Myymälävarkaat aiheuttavat kaupalle 250 miljoonan euron tappiot vuosittain.
Kaupan keskusliiton mukaan tästä puolet, eli 125 miljoonaa euroa lähtee henkilökunnan mukana.
Päivittätavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Osmo Laineen mukaan henkilökunnan näpistely on niin iso häpeätahra kaupalle, että se halutaan lakaista maton alle.
Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selinin mukaan Kaupan Keskusliiton tieto siitä, että kaupan työntekijät pistäisivät tavaraa taskuunsa 125 miljoonan edestä kuulostaa arveluttavalta. Hän myöntää, että jonkun verran henkilökunnan varkausepäilyjä käsitellään, mutta vain muutama kappale vuodessa.
Uskomaton väite. Ei varmaankaan pidä paikkaansa, sanoo Paula Grekilä, PAM:n Oulun alueen aluepäällikkö!
Helppohan se on vähätellä ongelmaa ja painaa maton alle, kun rehellinen kuluttaja maksaa viulut!
Kaupan keskusliiton mukaan tästä puolet, eli 125 miljoonaa euroa lähtee henkilökunnan mukana.
Päivittätavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Osmo Laineen mukaan henkilökunnan näpistely on niin iso häpeätahra kaupalle, että se halutaan lakaista maton alle.
Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selinin mukaan Kaupan Keskusliiton tieto siitä, että kaupan työntekijät pistäisivät tavaraa taskuunsa 125 miljoonan edestä kuulostaa arveluttavalta. Hän myöntää, että jonkun verran henkilökunnan varkausepäilyjä käsitellään, mutta vain muutama kappale vuodessa.
Uskomaton väite. Ei varmaankaan pidä paikkaansa, sanoo Paula Grekilä, PAM:n Oulun alueen aluepäällikkö!
Helppohan se on vähätellä ongelmaa ja painaa maton alle, kun rehellinen kuluttaja maksaa viulut!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Suomenmaa 14.12.2004.
Viuluja eivät maksa vain rehelliset kuluttajat. Myös epärehelliset kantavat kortensa kekoon päälukunsa mukaisessa suhteessa, sillä kauppa ei hinnoittele tuotteita rehellisille ja epärehellisille erikseen.
Tilaisuus tekee varkaan, sanoo vanha sananlasku. Nykyään noita tilaisuuksia on tuhoton määrä verrattuna siihen, mitä niitä oli 50 vuotta sitten. Sen takia varkauksiakin on nyt enemmän. Jos tilaisuudet vähenisivät vähenisivät varkaudetkin. Hevosvarkaudet ovat nykyisin suhteellisen harvinaisia, samoin shekkipetokset.
Ei varkauksia kukaan vähättele. Jutussasihan oli vain kyse siitä, kuka on syyllinen. Kaikki eivät usko, että henkilkunta voisi varastaa niin paljon. Voi olla, ettei varastakaan puolta, vaikka Kaupan keskusliitto niin väittää. Se on ehkä laskenut loppuosan hävikistä henkilökunnan kontolle. Siis kun siitä on ensin laskettu pois ulkopuolinen varkaushävikki. Todellisuudessahan hävikin syitä ei tarkkaan tunneta. Ne voivat olla myös kirjanpidollisia virheitä, pilaantuneen tai rikkoutuneen tuotevalikoiman poistoa jne. Tämä puolet on arvio, ei varma tieto, koska sellaisen esittäminen on mahdottomuus.
...sinuna olisin hissukseen, sen verran vakava paikka tämä on!
Keskustavarkaat aiheuttavat veronmaksajille vähintään 1,8 miljardin euron vuosittaiset tappiot. Siis 7 kertaa suuremmat kuin kaupan tappiot.
Annoin tuolla Oiva Härkösen avaamassa ketjussa sinulle äsken vastineen perin omituisiin käsityksiisi ammattiyhdistysliikkeen roolista työelämässä, mutta kun se ketju on jäänyt jo kauksi, nostan saman tähän:
Minkähänlaisesssa työelämässä ja missä tehtävissä olet ollut, kun käsityksesi ammttiyhdistysliikkeen asemasta työelämässä on noin nurinkurinen.
Asia on juuri niin kuin tuo nimimerkki työnantaja sanoo. Ei tulisi yhtään mitään vähänkään suuremman työpaikan työsuhdeasioiden hoitamisesta, jos se ei tapahtuisi ammattiyhdistysten edustajien eli luottamusmiesten kautta.
Minä en ole ollut koskaan työnantaja "omaan piikkiini", mutta olen ollut suuren työnantajan joltinenkin pomo, siis työnantajan edustaja, ja minulla oli useita kymmeniä omia alaisia ja vielä enemmän yhteistoimintatahoja sekä talon sisällä että ulkopuolisiin yrityksiin (sopimuskumppaneihin, urakoitsijoihin, alihankkijoihin jne.) Laajempien ja merkittävimpien (useita työntekijöitä koskevien, periaatteellisten, tulkinnanvaraisten jne.) kysymysten ratkaisusta oli aina syytä neuvotella a.o. luottamusmiehen kanssa, ihan oman selkänsä suojatakseen, ja usein jouduttiin turvautumaan työmaakokoukseen, jossa ilman muuta oli syytä olla mukana myös ay-taho.
Ammattiyhdistysliike on elimellinen osa työelämää ja hyvin tarpeellinen, välttämätönkin myös työnantajan kannalta. Sellainen, joka puhuu sinun tavallasi, on todellisuudesta pihalla kuin lumiukko.
Huomaan, että Oiva Härkönen on oikonut avauksessa esittämäänsä, eli hänkin näkyy ymmärtävän ammattiyhdistysliikkeen merkityksen ja pitävän sitä hyvänä ja tarpeellisena myös työnantajan kannalta. Ihmettelinkin tuota Oivan avausta, kun tiedän hänen olleen sentään melkoisissa työprojekteissa mukana. Sinä et ole näköjään ollut. Tai sitten et ole ymmärtänyt niistä mitään. Teitä kepulaisia kunnallisvaaliehdokkaita näkyy yhdistävän ominaisuus olla pihalla monesta asiasta, ja aivan erityisen siitä, mistä mieluiten puhutte.
Johan se Mooseksen appi Jetro opetti Moosesta jotenkin näin: "Ei siitä tule mitään, että sinä yrität yksin johtaa kymmentätuhatta miestä, sinä näännyt sen taakan alle. Ota kymmenen hyväksi tuntemaasi miestä, ja käske niiden ottaa johtoonsa kymmenen miestä, ja niiden taas kymmenen jne." Sanotaankin, että Jetro oli ensimmäinen sotilasorganisaattori, sillä hänhän kehotti Moosesta luomaan edelleenkin eri maiden armeijoiden käyttämän pyramidiorganisation.
Samanlainen pyramidiorganisatio se on työelämässäkin, siellä vain sikäli lineaarinen tai matriisimainen, että rinnan kulkevat työnantajan ja työntekijöiden organisaatiot, molemmat yhtä tarpeelliset kaiken sujumisen kannalta.
"emeritus-tittelisi ansainnut?
Missä ja miten olet "
-----------------------------
...en suuremmin sitä ole ansainnut, mutta jos 44 vuotta työelämässä on ollut mukana, niin eiköhän se ole ole tavalla tai toisella ansaittu.
Emeritushan tarkoittaa, eläkkeelle siirtynyt, täysin ansaittu!
vaan siitä että "suutari" pysyköön lestissään, niin kuin vanha sanonta kuuluu.
Ay- liike on hyvinkin tarpeellinen. Mutta Ay- liike on saanut liian suuret valtuudet sellaisille alueille jotka sille ei kuulu.
Esimerkiksi, irtisanomistilanteessa ammattiliitolla on "sakotusoikeus" siitä että suhdanteet muuttuvat ja välillä pitää pistää työntekijöitä "pihalle". Eli kun tuotanto laskee markkinoiden supistuessa tyntekijöille "kupataan" kaikenlaisia korvauksia ja irtisanoimissuojaa.
Jos yritys sanoo irti työntekijöitä tuotannollisista ja taloudellisista syistä, on siinä tarkoituksena jatkaa toimintaa pienemmällä työntekijämäärällä ja odottaa suhdanteiden paranemista ja sitten ottaa taas lisää työntekijöitä. Näinhän ne työmarkkinat pitäisi toimia.
Mutta tämä "häirikkö" ei anna tähän mahdollisutta. Kun yritys ajetaan taloudellisiin vaikeuksiin ylimääräistä "kupaamalla" sukeltaa yritys usein niin syvälle, että yrityksen selviytyminen on vaakalaudalla. Silloin pitää laittaa työntekijöitä entistä enemmän "pihalle" ja teettää lopuilla sitä enemmän töitä.
Tästä johtuu se että nykyisin työn alla uuvutaan ja loput ovat työttöminä. Yritykset ei palkaa uusia työntekijöitä koska niistä irtipääseminen on kallista. Jos näissä irtisanimisasioissa olisi joustavuutta, ei suomessa paljon työttömiä olisikaan.
On tietenkin sitten niitä yrityksiä jotka pyrkivät työntekijöitä "kupaamalla" lisäämään osinkojenjakovaraa. Tällaisten yritysten osalle tämä järjestelmä on tietenkin tarpeen, mutta jostakin syystä sitä sovelletaan jokaiseen yritykseen riippumatta siitä miksi se tilanne on tullut.
Tässä yksi esimerkki monista, miksi Ay- liike saa vastusta. Jäsenmäärän pitäisi käydä niin pienenä että liitot palaisivat omaan ruotuunsa. Muu ei näytä saavan niihin minkäänlaista rajaa. Aina vain vaaditaan enemmän ja enemmän.
Ei edes 90- luvun lamam saanut mitääm järkeä näiden "öykkäöreiden" toimintaan.
Laitisen Jorkka eli "emeritus" on virkaheitto inssi Nokian kaupungista. Ei siis Nokia Oy:stä.
Emeritus titteli ei sovi hänelle millään muotoa.
Se sopii vain akateemiseen maailmaan ja Jorkka ei ole diplomi-insinööri vaan opistoinssi.
Onko sitä virallisesti tapana käyttää sellaisten henkilöiden, jotka ovat joskus jotain puuhastelleet ja jääneet eläkkeelle?
Eikö sitä enemmän käytä nuo proffat ja muut sellaiset?
Käytetäänkö ikänsä metsätöitä tehneestä ja eläkkeelle siirtyneestä henkilöstä titteliä emeritus?
Eikö se sinunkin kohdallasi ole enemmän vitsi?
"Emeritustittelin käytöstä"
--------------------------------
"emeritus" ei ole titteli, se on määritelmä:
täysinpalvellut, lat. maskuliini emeritus, feminiini emerita, eläkkeelle siirtynyt henkilö, joka on saavuttanut oikeuden täyteen eläkkeeseen.
"Onko sitä virallisesti tapana käyttää sellaisten henkilöiden, jotka ovat joskus jotain puuhastelleet ja jääneet eläkkeelle?"
----------------------------------
Ei ole kovin yleinen tapa, mutta soisin yleistyvän.
"Eikö sitä enemmän käytä nuo proffat ja muut sellaiset?"
---------------------------
Se on totta, mutta ei se ole professorien yksinoikeus.
"Käytetäänkö ikänsä metsätöitä tehneestä ja eläkkeelle siirtyneestä henkilöstä titteliä emeritus?"
---------------------------
En ole kuullut, mutta aivan hyvin voisi käyttää.
"Eikö se sinunkin kohdallasi ole enemmän vitsi?"
----------------------------
Ei suinkaan, olen ihan aidosti eläkkeellä ja omasta ja KELA:n mielestä ansainnut eläkkeeni.
"Laitisen Jorkka eli "emeritus" on virkaheitto inssi Nokian kaupungista. Ei siis Nokia Oy:stä."
-------------------------------------
En ole virkaheitto, enkä inssi, vaan eläkkeelle siirtynyt toimihenkilö, viimeinen työelämän ammattinimike kortissani oli IT-Analyst. Viimeisen kouluni kävin TTO:ssa, josta koulun puolelta valmistuneita siihen aikaan kutsuttiin teknikoiksi. Suurimman osan työelämästäni oli Oy Nokia Ab palveluksessa Nokialla, viimeiset vuodet amerikkalaisen suuryrityksen palveluksessa, työpaikka oli silti entinen.
"Emeritus titteli ei sovi hänelle millään muotoa."
------------------------------------
Minun mielestäni sopii kuin nenä päähän.
"Se sopii vain akateemiseen maailmaan ja Jorkka ei ole diplomi-insinööri vaan opistoinssi."
------------------------------
En ole opistoinssi.
Ja käyttäähän se Ahokin itsestään nimitystä presidentti.
"En ole opistoinssi."
Et olekaan, olet eläkkeelle siirtynyt toimihenkilö, joka käyttää itsestään määritelmää emeritus,kuulostaakseen hieman hienommalta kuin itseasiassa onkaan.
Käyttäähän kepuveljesikin itsestään nimitystä "vastaava toimittaja", vaikkei osaa edes kirjoittaa.
Minunkin mielestäni nuo tittelit, tai miksi niitä haluatkaan kutsua sopivat teille kummallekin tosiaan kuin nenä päähän.
Ne ovat ihan sopivia titteleitä kahdelle valitsematta jääneelle kepulaiselle kunnallisvaaliehdokkaalle.
Se kolmas saitilla esiintynyt keppanaehdokashan vetäytyi saitin julkisuudesta pois vaalien jälkeen.
Aikoi tekaista kirjan, hehee..
Suomessa tulee nyt työntekijöiden irtisanominen
loppujen lopuksi varsin edulliseksi työnantajille.
Monissa Keski-Euroopan maissa
työnantajat ovat velvoitettuja maksamaan
hyvinkinhuomattavia irtisanomisrahoja työntekijöille, eli 6-12 kk:n bruttopalkka riippuen työntekijän palvelusvuosista. Ja tämä maissa,joissa työntekijöiden järjestätytymisaste
on noin 20-30 %.
Tämä Georgia Pacificin entinen työläinen on eläkkeellä ylentänyt itsensä lähes akateemiseksi...
:)))
Pienenä kevennyksenä veikkaan, että firmalla on ollut nimiä Nokian Paperi, James River ja Georgia-Pacific ja pomosi on ainakin aikaisemmin ollut Toivolan Olavi, joka oli minun työkavereitani VTKK:ssa 1960-luvulla.
...onneksi olkoon!
niin kyllä se vain passaa. Laitetaan sellaiset irtisanomistaksat että ei ole tarvetta sen jälkeen palkata.
Usein yrityksessä on suhdanteiden vaihtelut hyvinkin nopeita. Voi tarvita saman työntekijän takaisin kuukauden kuluttua, vaikka irtisanimishetkellä ei ole tiedossa työtä kaikille. Jos tämä työntekijä on "kupannut" ammattiyhdistyksen painostuksesta vaikka kolmen kuukauden palkan itselle, luuletko että työnantajalla on varaa, tai halujakaan ottaa työntekijää takaisin, tai yleensäkään työntekijää. Taitaa jakaa senkin työtarpeen jäljellä olevien työntekijöiden kesken. Eli töihin jäävillä työtaaakka kasvaa, kun ei uskalla ottaa lisää työntekijöitä.
Tästä se määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden "ongelma" rakentuu.
Aika lyhyesti ajateltu tällainen "irtisaniomissakko". Olisi parempi että irtisanimiskuluja ei olisi ja työnantaja voisi palkata aina sen määrän työntekijöitä kuin kulloinkin tarvii ilman irtisanimissankitioiden pelkoa. Suurin osa yrityksistä ottaisi heti lisää työntekijöitä jos tämä irtisanoimisasia olisi helpompi. Sanoisin että se hallituksen työllistämistavoite tulisi täyteen kolmessa kuukaudessa. Eli 100 000 uutta työpaikkaa. Mutta onhan se tiedossa että yleislakolla tällainen työllistäminen estetään jos muu ei auta.
Sellaiset työntekijät jotka ei näitä irtisanimiskorvauksia ota eivät oile työttöminä kuukautta pitempään. Eli saavat uuden työpaikan nopeasti. Nämä "kuppaajat" jäävät pitkäaikaistyöttömiksi. Ei niitä uskalla palkata. Mutta jos joku uskaltaa voi sellainen työntekijä "kupata" jopa puolentoistavuoden palkan vuodessa.
Pakkoko suomessa on mennä sellaiseen tyhmyyteen jota muualla harjoitetaan. Pitäköön ongelmansa joka on sen laatinut.
Paas Laitinen työmarkkinareformisti-Vanhanen tekemään jotain.
S-ryhmän palkkajohto maksaa itselleen tulosboonuksia, jotka tuskin ovat osuustoiminta-aatteen mukaisia.
Onko tuollainen kuormasta syöminen jäsenten rahojen varastamista?
t:jarmo