Onko vaikutusta asunnon hintaan? Tukevalla paikalla ytimessä, eli ei uppoa saveen.
Yli metrin paksuiset täyskivi seinät
Louhittuatäysgraniittia
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Nyt aletaan erottelemaan jyviä akanoista. Kivi on ikuista gyproc on tarkoitettu tilapäismajoitukseen.
Missäs tällaiset on? Ei ainakaan Helsingissä.
Toki ulkoseinä voi olla jostain metrin paksuinen, mutta naapuriin onkin sitten se 7 cm.
Vanhassa kivinavetassa hän asuu. Ei tässä oikein edes vaihtoehtoja ole. No, kivikirkot ja muutama linna. Nekin varauksin. Linnoitukset voivat näyttää olevan "ehtaa kiveä", mutta kiveä on vain pinnassa ja muurin keskellä tiiltä, tiilimurskaa tai mitälie höttöä
Esim. Helsingin vanhat "kivitalot" ovat pääasiassa tiiltä. Ja seisova puupaalujen tai -arinoiden päällä. Useimmat "kivitalotkin", siis rakennukset tyyliin Kansallismuseo ym. ovat vain kivellä verhoiltuja - kantava runko on yleensä savea (poltettua sellaista).
Mutta kivinavetat, niissä runko voi olla tehty isoista kivenlohkareista ja tosiaan niin, että yksi kivi yltää seinä ulkopinnalta sisäpinnalle. Siis ei mitään höttöä siellä välissä. Miksi? Siis miksi ihmeessä nämä on rakennettu jopa paremmin kuin linnat & kartanot? Tähän en ole hyvää selitystä kuullut.
Eikun tämän täytyy olla niitä suomenlinnan vanhoja kasarmeja, mitä ihan vasta kunnostettiin vuokraluukuiksi ja niihin oli hakijoita jonoiksi asti. Kirjaimellisesti siis kassusta kyse... vuokra sellaisesta. Aloittaja ei asu omassa.
Mä luulen että niitä kivinavettoja tehtiin aikana jolloin toisena vaihtoehtona oli vain puu. Ja kun tiilit tulivat muotiin niin ei sitten enää kivestä tehty.
Sitä kyllä ihmettelen miksi näissä navetoissa ne kiviseinät ovat niin paksuja, lähemmäs metrin ne tosiaankin ovat ja syvät ikkunasyvennykset, olisi kait sitä pienempääkin kiveä voinut käyttää. Se monissa navetoissa kyllä on, että ne kiviseinät ovat aika matalat ja yläosa on sitten puurakenteista.
Nää kaupunkien vanhemmatkin kivitalot tosiaankin ovat enimmäkseen vain jollain kivilaatoilla vuorattuja.
Nykyään käytetään alle tuuman paksuisia laattojakin. Mullakin on yhdessä ihan uudessa keskusta-alueen asuintalossa pohjaosa sellaisella jotain tuuman paksuisilla graniittilaatoilla vuorattua. Yläosa on poltetulla klinkeritiilillä verhottu, siis vähän kuin kaakelia se pinta, sellaisia isompia elementtejä ne on missä pientä tiiltä. Talon runko on betonia, pohjaosa ja kellariautotalli paikalla valettu mutta yläosa tai kerrokset betonielementeistä.
Meinaat, että ne kivinavetat ovat ajalta ennen tiilen keksimistä? Eivät ole, ne eivät siis todellakaan ole rakennuskantamme vanhimmasta päästä. Monet näistä kaupunkin "kivi" eli tiilitaloista ovat vanhempia!
Jostain kumman syystä vain on katsottu tarpeelliseksi tehdä kivestä navetta eikä kartanon päärakennus. Tosin kylmähän kivirakennus on talvella...
Ajattelisin, että kivi on siistimpi ja paloturvallisempi navetassa. Puunavetoissakin usein sisäseinät oli rapattu ja kalkittu, kalkitus uusittiin kerran vuodessa hygieniasyistä.
No jonkinsortin tiilejä on nähtävästi tehty jo vuosituhansia sitten. Mutta jos ajatellaan jotain suomalaista maastoa missä kiviä on hyvinkin saatavilla ollut, niin kyllä se käytännössä on puun vaihtoehtona siinä. Tiilejähän pitäisi polttaakkin, savesta tehtyjä tiilejä siis, sementtiä ei niin vaan ole saatavillakaan ollut. Tämä tiilen poltto siis ensin pitäisi siinä paikalla kehittää ennenkuin rakentamaan pääsee.
Paloturvallinen ei kuitenkaan ole tiilinavettakaan sikäli kun juuri se yläosa ja kattorakenteet on siinäkin puuta. Ja yläosa karjarakennuksessa se paloaltis juuri onkin, alhaalta karjarakennus on usein kosteakin.
Tuossa tiedän yhden vanhan kartanon kivinavettajutusta sen verran, että sanovat sen kivien olleen otettu siinä paikalla joskus olleesta luostarirakennuksesta(siis jo ennen 1500 luvun alkupuolta se luostari siinä ollut) . K.o. kivinavetta on todella suuri ja sitä on vielä tiileillä rakentaen laajennettukkin. Tällaistakin juttua siis voi näissä olla, että jostain jo olleesta rakennelmasta purkaen on saatu kiviä.
Suomessa laadulla ei yleensä ole vaikutusta asunnon hintaan kunhan näkyvä pinta on suht. kunnossa. Jos esim. betonisella rossipohjalla tehdyn talon pihalla on jätekasa jonka hävittäminen maksaisi satasen on talon hinta ainakin kymmenen pinnaa halvempi kuin maanvaraisella laatalla tehdyn talon, jossa ei ole sitä jätekasaa. Edellyttäen tietenkin että ainakin näytön ajaksi esim. muurahaiset on saatu pois piiloon.
Kakola? Turun linna?
Talopaketeissa katon tukipuutkin tehdään nykyään laudoista ja hyvin kestää. Seinät gyprockia joka on helppo vaihtaa jos tulee kuhmuja. Olen valmus rakennuttamaan taloni uudestaan jos/kun tulee tarvetta.
Navetassako asut?