MOB-tilanne on jo pirun hankala, etenkin, jos se putoaja on kippari ja kyytiin jäi vain kokematon gasti.

        Ja vielä yksi juttu: voin kokemuksesta sanoa, että joskus tulee tilanteita, joissa juuri kipparin täytyy mennä sinne kannelle selvittämään jokin odottamaton ongelma. Joko siksi, että on yksin veneessä tai siksi, että kokematon miehistö ei neuvomallakaan osaisi sitä hoitaa.

        Raskas epäilys on ettei heko nouse. Toki jos kaikki on viimeisen päälle tehty, alustieto näkyy ja positio, ehkä sitten. Ja se DSC ei tietysti toimi mereltä asti, vain VHF:n kantaman.
        Jos ei ole keliä, vene käännetään ympäri, haetaan pudonnut perätasolta ja uimatikkailta ylös, haukutaan ja kuivataan.

        Keulakannelle ei tarvitse mennä tavallisessa rullagenoaveneessä. Eihän siellä ole oikein mitään. Vain se rulla ja ehkä ankkurivinssi. Jos halssinvaihdoissa skuutit tuppaavat sotkeentumaan johonkin, se pulma kannattaa poistaa vaikka suojakaarilla. Purjehduksesta tulee sujuvaa.
        Kovassa kelissä reivattu genoa toki helpottaa kaikkia manööverejä sekin.

        Rullan jumitus taas johtunee avattaessa ylikierroksille innostuneesta rullan pyörimisestä, jolloin rullan narukerrokset löystyessään sotkeentuvat ja sisäänkelaus aikanaan ei enää luonnistu. Genoaa avattaessa rullan reiviköyttä kannattaa jarruttaa, niin purjeen sisäänkelaus onnistuu varmimmin.

        Eri syistä johtuvat purjehdittujen merimailien alhaiset määrät ja almanakkariippuvuudet yhdessä aiheuttavat suurimmat ongelmat merellä. Ei ole ehditty oppimaan ja ylläpitämään oppeja kylliksi kun vuodessa ehditään seilaamaan jotain alle 1500 mpk. Sitten lähdetään myräköihin, sotketaan köysiä, pudotaan mereen jne. Suomessa ollessani kuntelin usein saunoissa ihmeissäni sitä sekoilun määrää, minkä pikkuisia matkoja ajaneet karpaasit olivat saaneet aikaisiksi.


      • veli_kalteva
        ariel37 kirjoitti:

        Raskas epäilys on ettei heko nouse. Toki jos kaikki on viimeisen päälle tehty, alustieto näkyy ja positio, ehkä sitten. Ja se DSC ei tietysti toimi mereltä asti, vain VHF:n kantaman.
        Jos ei ole keliä, vene käännetään ympäri, haetaan pudonnut perätasolta ja uimatikkailta ylös, haukutaan ja kuivataan.

        Keulakannelle ei tarvitse mennä tavallisessa rullagenoaveneessä. Eihän siellä ole oikein mitään. Vain se rulla ja ehkä ankkurivinssi. Jos halssinvaihdoissa skuutit tuppaavat sotkeentumaan johonkin, se pulma kannattaa poistaa vaikka suojakaarilla. Purjehduksesta tulee sujuvaa.
        Kovassa kelissä reivattu genoa toki helpottaa kaikkia manööverejä sekin.

        Rullan jumitus taas johtunee avattaessa ylikierroksille innostuneesta rullan pyörimisestä, jolloin rullan narukerrokset löystyessään sotkeentuvat ja sisäänkelaus aikanaan ei enää luonnistu. Genoaa avattaessa rullan reiviköyttä kannattaa jarruttaa, niin purjeen sisäänkelaus onnistuu varmimmin.

        Eri syistä johtuvat purjehdittujen merimailien alhaiset määrät ja almanakkariippuvuudet yhdessä aiheuttavat suurimmat ongelmat merellä. Ei ole ehditty oppimaan ja ylläpitämään oppeja kylliksi kun vuodessa ehditään seilaamaan jotain alle 1500 mpk. Sitten lähdetään myräköihin, sotketaan köysiä, pudotaan mereen jne. Suomessa ollessani kuntelin usein saunoissa ihmeissäni sitä sekoilun määrää, minkä pikkuisia matkoja ajaneet karpaasit olivat saaneet aikaisiksi.

        Vaikea se on spinnua istumatilasta käsin nostaa ja laskea. Tai vaihtaa fokkapurje toiseksi, jos ei ole rullagenuaa.


      • kuisseonnyt

        Jaa, täällä on lukuisissa ketjuissa julistettu, että kyllä sillä VHF:lla saa yhteyden auttajiin koko Itämerellä. Sinäkö nyt julistat tämän valeeksi?


      • ariel37
        veli_kalteva kirjoitti:

        Vaikea se on spinnua istumatilasta käsin nostaa ja laskea. Tai vaihtaa fokkapurje toiseksi, jos ei ole rullagenuaa.

        Spinnuveneissä hommat yleisesti osataan ja varsinkin kelissä spinnulla ajavat vain nämä osaajat. Niistä löytyy yhden pudottua mereen vielä muutama kaveri ajamaan se vene pudonneen luo ja organisoimaan nosto.
        Fokan vaihtoa vaativiin veneisiin pätee pitkälti sama asia.


    • SOSMOB

      Juuri näin, veneestä putoamisen riski on minimoitava eikä kokeneimman pidä ensimmäisenä mereen joutua.

    • veli_kalteva

      Hyviä vinkkejä paljon, mutta toki paljon riippuu tilanteesta, missä ollaan. Ehkä helpoin opettaa kokemattomalle on:
      1. Heitä pelastusrengas heti
      2. Käännä keula vastatuuleen
      3. Tähystä
      4. Soita apua kännykällä/huuda maydayta VHF:ään.

      Jos veneessä on VHF, jossa DSC (ja GPS), niin sen painaminen lienee tässä tapauksessa plotterin mob:ia parempi, kun sijainti menee oitis meripelastukseen, josta voivat lähettää esim. helikopterin.

      Lisäksi pitää miettiä, miten kauas ja miten pahaan keliin kannattaa lähteä ihan kokemattoman kanssa. Myös kunnon paukkuliivit, joissa nostetta helposti 3-4x veneilyliivin verran ovat iso apu hädässä, samoin kuin valjaat, joilla saa itsensä veneeseen kiinni.

      Jos MOB-tilanne syntyy, on jo jotain pahoja virheitä tai laiminlyöntejä tehty ennen sitä.

      • veli_kalteva

        Lisäksi voi laukaista pelastuslautan, jos veneessä sellainen on. Tai viskellä kaikki fendarit mereen. Mikä vaan kelluva voi olla suuri apu veden varaan joutuneelle.

        EPIRBistä ei ole kokemusta, mutta noin teoriassa senkin heittäminen mereen voisi olla hyvä idea. Jää kellumaan uhrin lähelle.

        Nämä asiat pitäisi kuitenkin käydä läpi ja jopa laatia jonkinlainen hätäohje, jos mukana on usein kokematon miehistö. Samoin opettaa, miten koneen saa päälle ja veneen pidettyä piissä.


      • 10-14

        Minä en oikein ymmärrä, mitä hyötyä siitä pelastusrenkaasta tms. on? Kyllä kai nyt oletusarvo on, että pudonneella on päällään kunnon paukkuliivit, jotka kyllä pitävät pinnalla ja oikein päin. Ei siinä lisäkellukkeet enää olennaista lisäarvoa tuo.


      • 10-14

        Niin, ja kunnon paukkuliiveissä tietysti on itsessään ne valjaat ja kunnon hela.


      • veli_kalteva
        10-14 kirjoitti:

        Minä en oikein ymmärrä, mitä hyötyä siitä pelastusrenkaasta tms. on? Kyllä kai nyt oletusarvo on, että pudonneella on päällään kunnon paukkuliivit, jotka kyllä pitävät pinnalla ja oikein päin. Ei siinä lisäkellukkeet enää olennaista lisäarvoa tuo.

        Kyllähän se pelasturengas ainakin näkyvyyttä auttaa ja saattaa olla iso henkinenkin tuki. Mulla ei ole kokemusta paukkuliiveissä kellumisesta, mutta uskoisin, että pelastusrengas helpottaa uimista allokossa, koska liiveissä on liki kaikki noste edessä. Pimeällä on lisäksi tuo valopoiju apuna, jos sellainen pelastusrenkaassa on (ja patterit kunnossa).


      • Joakim1

        Miten kaukana tippunut on siinä vaiheessa, kun veneeseen jäänyt heittää renkaan? Uskoisin, että yleensä aivan liian kaukana ja väärässä suunnassa (tuulen alapuolella tai sivussa). Miten ihmeessä tippunut sen renkaan saisi?

        Pelastusrengas on kuitenkin aina kiinni veneessä ja siinä pitäisi vielä olla valokin narulla kiinni. Ennen kuin nämä saa heittokuntoon, vene on liikkunut ainakakin 100 m, mikä on pitkä matka nähdä ja uida, jos keli ei ole aivan helppo. Lisäksi rengas liikkuu tuulen ja aaltojen mukana (mahdollisesti ajoankkurista huolimatta).

        Jos veneessä on tukevalla narulla kiinni oleva "Rescue Sling", sen voi toki heittää, mutta varmasti naru ei riitä tippuneelle saakka ennen kuin teet lenkin hänen ympäri.

        Mielestäni ensimmäiset prioriteetit on pitää näköyhteys tippuneeseen, pyrkiä takaisin sen luo ja tallentaa sijainti MOBilla. Ennen kuin on lähellä tippunutta (tai hukannut tippuneen) en menisi veneen sisälle VHF-puhelinta käyttämään tai kännykkää hakemaan. Mahtaako kännykällä olla kenttääkään ja pystyykö siihen puhumaan ulkona tuulessa?

        Puheluun keskittyessä kadottaa helposti tippuneen ja puhelun kautta tuleva apu kestää oletusarvoisesti kuitenkin ainakin puoli tuntia, joten parempi on toimia itse heti.

        Jos onnistuu pääsemään tippuneen lähelle, on edessä vielä suuri ongelma saada hänet ylös. Jos tippunut ei itse pääse köyden, uimatason ja/tai portaiden avulla, on tilanne hyvin vaikea kokemattomalle veneessäolijalle. Nyt tippunut kuitenkin on toivottavasti narun päässä eli veneessä kiinni, jolloin on aikaa mennä pyytämään apua. Voi myös yrittää fallilla tai isopurjeen taljalla.


      • 10-14

        Joakim, olen nyt eri mieltä tuosta ensimmäisten toimien järjestyksestä. Perustelu: kuten "tehtävänasettelusta" kävi ilmi, veneeseen on jäänyt kokematon gasti. Hänelle on todennäköisesti jokseenkin ylivoimainen tehtävä samanaikaisesti sekä säilyttää näköyhteys että ajaa venettä purjeilla takaisin pudonneen luo tai vaihtoehtoisesti laskea purjeet ja vaihtaa koneajoon. Siksi mielestäni hänen pitäisi saada aivan ensimmäiseksi putoamispaikka mahdollisimman hyvin merkittyä. Samasta syystä hätäkutsu ilmoille heti.

        Ota huomioon, että se kokematon gasti ei hätääntyessään välttämättä heti muista, miten kone käynnistyy ja miten purjeet lasketaan. Häneltä voi mennä pitkäänkin saada vene jotenkin hallintaan.


      • veli_kalteva
        10-14 kirjoitti:

        Joakim, olen nyt eri mieltä tuosta ensimmäisten toimien järjestyksestä. Perustelu: kuten "tehtävänasettelusta" kävi ilmi, veneeseen on jäänyt kokematon gasti. Hänelle on todennäköisesti jokseenkin ylivoimainen tehtävä samanaikaisesti sekä säilyttää näköyhteys että ajaa venettä purjeilla takaisin pudonneen luo tai vaihtoehtoisesti laskea purjeet ja vaihtaa koneajoon. Siksi mielestäni hänen pitäisi saada aivan ensimmäiseksi putoamispaikka mahdollisimman hyvin merkittyä. Samasta syystä hätäkutsu ilmoille heti.

        Ota huomioon, että se kokematon gasti ei hätääntyessään välttämättä heti muista, miten kone käynnistyy ja miten purjeet lasketaan. Häneltä voi mennä pitkäänkin saada vene jotenkin hallintaan.

        Kompaan tätä. Ohjeet kokemattomille pitää olla yksinkertaiset: Heitä pelastusrengas, käännä vene tuuleen, vähennä kaasua (jos moottorivene), paina distress-nappia 6 sekuntia, jne. Näköyhteyden ylläpitäminen estää pääosin muun toiminnan, joten tilanne on yhdelle veneeseen jääneelle hyvin vaikea. Siksi tällaista tilannetta ei saisi koskaan edes syntyä, ja yhden kokemattoman gastin kanssa ei saisi lähteä kovin vaativiin olosuhteisiin.

        Ja pelastusrengas tulisi asentaa siten, että ei ole kiinni ajon aikana tai ainakin välittömästi heitettävissä. Muuten siitä ei juuri hyötyä ole kuin katsastuksissa.


      • Joakim1
        veli_kalteva kirjoitti:

        Kompaan tätä. Ohjeet kokemattomille pitää olla yksinkertaiset: Heitä pelastusrengas, käännä vene tuuleen, vähennä kaasua (jos moottorivene), paina distress-nappia 6 sekuntia, jne. Näköyhteyden ylläpitäminen estää pääosin muun toiminnan, joten tilanne on yhdelle veneeseen jääneelle hyvin vaikea. Siksi tällaista tilannetta ei saisi koskaan edes syntyä, ja yhden kokemattoman gastin kanssa ei saisi lähteä kovin vaativiin olosuhteisiin.

        Ja pelastusrengas tulisi asentaa siten, että ei ole kiinni ajon aikana tai ainakin välittömästi heitettävissä. Muuten siitä ei juuri hyötyä ole kuin katsastuksissa.

        Kun tämä on purjehduspalsta, oletan, että puhutaan purjeveneistä. Niissä pelastusrengas on kyllä syytä kiinnittää veneeseen, jos haluaa, että se on heitettävissä eikä ajat sitten mereen tippunut. Tai ainakaan minun veneissäni ei ole ollut renkaalle paikkaa, johon aallot eivät löisi useamman kerran kesässä.

        Jos se pelastusrengas on jotenkin kiinni, ei sitä saa hetkessä heitettyä henkilö, joka ei kykene venettä ohjaamaan takaisin putoamispaikalle.

        Ideelista tietysti olisi, että veneessä olisi useita täysin veneen hallitsevia. Lapsiperheissä ja pariskunnissa tilanne valitettavan harvoin on niin, vaikka veneessä oltaisiinkin oltu vuosikausia yhdessä.


      • veli_kalteva
        Joakim1 kirjoitti:

        Kun tämä on purjehduspalsta, oletan, että puhutaan purjeveneistä. Niissä pelastusrengas on kyllä syytä kiinnittää veneeseen, jos haluaa, että se on heitettävissä eikä ajat sitten mereen tippunut. Tai ainakaan minun veneissäni ei ole ollut renkaalle paikkaa, johon aallot eivät löisi useamman kerran kesässä.

        Jos se pelastusrengas on jotenkin kiinni, ei sitä saa hetkessä heitettyä henkilö, joka ei kykene venettä ohjaamaan takaisin putoamispaikalle.

        Ideelista tietysti olisi, että veneessä olisi useita täysin veneen hallitsevia. Lapsiperheissä ja pariskunnissa tilanne valitettavan harvoin on niin, vaikka veneessä oltaisiinkin oltu vuosikausia yhdessä.

        Voihan sen pelastusrenkaan laittaa kaiteeseen/telineeseen jollain klipsulla (tarvikehaa'alla), jonka osaa maallikkokin avata. Lisäksi noita fenedereitä on aika helppo pudotella, jos vaikka peräkaitteessa roikkuvat.

        Kokematon gasti ei sitä venettä saa kuitenkaan takaisin, että fiksumpi heittää jotain kelluvaa, yrittää pysäyttä kulku ja hälyttää apua. Typeryydethän on jo tehty, jos moinen tilanne tulee vastaan.


      • TS36
        10-14 kirjoitti:

        Joakim, olen nyt eri mieltä tuosta ensimmäisten toimien järjestyksestä. Perustelu: kuten "tehtävänasettelusta" kävi ilmi, veneeseen on jäänyt kokematon gasti. Hänelle on todennäköisesti jokseenkin ylivoimainen tehtävä samanaikaisesti sekä säilyttää näköyhteys että ajaa venettä purjeilla takaisin pudonneen luo tai vaihtoehtoisesti laskea purjeet ja vaihtaa koneajoon. Siksi mielestäni hänen pitäisi saada aivan ensimmäiseksi putoamispaikka mahdollisimman hyvin merkittyä. Samasta syystä hätäkutsu ilmoille heti.

        Ota huomioon, että se kokematon gasti ei hätääntyessään välttämättä heti muista, miten kone käynnistyy ja miten purjeet lasketaan. Häneltä voi mennä pitkäänkin saada vene jotenkin hallintaan.

        Kyllä pudonnut jonkun matkaa näkyy. Orci mm kisoissa hesassa yhdestä veneestä ratakisassa eka päivänä putosi yksi veteen lenssillä. Aivan hyvin sen vedessä olijan näki toisesta veneestä, vaikka oli aallokkoa ja navakka tuuli.

        Vähänkään oudommasta laitteesta ei osaa mobbia painaa. Omastakaan en tässä osaa sanoa oliko siihen erillinen nappi.


    • Nykyään on muuten sellainen kännykkäsovellus, joka antaa pelstajille sijainnin suoraan.

      • veli_kalteva

      • Winku

        Nyt näky olevan saatavilla WIN puhelimiinkin, latasin juuri.


    • seppomartti

      Muutamia kommentteja MOB tilanteesta. Pelastusrenkaita pitäisi olla 2 kpl, toinen pitkällä kelluvalla narulla raahattavissa kuten rescue sling. Ja toinen irrallinen heitettävissä. Näihin valot ja heijastinteipit. Heitettävään renkaaseen ajoankkuri. Haittana avomerellä on ollut, että aallot lyövät rescue slingin ja renkaat irti telineistään, jopa rosterihäkkyröistä. Avomerelle tarvitaan lisäksi lippupoiju valolla. Mutta esimerkissä tarkoitetiin ilmeisesti rannikkoa koska Vhf -alueella ollaan.
      Itse olen neuvonut "quick stopin": ensimmäiseksi ruori pohjaan luuvartin puolelle riippumatta ollaanko myötätuulessa tai kryssissä. Toiseksi moottori käyntiin ja pitäisi vilkaista, ettei ole köysiä vedessä. Kryssitilanteessa vene pyörii vaikka kuinka monta kierrosta muutaman venemitan päässä MOB:sta tekemättä purjeille mitään ja moottori vapaalla.. Näköyhteyden säilyttäminen on tärkeintä. Juuri kokeilin osaamattomien naisten kanssa 5-6 X pelastusrenkaan poimintaa. Jokainen onnistui.. Jos lähtötilanne on spinnu ylhäällä ja veneeseen jää purjehdustaidoton niin tämä metodi ei ole juuri muita ajatuksia parempi. Tuurilla konevoima riittäsi toimintaan ja olisi riittävän yksinkertaista osaamattomalle. Eikä köysikään menisi potkuriin?.
      Purjeiden laskeminen on väärä ohje eikä osaamattomlta onnistukaan. Myös plotterin ja vhf:n nappien painelu voidaan opettaa muttei osaamaton löydä takaisin ja tuskin opettamattomana osaa kommunikoidakaan. Kaikkinainen puuhailu johtaa näklyhteydn menettämiseen ja ajautumiseen kauas.
      Ylös saaminen on lisäksi epätodennköistä ja eri messun aihe. 2014 esim Saksassa koulutuspurjeveneestä putosi kippari ja veneeseen jääneet jo " koulutetut" 5-6 raavasta miestä eivät saaneet kippariaan veneen vierestä ylös vaan hän hukkui.
      Pelastuslautan laukaiseminen ajatuksena voi olla hyvä mutta jo altaassakin siihen nousu yksinään on siinä ja siinä. Entä kun lauttaa raahataan esim 2-3 solmua?. Kaikki opetusvideot, mitä olen nähnyt, esittävät peilityyntä MOB- tilannetta. Purjeet pois, tuulen puolelle ja falli puoshaka tai purjeen sisään MOB:n kalastaminen. Nämä menee kyllä satujen osastoon. Jos on vähääkään keliä niin vene ajelehtii sivuttain paria solmua yli MOB:n aaltojen survoessa tai mootorin silputessa.
      Äkkkiseltään muista hatarasti vain yhden tapauksen, missä yksin veneen jäänyt sai MOB:n ylös ( Louhija & Banerjee)

      • Eli sinun mielestäsi juuri mitään ei ole tehtävissä, jos yhteyttä mihinkään ei saada, eikä miestäkään saada ylös? :-D Parempi olla siis vain putoamatta. Niinhän se taisi Dunckerkin aikanaan sanoa.

        Tässä minun esittämässäni aloituksessa ei kyse ole mitenkään erityisen vaikeista olosuhteista, vaan ihan normaali perhepurjehdusolosuhteet.

        Kiitoksia kaikille kommenteista!


      • perhetreenit
        BEM kirjoitti:

        Eli sinun mielestäsi juuri mitään ei ole tehtävissä, jos yhteyttä mihinkään ei saada, eikä miestäkään saada ylös? :-D Parempi olla siis vain putoamatta. Niinhän se taisi Dunckerkin aikanaan sanoa.

        Tässä minun esittämässäni aloituksessa ei kyse ole mitenkään erityisen vaikeista olosuhteista, vaan ihan normaali perhepurjehdusolosuhteet.

        Kiitoksia kaikille kommenteista!

        Kyllä perheen kanssakin kannattaa harjoitella paitsi fendarin tai muun kelluvan esineen noukkimista merestä, myös henkilön nostoa veneen kyljeltä kannelle vinssin avulla. Jälkimmäinen sujuu aivan samalla tavalla kuin useimmat meistä vinssaavat jollansa kannelle tai henkilön puosuntuolilla mastoon eli spinnufalli kiinni nostokohteeseen (esim. rescue slingin renkaaseen). Vinssaaminen helpottuu, jos mastossa on riittävän kokoinen st-vinssi fallia varten. Myös ankkurivinssillä nostaminen (falli pantava plokin kautta) onnistuu oikein hyvin, jos veneessä on sellainen.

        MOB-uhrin voimat ehtyvät muutamassa minuutissa, jos vesi on kylmää. Tositilanteessa uhri tuskin jaksaa enää kiivetä. Käsivoimin nostaminen perän kautta voi olla ajanhukkaa. Jos MOB-tilannetta harjoittelee veteen hyppäämällä, veden täytyy olla lämmintä (esim. 18° tai yli) tai on käytettävä märkäpukua!


      • 10-14

        Uskallan väittää, että sinun ohjeesi saa tilanteen veneeseen jääneen kannalta entistä hankalammaksi, koska veneen kääntyessä sivuttain tuuleen se myös kallistuu ja hän hyvin todennäköisesti tuntee menettävänsä lopullisesti tilanteen hallinnan. Purjeet alas on suorastaan välttämätöntä, jotta kokemattomalla olisi mitään mahdollisuuksia hallita venettä. Ja miksei se onnistuisi, jos hän vain tietää, mikä köysi on isopurjeen nostin? Keulan rulla on tietysti astetta haastavampi, hänen täytyy tietää, kummasta köydestä vetää ja kumman vapauttaa.


      • oiskoväärinkäsitys
        10-14 kirjoitti:

        Uskallan väittää, että sinun ohjeesi saa tilanteen veneeseen jääneen kannalta entistä hankalammaksi, koska veneen kääntyessä sivuttain tuuleen se myös kallistuu ja hän hyvin todennäköisesti tuntee menettävänsä lopullisesti tilanteen hallinnan. Purjeet alas on suorastaan välttämätöntä, jotta kokemattomalla olisi mitään mahdollisuuksia hallita venettä. Ja miksei se onnistuisi, jos hän vain tietää, mikä köysi on isopurjeen nostin? Keulan rulla on tietysti astetta haastavampi, hänen täytyy tietää, kummasta köydestä vetää ja kumman vapauttaa.

        Kirjoituksesi viittaa siihen, ettet ole pannut etkä edes ajatellut panna venettäsi piihin kovassa tai edes kohtalaisessa tuulessa. Ei mikään paatti pysy sivutuulessa paikallaan, jos purjeissa on vetoa niin, että vene on kallellaan! Vauhdissa ei ketään nosteta.


      • 10-14
        oiskoväärinkäsitys kirjoitti:

        Kirjoituksesi viittaa siihen, ettet ole pannut etkä edes ajatellut panna venettäsi piihin kovassa tai edes kohtalaisessa tuulessa. Ei mikään paatti pysy sivutuulessa paikallaan, jos purjeissa on vetoa niin, että vene on kallellaan! Vauhdissa ei ketään nosteta.

        En ole pannut piihin enkä näe tarvetta sitä koskaan tehdäkään. Palataanpas nyt perusasioihin: keskustelun lähtökohtana oli, miten ohjeistaa kokematon gasti toimimaan tilanteessa, jossa kippari jostain syystä on päätynyt mereen. Väitän hyvin painokkaasti, että sen gastin ainoa mahdollisuus kyetä tekemään veneellä jotain hallittua ja järkevää on siirtyminen koneajoon eli rätit alas heti.


    • Seppomartti

      Näin se juuri menee. Pudota ei saa koska ylös yleensä ei saada vaikka olisi miehistöäkin. Ei Suomessa eikä maailmalla. Suomessa uiskenteluaika monesti on lyhyt veden kylmyyden vuoksi. Silloin liivit auttaa, jos kaikki perustuu ulkopuoliseen apuun.
      Jos tilanne tulisi, niin itse koettaisin pyöriä ympärillä ja rescue slingillä pyydystää MOB:n peräpeiliin , mikä avonaisena voisi olla toimiva nostoalusta. Aallokon heiluttama peräpeili veneen hiljaa edetessä tuskin no isompi riski kuin sivuilta nostaminen. Reelingin alavaijerin olen kiinnittänyt dyneeemalla, mikä perämies tarvittaessa katkaisee takaa, mikäli ladalta nostoon ruvetaan.

    • Kakskutonen

      Onko tämä uusi pakollinen katsastusvaruste, alasvedettävät uimatikkaat, sitten täysin hyödytön kapistus?

      Se tuli joskus testattua, että narutikkailla ei pysty edes lämpimissä oloissa tyynellä kelillä kiipeämään ylös, mutta uimatikkailla se oli varsin vaivatonta. Josko siis veneellä pyrkisi uhrin luokse ja koettaisi puljata ylös. Hankalaa epäilemättä.

      Pyrin olemaan putoamatta toki.

      • C1R

        Käsittääkseni tikkaiden alasvetoa merestä käsin tarvitaan lähinnä pudottaessa veteen satamassa tai oltaessa ankkurissa.


    • seilori123

      Laiturijutteluissa tulee liian usein esiin se, että perheessä vaimo/jälkikasvu ei ole opetellut tai saanut mahdollisuuta opetella veneen käsittelyä yksin.
      Tässä onkin toivomu kipparille: antakaa heille se mahdollisuus. Se voi joskus pelastaa henkenne (ja vaimon/jälkikasvun myös).

    • Makexxxx

      Täällä on taas näitä seitsemän meren purjehtijoita liikkeellä. Todellisuudessa tyypillisessä tilanteessa ei ole mitään hätää. Tyypillinen tilanne on heinäkuussa ja aika kevyellä kelillä ja rantakin on aika lähellä. Tällöin ei ole mitään syytä panikoitua, puhumattakaan että kohta aletaan ruumista naaraamaan. Homma vastaa normaalia uintireissua eikä veneeseen kiipeäminen eroa juurikaan laiturille noususta. "Konkarit" antavat sellaisen kuvan että peli on käytännössä menetetty jos tulee MOB. Turhaa pelottelua mahdollisesti veneilyä aloittamaan harkitsevalle. Avomeripurjehdukset kovassa/kylmässä kelissä ovat sitten erikseen.

      • kaukananormaalista

        Sinä, joka väität veneestä putoamisen vastaavan "normaalia uintireissua", oletko kokeillut uimista paukkuliivit päällä? Niiden kanssa uiminen on tosi hankalaa. Vain selkäuinti onnistuu. Jokaisen kannattaisi edes kerran kokeilla, miltä uiminen ja veneeseen kiipeäminen tuntuu niissä pukineissa, jalkineissa ja pelastusliiveissä, joita purjehtiessa yleensä käyttää!


      • Se on totta, mutta kesäisellä saaristopurjehduksellakin tulee tilanteita, joissa on tuulta ja aallokkoa ja rantaan kilometri matkaa. Nämäkin tilanteet täytyy hallita, kun taas tyynessä heinäkuun helteessä saaren rannan lähellä tippuminen ei vaadi keskustelua.


      • Makexxxx
        kaukananormaalista kirjoitti:

        Sinä, joka väität veneestä putoamisen vastaavan "normaalia uintireissua", oletko kokeillut uimista paukkuliivit päällä? Niiden kanssa uiminen on tosi hankalaa. Vain selkäuinti onnistuu. Jokaisen kannattaisi edes kerran kokeilla, miltä uiminen ja veneeseen kiipeäminen tuntuu niissä pukineissa, jalkineissa ja pelastusliiveissä, joita purjehtiessa yleensä käyttää!

        Miksi ihmeessä pidät sitten paukkuliivejä päällä jos ne vain haittaavat pelastautumista?? Mitä järkeä? Itselläni on aina vain hyvin kevyet veneilyliivit jos niitäkään. Itse asiassa kun olen hyvin myöhään kylmän veden aikaan liikkeellä (kalastamassa moottoriveneellä), pukeudun silloinkin mahdollisimman kevyesti enkö todellakaan mihinkään paukkuliiveihin ja kelluntapukuihin. Vedestä pitää päästä mahdollisimman nopeasti ylös, se on se idea. Tilanteeseen jossa lyö päänsä pudotessaan ja liivit kannattelevat ei kannata varautua. Jos olet tajuttomana kylmässä vedessä olet mennyttä joka tapauksessa eikä kaverikaan saa sinua ylös. Aika paljon sama juttu myös lämpimässä. Paras pelastautumispuku on uikkarit!


      • kehotinkokeilemaan
        Makexxxx kirjoitti:

        Miksi ihmeessä pidät sitten paukkuliivejä päällä jos ne vain haittaavat pelastautumista?? Mitä järkeä? Itselläni on aina vain hyvin kevyet veneilyliivit jos niitäkään. Itse asiassa kun olen hyvin myöhään kylmän veden aikaan liikkeellä (kalastamassa moottoriveneellä), pukeudun silloinkin mahdollisimman kevyesti enkö todellakaan mihinkään paukkuliiveihin ja kelluntapukuihin. Vedestä pitää päästä mahdollisimman nopeasti ylös, se on se idea. Tilanteeseen jossa lyö päänsä pudotessaan ja liivit kannattelevat ei kannata varautua. Jos olet tajuttomana kylmässä vedessä olet mennyttä joka tapauksessa eikä kaverikaan saa sinua ylös. Aika paljon sama juttu myös lämpimässä. Paras pelastautumispuku on uikkarit!

        Luit huolimattomasti! Totesin viestissäni, että jokaisen kannattaisi itse kokeilla omaa paukkuliiviään ja uimista sen kanssa. En maininnut käyttäväni paukkuliiviä. Itse purjehdin enimmäkseen yksin ja käytän kevyttä melontaliiviä valjaita useammin kuin paukkuliiviä valjaita. En lainkaan väheksy paukkuliiviä, vaan kehotin kokeilemaan ennenkuin esittää väitteen, että paukkuliivit päällä pystyy uimaan ja kiipeämään veneeseen ikäänkuin normaalissa uintitilanteessa.


      • seppomartti
        Makexxxx kirjoitti:

        Miksi ihmeessä pidät sitten paukkuliivejä päällä jos ne vain haittaavat pelastautumista?? Mitä järkeä? Itselläni on aina vain hyvin kevyet veneilyliivit jos niitäkään. Itse asiassa kun olen hyvin myöhään kylmän veden aikaan liikkeellä (kalastamassa moottoriveneellä), pukeudun silloinkin mahdollisimman kevyesti enkö todellakaan mihinkään paukkuliiveihin ja kelluntapukuihin. Vedestä pitää päästä mahdollisimman nopeasti ylös, se on se idea. Tilanteeseen jossa lyö päänsä pudotessaan ja liivit kannattelevat ei kannata varautua. Jos olet tajuttomana kylmässä vedessä olet mennyttä joka tapauksessa eikä kaverikaan saa sinua ylös. Aika paljon sama juttu myös lämpimässä. Paras pelastautumispuku on uikkarit!

        Hieman vaikea uskoa "Makexxx" purjehtijaksi laisinkaan. Purjeveneestä pudonnut ei saa venettään kiinni uimalla - varusteista riippumatta. Purjeveneestään pudonnut ei pääse poikkeustapauksia lukuun ottamatta myöskään takaisin veneeseen ilman apua vaikka se olisi paikallaan. Sama pätee suurimpaan osaan satama-altaita. Aika harvoin näkee portaita. Olen pudonnut lämpimässä vedessä uimahousuissa sekä veteen, että satama-altaaseen ja apua on tarvittu. Nykyään satamassa puuhaillessa avaan uimaportaat vedestä laukaistavaksi. Paras pelastautumispuku syksyllä on uikkarit? Lienee pila.


      • Makexxxx
        seppomartti kirjoitti:

        Hieman vaikea uskoa "Makexxx" purjehtijaksi laisinkaan. Purjeveneestä pudonnut ei saa venettään kiinni uimalla - varusteista riippumatta. Purjeveneestään pudonnut ei pääse poikkeustapauksia lukuun ottamatta myöskään takaisin veneeseen ilman apua vaikka se olisi paikallaan. Sama pätee suurimpaan osaan satama-altaita. Aika harvoin näkee portaita. Olen pudonnut lämpimässä vedessä uimahousuissa sekä veteen, että satama-altaaseen ja apua on tarvittu. Nykyään satamassa puuhaillessa avaan uimaportaat vedestä laukaistavaksi. Paras pelastautumispuku syksyllä on uikkarit? Lienee pila.

        Mitä ihmettä? Kuka sanoi että purjevene pitäisi saada uimalla kiinni? Miksi ihmeessä? Ei sitä uimalla kiinni saa. Sen sijaan on eduksi että pystyy uimaan sen verran kun tarvitaan veneeseen nousuun. Ja siinä nousussa auttaa kun on kevyesti varustautunut. Nyt puhuin tilanteista joissa tavallinen purjehtija useimmiten on eli loma-aikana saaristossa. Sinä puhut varmaan valtameripurjehduksesta. Ja kyllä, jos saan valita missä varusteissa putoan veteen tyypillisessä tilanteessa, valitsen uikkarit, maksimissaan kevyet veneilyliivit. Normaalitilanteessa kättään heiluttava veteen pudonnut näkyy muuten todella kaukaa (huom. nyt en puhu taaskaan mistään myrskystä Atlantilla).


      • Makexxxx
        Makexxxx kirjoitti:

        Mitä ihmettä? Kuka sanoi että purjevene pitäisi saada uimalla kiinni? Miksi ihmeessä? Ei sitä uimalla kiinni saa. Sen sijaan on eduksi että pystyy uimaan sen verran kun tarvitaan veneeseen nousuun. Ja siinä nousussa auttaa kun on kevyesti varustautunut. Nyt puhuin tilanteista joissa tavallinen purjehtija useimmiten on eli loma-aikana saaristossa. Sinä puhut varmaan valtameripurjehduksesta. Ja kyllä, jos saan valita missä varusteissa putoan veteen tyypillisessä tilanteessa, valitsen uikkarit, maksimissaan kevyet veneilyliivit. Normaalitilanteessa kättään heiluttava veteen pudonnut näkyy muuten todella kaukaa (huom. nyt en puhu taaskaan mistään myrskystä Atlantilla).

        Jotta kukaan ei nyt taas revi pelihousujaan, niin kerrottakoon että tiedän kyllä kuinka vaikeata kovassa kelissä on löytää pudonnut. Kovassa kelissä kaikki on vaikeaa,


      • Kakskutonen

        Veneilyliiveistä ei nyt ainakaan mitään haittaa veneeseen kiipeämisessä tai uimisessa ole.

        Harvassa ovat myös liivit päällä kesäisin hukkuneet - mutta kyllähän 70-luvullakin vältettiin turvavöitä, jottei juutu kiinni kun auto roihahtaa palamaan.


      • seppomartti
        Makexxxx kirjoitti:

        Mitä ihmettä? Kuka sanoi että purjevene pitäisi saada uimalla kiinni? Miksi ihmeessä? Ei sitä uimalla kiinni saa. Sen sijaan on eduksi että pystyy uimaan sen verran kun tarvitaan veneeseen nousuun. Ja siinä nousussa auttaa kun on kevyesti varustautunut. Nyt puhuin tilanteista joissa tavallinen purjehtija useimmiten on eli loma-aikana saaristossa. Sinä puhut varmaan valtameripurjehduksesta. Ja kyllä, jos saan valita missä varusteissa putoan veteen tyypillisessä tilanteessa, valitsen uikkarit, maksimissaan kevyet veneilyliivit. Normaalitilanteessa kättään heiluttava veteen pudonnut näkyy muuten todella kaukaa (huom. nyt en puhu taaskaan mistään myrskystä Atlantilla).

        Esität väitteitä, ettei veteen pudotessa ole mitään hätää. Vastaa normaalia uintireisua. Ja veneeseen nousu on yhtä helppoa kuin laiturille. Ja tärkeintä olisi mahdollisimman keveästi pukeutunut uimakyvyn säilyttämiseksi- myös syyskylmällä. Kerroppa tarkemmin, mihin normaalitilanteen kokemukseen perustuu tieto, että veteen pudonnut näkyy hyvin. Yleensä ajatellaan näkyvän niin huonosti, että ohjeena on määrätä yksi pelkästään tähystämään. Jos siis miehistöä on useita. Kerroin harjoituksesta ja olosuhteista. Keltainen pelastusrengas rupesi katoilemaan erittIn hyvissä olosuhteissa jo Q- vendan reuna-alueilla n. 50 m päässä. Ihmisen pää olisi ollut vaikeammin havaittavissa. Aloittajan oletustilanne oli, että veneeseen jää yksi kokematon. Sitä kai tässä pohdiskellan. Atantin myskyistä ei ole ollut puhettakaan.
        Kommenttini uiskenteluun uudelleen ja yksinkertaistettuna: sillä ei ole merkitystä. Purjevene liikkuu niin nopeasti, että uimiskyky on merkityksetön jos toimintaa veneessä ei hallita. Kyllä ne hukkuneet purjehtijat ovat olleet uimataitoisia. Veneeseen nousun helppoutta vastaan puhuu onnettomuusraportit, joissa veneen vierestä raavas miehistökään ei saa pudonnutta ylös. Annoin tuoren esimerkin Saksasta. Toinen esim. 4.6.2005 MOB ilman liivejä Helsinki racessa, eikä se uiskentelu veneen vieressä valitettavasti pelastanut. Liivien kera sitten hukkuneita on enemmän. Mielipiteitä saa olla eikä tässä pelihousut repeä. Alussa mainitsemani väitteesi ovat kovasti poikkeavia ja kaipaavat muuta perustelua kuin hyvän uimataidon.


      • Makexxxx kirjoitti:

        Mitä ihmettä? Kuka sanoi että purjevene pitäisi saada uimalla kiinni? Miksi ihmeessä? Ei sitä uimalla kiinni saa. Sen sijaan on eduksi että pystyy uimaan sen verran kun tarvitaan veneeseen nousuun. Ja siinä nousussa auttaa kun on kevyesti varustautunut. Nyt puhuin tilanteista joissa tavallinen purjehtija useimmiten on eli loma-aikana saaristossa. Sinä puhut varmaan valtameripurjehduksesta. Ja kyllä, jos saan valita missä varusteissa putoan veteen tyypillisessä tilanteessa, valitsen uikkarit, maksimissaan kevyet veneilyliivit. Normaalitilanteessa kättään heiluttava veteen pudonnut näkyy muuten todella kaukaa (huom. nyt en puhu taaskaan mistään myrskystä Atlantilla).

        Olet tietysti oikeassa, jos on kyse vähätuulisesta heinäkuun päivästä, ja kun veneeseen jää vielä purjehdustaitoisia ihmisiä. Nyt heinäkuussa oli pääosin kovatuulisia, pilvisiä päiviä ja ilman ja veden lämpötila oli alle 15 monin paikoin. Silloin on parasta varustautua paremmin kuin uikkareihin ja luottaa muuhunkin kuin uimataitoon. Itse aloitin veneilyn tänä vuonna helmi-maaliskuun vaihteessa, viimeinen reissu syksyllä oli 22.12. Lämmin aika on siis niin lyhyt, ettei sitä kannata pitää standardina pelastusstrategioihin.


    • seppomartti

      Eilen kokemattoman saksalismiehistön harjoituksena oli pudotetun pelastusenkaan poimiminen 6X metodina Q-käännös "quick stopin" sijaan. Kaikki onnistui ensi kerralla ilman konevoimaa. Siis ei purjeen laskua vaan purjeiden avulla ja mootori reservinä. Tuuli 12-15 solmua ja aallonkorkeus 1m ilman maininkia. Ylläoleva uimamaisteri saisi kyllä uida liiveinensa kevyessäkin varustuksessa kirjaimellisesti henkensä edestä kun vene kulkee 6-7 solmua. Yksinäinen kokematon purjeita laskiessaan menettää suuntatajun, sijainnin ja kontakin pudonneeseen.
      Jos näkökontakti säilyy niin MOB:n luokse pääsee ja pelastusliivin tai renkaan poimii. Ongelmana kuolemantapauksissa on tosielämässä ollut, ettei pudonnut itse tai miehistökään kykene nostamaan veneen vierestä. Näkökontakti alkaa mennä vaikeaksi noissa em ihanteellisissakin olosuhteissa jo 50 m päässä. Jos purjeita laskisi tumpelo, niin hän olisi mailin päässä.
      Seuraavan kerran varaan keräkaleja harjoitukseen. Voi olla parempi simulaatio. Varsinkin jos maalaisi tummaksi ja heittelisi illalla tai yöllä varoittamatta veteen.

    • 407

      Tähän liittyen iltalehdessä puhuttiin että 70-v lounassuomalainen purjehtija olisi mennyt virossa laidan yli "purjetalkoissa" ilman liivejä ja hukkunut. Lähde iltalehti, tapahtunut viime sunnuntaina. Onko tästä surullisesta tapahtumasta lisätietoja?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi julkaisi varautumisoppaan

      Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j
      Maailman menoa
      259
      2884
    2. Miehille kysymys

      Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse
      Tunteet
      105
      2398
    3. Kuhmo tekisi perässä

      Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä
      Kuhmo
      12
      1980
    4. Miksi kaivattusi on

      erityinen? ❤️‍🔥
      Ikävä
      73
      1483
    5. Onko telepatia totta

      Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki
      Ikävä
      85
      1434
    6. Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku

      Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.
      Forssa
      18
      1330
    7. TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."

      Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi
      Tanssii tähtien kanssa
      16
      1148
    8. Nainen, olen niin pettynyt

      Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään
      Ikävä
      90
      1120
    9. Haluaisin jo

      Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos
      Ikävä
      43
      1014
    10. Ootko nainen jo rauhoittunut

      Vai vieläkö nousee savua päästä?
      Ikävä
      71
      983
    Aihe