Allt fler finländare söker sig till högskolor i Sverige.Till den här hösten har nästan 13600 sökt till kurser och program i Sverige.
Läkare och juristutbildningar är populära.
Läkare och juristutbildningar är populära.
Ubildning i Sverige lockar allt fler finländare.
svenskayle
37<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Det är ju bra att svenskspråkiga åtminstone är välkommna till utbildningar i Sverige.Inget gnäll om "stöld " av finskspråkigas platser.
Svårt att bli svenskspråkig psykolog i Finland, I Åbo finns 18 studieplatser och 15 tävlar om varje plats.
Därför är det så otroligt svårt att på psykvård på svenska,finns inte tillräckligt med vårpersonal.
Maan ruotsnkieliset voivatkin hyvin nojata Ruotsin koulutustarjontaan. Suomenkielisistä ruotsinkielisiin koulutuksiin Suomessa tai Ruotsissa menee alke prisentti ikäluokasta. Suomenkielisten on saatava kouluttautua suomeksi maailman ainoassa suomenkielisessä maassa. Kilpailu opintopaikoista vain on suomenkielisellä puolella kova. Ja tietysti korkeakouluopintojakin haittaa se vihattu pakkoruotsi. Siitä on päästävä eroon.
Nu är det ju inte enbart svenskspråkiga finländare som söker sig till Sverige utan en hel del finskspråkiga också.Kanske de har haft nytta av pakkoruotsi ?
Enimmäkseen A-ruotsin eli vapaaehtoisen ruotwin lukijoita. Enimmäkseen pyritään muualle kuin ruotsiin, joten muista kielistä olisi enemmän hyötyä.
Jag tycker nog att över 13 000 studenter är mycket på ettår.
I Tyskland studerar ungf.1500 finländare tex.
Jag tror nog att Sverige har mest av finländska studerande.
Enimmäkseen pyritään muuten Ruotsiin ja valtaosa Ruotsiin menijöistä ovat jopa äidinkieleltään suomenkielisiä.
Kaikki koululaiset eivät vain kaiva nenää ruotsin tunneilla vaan näkevät ruotsin oppimisen mahdollisuutena.
Ruotsin kielen taito on suomen ja englannin jälkeen hyödyllisin kielitaito Suomessa.
Ankdam: Ruotsin kielen taito on suomen ja englannin jälkeen hyödyllisin kielitaito Suomessa.
Ote tämän viikon hesarin jutusta:
Englanti on liike-elämän ykköskieli, joten sen sujuva osaaminen on muita kieliä tärkeämpää, sanoo myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Leena Louhiala-Salminen. Johtamisen laitoksella työskentelevä Louhiala-Salminen on tutkinut englannin kielen käyttöä kansainvälisten yritysten yhteistyökielenä.
"Tutkimuksissa on sivuttu myös muiden kielten roolia. Ruotsin kielestä voi varmasti olla alakohtaista, tilannekohtaista tai yrityskohtaista etua. Ajattelen sen olevan hyvä lisä kielitaitoon, mutta ei voi sanoa, että ruotsi olisi tärkeämpi kuin vaikka saksa, ranska tai kiina", hän sanoo.
Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden 5 yleisintä kohdemaata 2013:
Britannia 1 834
Ruotsi 1 039
Viro 817
USA 372
Alankomaat 281
Kuinka suuri osa Ruotsiin lähtevistä on ruotsinkielisiä?
Jos tietäisimme, kuinka suuri osa Ruotsiin opiskelemaan menijöistä on ruotsinkielisiä, veikkaan että näkisimme, että suomenkielisiä menee jo nyt enemmän Viroon kuin Ruotsiin.
Joka tapauksessa muualla kuin Ruotsissa opiskelevia on valtava enemmistö.
Intressanta siffror, MEN antalet studerande i Sverige har ökat med över 290 på ETT år.
För nu studerar 1330 i Sverige enligt CIMO av 6853 totalt.
Om man dessutom räknar med de som studerar i Danmark och Norge, så ökar siffran till 1555 studenter.
Det betyder att 24 % av studenterna studerar i länder av skandinaviska är mycket nyttigt. (1555/6853 * 100).
Så från det perspektivet så blir nog kunskaper i svenska relativt centrala efter engelskan, för följande språkgrupp är tyska och där studerar 278 studenter, vilket gör ungefär 4 % av studenterna.
Engelska ca 40%
Svenska ca 24 %
Tyska ca 4 %
Källa:
http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/43216_STO_kohdemaittain_2004-5_2013-2014.pdf
"Jos tietäisimme, kuinka suuri osa Ruotsiin opiskelemaan menijöistä on ruotsinkielisiä, veikkaan että näkisimme, että suomenkielisiä menee jo nyt enemmän Viroon kuin Ruotsiin."
Ruotsinkielisistä lukioista ylioppilaita valmistuu vuosittain noin 2200 (7,6% kaikista), joten mikään valtava määrä niitä ruotsinkielisiä ulkomaille menijöitä ei voi olla. Ruotsiin menijöistäkin siis vain pieni murto-osa.
Jos ruotsinkielisiä lähtee Ruotsiin parisataa, niin se riittää nostamaan Viron Ruotsin ohi suomenkielisten kohdalla. Ahvenanmaalta on perinteisesti lähdetty Ruotsiin ja sieltä valmistuu jo parisataa lukiolaista vuosittain. Nykyään myös ammattikoulupapereilla voi jatkaa, mikä kasvattaa äidinkieleltään ruotsinkielisten jatkoon pyrkivien joukkoa.
"Alongside the importance of English as a business language, it is other languages that provide the competitive edge. This partly reflects the im- portance of cultural understanding in international business transactions, but it is also the result of trying to engage with markets where there is very little English spoken. China, France, Germany and Russia are re- ported as especially challenging markets for businesses which cannot communicate in local languages."
Ruotsissa paras englannintaito Euroopassa Maltan lisäksi.
EU Suomen olisi syytä panostaa suurten vieni/tuonti maiden kielitaitoon jossa ei niinkään hyvä englanin kielen valmius, puhumattakaan ruotsin kielen valmious.
"Pakkoruotsi tuo töitä
Monet vastaajat kertovat, että suomalaisilla on ulkomailla hyvä maine. Koikkalaisen mukaan yllättävän monet ovat löytäneet töitä sen takia, että heillä on hyvä kielitaito ja erityisesti siksi, että he puhuvat kahta harvinaista kieltä: suomea ja ruotsia.
– Venäjää, ranskaa tai espanjaa puhuvia on tarjolla muitakin, mutta suomalaiselle työnhakijalle kahden harvinaisen kielen taito voi antaa kilpailuetua muihin työnhakijoihin nähden, hän kertoo."
http://www.taloussanomat.fi/oma-raha/2011/01/13/menestys-ulkomailla-ei-takaa-toita-kotimaassa/2011556/139
Miksei nefe kommentoi?
P.S. Tämä edellisen postauksen viesti on nimittäin juuri se pointti.Maailma on täynnä suurten kielten puhujia ja osaaja, erityisesti natiivipuhujia, mutta kun työnhausta on kyse pitää osata jotain jolla erottuu joukosta.
Ei kombinaatio suomi - englanti ole mikään myyntivaltti.
Itse puhun kolmea niistä Euroopan suurista kielistä mutta se keli josta on työelämässä ollut eniten hyötyä ja jolla olen tehnyt eniten rahaa on pieni, marginaalinen , harvinainen kieli jota harva osaa.
Ei ole olemassa mitään yhtä ainoata parasta ratkaisua mutta ruotsin taito on suomalaiselle taatusti hyödyllinen jos vain haluaa käyttää sitä. Jos ei nefe keksi ruotsille käyttöä niin tuskin keksii ranskalle ja saksallekaan, puhumattakaan espanjasta.
Mitään "vapaata usean kielen kielivalintaa" ei koskaan tule, se on satavarmaa, sellaiseen ei tule koskaan olemaan varaa eikä koulujärjestelmämmekään pystyisi sellaista valikoimaa oikeudenmukaisesti tarjoamaan.
"Tutkimuksissa on sivuttu myös muiden kielten roolia. Ruotsin kielestä voi varmasti olla alakohtaista, tilannekohtaista tai yrityskohtaista etua. Ajattelen sen olevan hyvä lisä kielitaitoon, mutta ei voi sanoa, että ruotsi olisi tärkeämpi kuin vaikka saksa, ranska tai kiina."
Ankdam siis suosittelee riikinruotsalaisille kilpailukyvyn lisäämiseksi kahden pienen kielen pakkoa jokaiselle: joko pakkosuomi tai pakkosaame.
;)
Eipä siitä tietenkään haittaa olis mutta onhan Ruotsissa jonkinlainen reservi niitä suomen kielen taitoisia jo valmiina. Sääli vain että suomenkieliset, sen lisäksi etteivät halua opetella ruotsia, eivät opittuaan ruotsia enää halua opiskella suomea.
Kun riikit (lähinnä ruosut) alkavat opiskella suomea menetämme senkin edun, silloin kai sit nefe on tyytyväinen.
No lycka till hankkeellesi saada pakkosuomi Ruotsiin. Älä sitten ylläty, kun riikit vastaavat juuri niin kuin fennotkin: riesa, hidaste ja este - ja täysin turhaa.
Tosin kyllä sinä tämän tiedätkin. Sitkeästi vaan leikit, ettet ole ymmärtävinäsi.
Britannia, Viro, USA ja Alankomaat ovat maita, missä ruotsin kielestä on yhtä paljon hyötyä kuin reikäisestä kondomista.
Et tainnut ihan ymmärtää, mitä edellä on kirjoitettu. Ruotsi on edelleen yksi suosituimmista ulkomaisista opiskelumaista, ja valtaosa hakijoista on suomenkielisiä. Mainitsemissasi maissa taas ei puhuta ruotsia, joten on ymmärrettävää, että niissä ei myöskään tarjota ruotsin kielellä opetusta yliopistoissa - mutta kiitos tiedosta, tämä oli todella tärkeä asia kertoa palstalaisille!
Kyllä hän ymmärsi, ettei ruotsi todellakaan ole englannin jälkeen hyödyllisin kieli (lue professori Louhialan arvio yllä) ja ettei Skandinaviaan suinkaan suuntaa ulkomaille lähtijöiden enemmistö. Kysyä voi, millainen lähtijäjakauma olisikaan, jos meillä saisi valita pakkoruotsin sijaan muita kieliä.
Kuule, ulkomaille lähtevät lähtevät sinne ihan riippumatta pakkoruotsista. He eivät ole kuten sinä, joka jää rannalle ruikuttamaan, että kaikki meni pakkoruotsin takia pieleen. Todellisuus on jotain aivan muuta kuin mitä kuvittelet sen olevan. Jos et usko, kysy keneltä tahansa kaduntallaajalta.
Precis. Dessutom är det endast i Sverige, Norge och Danmark där finska medborgare får gratis utbildning. I UK kostar det kring 9 000 pund per år att studera på universitet. Kostnad för en kandidat och 2 årig master examen (9 000 * 5) = 45 000 pund = 63 5000 EUR. Versus övriga Skandinavien = 0 EUR.
Kan ju vara en förklaring till att 24 % av studenterna söker sig till Skandinaviska länder.
Och då har vi inte pratat om USA ännu...
Kuulepas, Åbo Akademi kysyi taviksilta ja 74% halusi ruotsin vapaaehtoiseksi. Mitä kohtaa tässä virkkeessä et ymmärtänyt?
Kielten tarvetta Suomessa tutkinut professori siis sanoi: " ei voi sanoa, että ruotsi olisi tärkeämpi kuin vaikka saksa, ranska tai kiina"
Mitä kohtaa tässä virkkeessä on vaikea ymmärtää?
Seuraatko ketjun keskustelua ollenkaan? Täällä puhutaan ulkomaille lähtemisestä. Nyt ei keskustella pakkoruotsista. Sorppa, mutta jotenkin tuntuu, että teillä nefeillä on puurot ja vellit koko ajan sekaisin.
Alkujaan hehkuteltiin vain Ruotsin vetovoimaa, joka sitten paljastuikin kohtuullisen pieneksi ja sitä paitsi enimmäkseen ruotsinkielisiä kutsuvaksi. Muilla kieliryhmillä on pääasiassa muut kohteet pakkoruotsisra huolimatta. Voi vain aavistella, mikä kohdemaiden jakauma olisi vapaan kielivalinnan vallitessa.
Suomalaisten on helpompi päästä opiskelemaan ulkomaille kuin Suomeen, koska Suomen kielirasistisessa koulutusjärjestelmässä opiskelupaikoista valtava osa on varattu ensisijaisesti ruotsalaisille.
Kalliiksihan se tietenkin tulee. Ulkomailla koulutuksesta joutuu maksamaan, Suomessa sen saa ilmaiseksi.
En tiennytkään, että Suomessa opiskelupaikat on varattu ensisijaisesti ruotsalaisille. Minä kun luulin, että Suomessa suurin osa opiskelijoista on suomalaisia, suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä. Milloinkohan tällainen uusi laki on tullut voimaan. Laitatko ihan linkin.
Nykyisessä maailmassa ruotsalainen on ihminen joka kykenee kommunikoimaan lähes täydellisesti ruotsin kielellä. Kaikki muut määritelmät ovat rasismia. Näin ollen voidaan hyvin sanoa, että Suomessa on varattu suhteellisesti ottaen merkittävä osa opiskelupaikoista ruotsalaisille verrattuna suomalaisille (suomea lähes täydellisesti osaaille) varattuihin opiskelupaikkoihin.
ruotsalainen = Ruotsin kansalainen
(suomen kieli ei taida olla sulla ihan kaikkein vahvimpia aloja...)
Pakkoruotsi edistää aivovuotoa. Ei ole kansantaloudellisesti järkevää kouluttaa ihmisiä vientiin.