Miten äänten kuulemisesta pääsee eroon?

Ei niistä pääse hevillä eroon. Lääkitys ei auta, ei mikään. Taitaa äänten alkuperä olla jossain muualla kuin omassa päässä...

Äänten kuuleminen on täysin normaali unennäköön kuuluva ilmiö. Nykymaailmassa sitä ei kuitenkaan yleisesti pidetä normaalina valvetilaan liittyvänä ilmiönä, koska suuri enemmistö ihmisistä on valitettavasti suoraan sanoen (kuten myös ns. äänet voisivat asian ilmaista) liian kehittymättömiä kuullakseen ääniä hallitusti itselleen hyödyllisellä tavalla valvetilassa. Perusongelmana on se, että suurin osa nykyihmisistä ei hallitse unennäköään. Sen vuoksi äänten kuuleminen etenkin valvetilassa on yleensä hallitsematonta. Äänten kuulemisen sisältö; kuten unienkin sisältö, heijastaa mm. ihmislajin yleisluonteisia ja kunkin ihmisyksilön henkilökohtaisia ongelmia.

Jostain syystä nykyihmisille tuntuu olevan tyypillisempää nähdä näkyjä unitilassa kuin valvetilassa ja toisaalta tyypillisempää kuulla ääniä valvetilassa kuin nähdä näkyjä valvetilassa. Äänet ovat tavallaan unien sisällön kuvausta. Unien sisältöä on mahdollista ohjata ns. selkounitilassa. Unitilassa tuohon selkounitilaan pääsemiseen riittää se, että tiedostaa näkevänsä unta. Tyypillisessä valvetilassa se kuitenkaan ei riitä, koska ihminen ei silloin ole kunnolla unitilassa. Valvetilalle tyypilliset järkiperäiset prosessit estävät äänten kuulemisen ohjaamisen selkounitilan mahdollistamalla tavalla. Ihmisen käytettävissä oleva energia ei yleensä yksinkertaisesti riitä samanaikaisesti sekä järkeilyyn, että unien ohjaamiseen. Ihmisen täytyy pystyä yhdistämään valvetila ja selkounitila kyetäkseen hallitsemaan kaikki kykynsä. Vain hyvin harvat kuitenkaan saavuttavat tuon erittäin korkean itsehallinnan asteen.

Äänten kuulemisesta eroon pääseminen on kyseenalainen kokonaistavoite. Periaatteessa järkevämpi, mutta toki myös paljon vaikeampi tavoite on tuon ilmiön hallitseminen samaan tapaan kuin unennäössä. On kuitenkin myönnettävä, että tuo on erittäin vaikeaa ja edellyttää mm. jatkettua, huojumatonta ja äärimmäisen tarkkaa huomiokyvyn kohdistamista ennaltamäärittämiinsä ja oikeasti hyödyllisiin unennäön sisältöihin. Tuon pohjatyön jälkeen, periaatteessa äänten kuulemisen hallinnan tulisi olla mahdollista yksinkertaisesti ns. napsauttamalla sormiaan, pysäyttämällä väliaikaisesti ajattelunsa ja hallitsemalla tunteensa hyvin tarkalla ja yksityiskohtaisella tavalla. Toisaalta, vaikka tuossa ei onnistuisikaan, niin se ei oikeastaan haittaa, koska itsehallinnan kehittäminen on joka tapauksessa erittäin hyödyllistä.

Äänten sisältö kuvaa yksinkertaisesti sitä, mihin ihmisen unennäön huomio kulloinkin on intensiivisimmin kohdistunut. Tavallaan äänten sisältö on siis hyödyllinen kompassi, joka mahdollistaa suunnistamisen unennäön äärettömyydessä. Ongelmallista on se, jos äänten kuulemisen sisältö on jumiutunut hyödyttömiin sisältöihin. Tavoitteena ei tulisi olla äänten pakkomielteinen hallinta, koska se ei ole mitenkään suoraan mahdollista, vaan itsensä hallinnan kehittäminen. Äänten sisältöä ei voi suoraan ohjata järkiperäisillä prosesseilla, koska tuo sisältö nousee suoraan tiedostamattomasta. Mitkään hengelliset poppakonstit eivät auta, järkeily ei auta ja lääkkeet eivät auta ilmiön taustalla olevien, ihmislajille tyypillisten tiedostamattomien prosessien itsehallintaan liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.

Kyse ei siis ole mistään yksinkertaisesta; esimerkiksi lääkityksellä ratkaistavissa olevasta ongelmasta, vaan kaikkien ihmisenä olemisen haasteiden kohtaamisesta. Äänten kulloinenkin sisältö vain tavallaan nimeää ja kuvaa kulloinkin intensiivisimmin alitajuntaisessa pohdinnassa olevan ja tietoisuuteen nousevan ongelman. Valvetilassa tapahtuvaa äänten kuulemista kannattaa tarkastella itsehallinnan kehittämistä edistävänä haasteena. Ihminen pelkää ääniä vain kunnes on kohdannut ja voittanut kaikki pelkonsa. Sen jälkeen ihminen ei enää pelkää mitään. Sen vuoksi esimerkiksi pelottavat äänet ovat tulkittavissa myös arvokkaiksi pelottomuuden kehittämisvälineiksi.

Millä tavoin muuten alkaa kuulemaan ääniä? Millaisen tilanteen jälkeen niiden kuuleminen alkaa? Alkaako kuulua hiljalleen voimistuvaan tahtiin vai lävähtääkö show suoraan täysillä päälle?

Vaimentaakos korvatulpat?Ja kiinnostaa kuuluuko ne stereona vai monona onko hifi-soundi vai low-soundia?Mitäs jos laittaa silloin kuulokkeet ja hyvää musaa kun ne äänet kuuluu niin saa kuunnella ainakin parempaa.Toivon sulle parantumista rankalla huumorilla.

Äänten kuuleminen on psykoottista ja sinulla tätä oiretta on tällä lääkityksellä yritetty hoitaa. tulee mieleen, että onko annostus oikea tällä hetkellä. kannattaisi asiasta keskustella hoitavan psykiatrin kanssa.

Olen kuullut ääniä ja inhoan sitä kun jos kuulen niitä. Onneksi en nykyään enää kuule juurikaan. Valvomisella olen saanut pahimmillaan ääniä aikaan. Mikäli kuulen puhetta niin ajattelen että se olen minä itse joka ajattelee. En tiedä kyllä varmaa parannusta. Mene ihmisten seuraan.

> Ensin kuului seinäntakaisten naapurien puheeksi olettamaani valitusta. Sen lisäksi
> lohduttavaa puhetta ja minua koskevaa myötätuntoista keskustelua, jonka
> alkuperää en tiennyt, enkä (psykoosin lauetessa) kyseenalaistanut.

Kertomuksen perusteella saattaa olla V2S eli "voice to skull". Kyse on elektronisesta häirinnästä, johon ei auta lääkkeet vaan tarvitaan suojaeristeitä. Valitettavasti puolueet ovat sekaantuneet tällaiseen toimintaan myös Suomessa.

Aikanaan on ollut "eräällä puolueella" ns. "kuuntelijoita" eli puhelinlangoilla on ollut keskustelijoiden lisäksi puolueen myyrä kuuntelemassa. Tänään puolueen myyrällä on erittäin kehittyneet elektronisen seuranna ja häirinnän välineet käytössään.

Asiaa voi lähteä avaamaan netistä vaikkapa hakusanoilla MK Ultra tai Voice to skull. Kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti asiaan, vaikka "kuuntelijat" eli nykyisin elektroniset terroristit päivystävät myös näillä langoilla.

http://targetedindividualscanada.com/2010/06/24/article-what-is-voice-to-skull/

Ongelma on erityisen paha Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Suomessa. Näiden maiden sosiaalidemokraatti- ja vapaamuuraripuolueet ovat jo yhdistyneet yhdeksi monikansalliseksi ja puolisalaista sotaa käyväksi entiteetiksi.

Ääniä kuulee 10-15 % väestöstä eli tosi moni. Monet ääniä kuulevat elävät aivan tavallista elämää opiskeluineen ja työssä käynteineen.
Psykoosin kokee 3,5 % väestöstä. Äänten kuuleminen on siis psykoottisista oireista erillinen ilmiö eikä psykoottiseen oireiluun suinkaan aina liity ääntenkuulemista.
Äänten kuuleminen loppuu usein itsekseen rasituksen vähentyessä ja monet vähentävät haittaa musiikkia kuuntelemalla.

Muista ottaa säännöllisesti lääkkeesi!!!!!

Homeopatia ainakin auttaa, jos jaksaa käydä muutaman kerran, kun ei se hetkessä tapahdu.

Kuule taitaa olla sinulle vähemmän haittaa siitä äänten kuulemisesta kuin psykoosilääkityksestä.

Äänten kuulemista on hoidettu erilaisilla psykoterapioilla. Esimerkiksi ihminen voi harjoitella erilaisilla mielikuvaharjoituksilla suhtautumaan ääniinsä myötäntuntoisesti ja tällä tavalla ikään kuin pyrkii kaveeraaman ääniensä kanssa ja ymmärtämään niiden funktion oman mielen toiminnassa. Skitsofreniassa tämä on tärkeää, koska äänet ovat yleensä uhkaavia ja ilkeitä, ja käskevät ihmistä tekemään ikäviä asioita. Jos niitä alkaa kontrolloida ja hallita esimerkiksi neurolepteillä tai ajatuksilla, ne voivat jopa voimistua tavalla, joka ei ole tarkoituksenmukaista. On paljon ihmisiä, joiden äänet eivät koskaan lopu, mutta toisaalta hyvin moni ihminen voi saada apua tällaisesta terapeuttisesta hoitomuodosta. On myös tärkeää hyväksyä se, että äänistä ei välttämättä "pääse" koskaan eroon ja ymmärtää, ettei äänten kuuleminen ole puute tai sairaus. Tässä kulttuurissa se on niin stigmatisoitu kokemus, että stigma itsessään aiheuttaa häpeää ja ahdistusta. Monissa kulttuureissa sitä pidetään luonnollisena asiana, jopa hengellisenä lahjana. Mistä se ikinä johtuukaan eri yksilöillä niin on varmaa, että äänten sisältöön vaikuttaa se, miten niihin suhtaudutaan kulttuurissa ja miten itse niihin suhtautuu. Esimerkiksi skitsofreniadiagnoosin saanut Eleanor Longden on kertonut, kuinka hänen vihamieliset ja ilkeät äänensä muuttuivat terapian avulla eräänlaisiksi suojelusenkeleiksi, jotka auttoivat ja neuvoivat häntä. Tämän johdosta hänen toimintakykynsä palautui ja nyt hän on psykologian tohtori. On myös tutkittu, että maissa joissa psykoosisairauksien ennuste on parempi kuin länsimaissa (esim. Nigeria), käytetään paitsi huomattavan paljon vähemmän lääkkeitä, myös koetaan äänet paljon positiivisemmin. Tuolloin ne eivät ole niin rampauttavia kuin silloin, jos niitä hoidetaan puhtaasti sairauden oireina.

Vittu kun toimittajia kuolisi joukkomurhassa.

Miten olisi korvatulpat???