Tiedän, että näitä topiceja on paljon täällä. Nyt on vaan niin masis päällä, että pakko päästä ruikuttamaan.
Olemme siis avopari, jolla seksiä on n. Kerta viikkoon. Tai on, jos minä (nainen) vongun. Olen alle 30-vuotias, urheilullinen ja ihan ok näköinen pakkaus, joka todella nauttii seksistä ja intohimosta. En ole mikään jakis, itse asiassa olin n. 8 vuotta sinkkuna, koska irtosuhteet ei kiinnosta. Kun oma mies tuli kuvioihin, alkoi hormonit hyrräämään ja hän on ainut ihminen, josta minulla on fantasioita tai seksuaalisia ajatuksia.
Voisin harrastaa seksiä joka päivä ja vaikka useitakin kertoja. Tietty rauhallisempikin tahti riittäisi. Alkuun meillä, kuten kaikilla uusilla pareilla, oli petipuolella melkoista vipinää ja nautin tästä suunnattomasti. Jo alusta asti minä olen tehnyt 90% aloitteista. Pikku hiljaa kuvioihin kuitenkin hiipi torjumiset ja seksistä kieltäytymiset.
Esim. Saatan joskus kesken yön herätä ja katsoa nukkuvaa miestäni ja tulla märäksi. Minulla oli tapana (viikonloppuisin!) herätellä miestäni ja mouruta vähän, kuinka märkä olen ja näin. Jossain vaiheessa mies alkoi suhtautua kärttyisästi asiaan, joten se jäi. Samoin kävi aamuseksille tai mille tahansa yhtään spontaanimmalle menolle. Mieheni on usein väsynyt, liian ähkyssä, ei huvita. Hän haluaa istua ja pelata.
Saan pakit vonkumisilleni n. 70% todennäköisydellä. Miehelleni riittää kerta viikkoon tai kahteen. Tai jopa kuukauteen? Jos en ole vonkumassa, mitään ei tapahdu, joten en edes tiedä, kuinka pitkä väli voisikaan olla :( Mies ei juuri masturboikaan, joten panotkin ovat pikaisia, ja usein viimeistelen itse itseni. Olen huomannut, että omat haluni ovat alkaneet häipyä samalle tasolle kun sinkkuna ollessani. Seksiä ei tule ajateltua enää niin usein.
Meidän parisuhteemme on ok, jotain pientä kiukutteluriitaa. Pusuja ja hellyyttä kyllä on. Olen sängyssä avoin, ratsastan, otan suihin ja anaalikin käy. Tultuani torjutuksi monet kerrat minusta on alkanut tuntua, että olen vaan liian ruma tai epähaluttava jaksaakseni kiinnostaa miestäni :(
Onko muut painineet samojen ongelmien kanssa? Ei tunnu, että puhuminenkaan auttaa, kun mies kokee sen painostavana. Ja jos puhe johtaa seksiin, sekin tuntuu yleensä minusta itsestäni nihkeältä kun koko aja miettii, ettei tuo oikeesti halua. Panee vaan velvollisuuden tunnosta.
Olemme siis avopari, jolla seksiä on n. Kerta viikkoon. Tai on, jos minä (nainen) vongun. Olen alle 30-vuotias, urheilullinen ja ihan ok näköinen pakkaus, joka todella nauttii seksistä ja intohimosta. En ole mikään jakis, itse asiassa olin n. 8 vuotta sinkkuna, koska irtosuhteet ei kiinnosta. Kun oma mies tuli kuvioihin, alkoi hormonit hyrräämään ja hän on ainut ihminen, josta minulla on fantasioita tai seksuaalisia ajatuksia.
Voisin harrastaa seksiä joka päivä ja vaikka useitakin kertoja. Tietty rauhallisempikin tahti riittäisi. Alkuun meillä, kuten kaikilla uusilla pareilla, oli petipuolella melkoista vipinää ja nautin tästä suunnattomasti. Jo alusta asti minä olen tehnyt 90% aloitteista. Pikku hiljaa kuvioihin kuitenkin hiipi torjumiset ja seksistä kieltäytymiset.
Esim. Saatan joskus kesken yön herätä ja katsoa nukkuvaa miestäni ja tulla märäksi. Minulla oli tapana (viikonloppuisin!) herätellä miestäni ja mouruta vähän, kuinka märkä olen ja näin. Jossain vaiheessa mies alkoi suhtautua kärttyisästi asiaan, joten se jäi. Samoin kävi aamuseksille tai mille tahansa yhtään spontaanimmalle menolle. Mieheni on usein väsynyt, liian ähkyssä, ei huvita. Hän haluaa istua ja pelata.
Saan pakit vonkumisilleni n. 70% todennäköisydellä. Miehelleni riittää kerta viikkoon tai kahteen. Tai jopa kuukauteen? Jos en ole vonkumassa, mitään ei tapahdu, joten en edes tiedä, kuinka pitkä väli voisikaan olla :( Mies ei juuri masturboikaan, joten panotkin ovat pikaisia, ja usein viimeistelen itse itseni. Olen huomannut, että omat haluni ovat alkaneet häipyä samalle tasolle kun sinkkuna ollessani. Seksiä ei tule ajateltua enää niin usein.
Meidän parisuhteemme on ok, jotain pientä kiukutteluriitaa. Pusuja ja hellyyttä kyllä on. Olen sängyssä avoin, ratsastan, otan suihin ja anaalikin käy. Tultuani torjutuksi monet kerrat minusta on alkanut tuntua, että olen vaan liian ruma tai epähaluttava jaksaakseni kiinnostaa miestäni :(
Onko muut painineet samojen ongelmien kanssa? Ei tunnu, että puhuminenkaan auttaa, kun mies kokee sen painostavana. Ja jos puhe johtaa seksiin, sekin tuntuu yleensä minusta itsestäni nihkeältä kun koko aja miettii, ettei tuo oikeesti halua. Panee vaan velvollisuuden tunnosta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hups tulipa sitten typottua otsikko:x
en usko että sinussa vikaa olisi mutta miehelläsi voi olla toinen nainen kirjoittele minulle
On ihan tavallista, että seksihalujen määrä ei kohtaa. Niin erikokoiset ne eri ihmisillä on. Sinussa ei ole kertakaikkiaan mitään vikaa. Seksihalujaan ei vaan voi suurentaa omalla päätöksellään, ei kerta kaikkiaan voi. Miehesi tuntee ilman muuta olevansa painostettu, koska ei voi asialle mitään. Etkä sinä voi vähentää halujasi. Se on ihan yhtä mahdotonta.
Kompromissia voi rakennella. Kun miehesi ei voi ryhtyä yhdyntään, hän voi suukotella vittuasi ja kielellä hyväillä klitoristasi. Hän voi työntää dildon persereikääsi tai emättimeesi tai hieroa sillä klitoristasi. Ongelman tuottaa se, ettei hän voi määrättömästi tehdä näitäkään, koska jos ei ole kiihottunut, se rupeaa liian runsaana käymään työstä. Siis vain jonkun verran.
Sinä taas etenet kompromississa, kun harjoitat runsaampaa itsetyydytystä. Itse asiassa tee sitä melkein aina. Kun luet tai katsot teeveetä, hyväile samalla vittuasi, loputtomasti, tunnista toiseen.
Teillä kuitenkin menee suhteellisen hyvin. Eroamalla ja vaihtamalla voi käydä ihan samoin, tarpeet eivät kohtaa. Eräs asia kuitenkin kannattaa tsekata: mikä on miehesi mieshormonitaso. Jos se on liian matala, seksihalut ovat vähäiset. Jos se taas on normaali, vähähaluisuus johtuu muista seikoista, eikä niitä juuri voi muuttaa.
Monet epäilevät itse, ja monet neuvovat, että miehellä olisi toinen nainen. Tällaiset kuvitelmat on syytä sivuuttaa. Paranoidiset mustasukkaisuusajatukset eivät juuri koskaan satu kohdalleen.
Kun seksihalut eroavat merkittävästi, vähemmän halukas on VELVOLLINEN suomaan toiselle myös sivusuhteen. Tosin nyt et sitä itsekään halua. Kuitenkin useat naiset, jotka ovat alkujaan olleet jyrkästi sitä vastaan, ovat tilanteen tultua todelliseksi pitäneet sitä aivan ihanana. Harkitse sitäkin, aluksi fantasioissa, ehkä myös todellisuudessa.
Muuten, aloituksestasi näkyy, että olet hyvin sivistynyt ja hienostunut tyttö. :)
ikuisuusongelmaM neuvoi hyvin. Itselläni ihan samanlainen avioliitto. Menin naimisiin elämäni rakkuden kanssa. Alussa kaikki hyvin, vaan sitten koitti arki.
Miehelleni riittää loistavasti seksi kerran viikossa. Eikä olisi harmissaan vaikka kaueminkin olisi ilman. Kerran katsoin kauanko kestää ennenkuin se tekisi aloitteen. Kuukautta kauemmin en sitten jaksanut sitä odottaa.
Valitettavasti sitä tuntee itsensä iljettäväksi olioksi, kun useasti tulee torjutuksi. siltikin nämä erot on hyväksyttävä, jos meinaa tässä liitossa jatkaa.
Itse haluan jatkaa, ja siksi onkin itsetyydytys paikallaan.
Jos seksi tästä vielä vähenee, niin olen ilmoittanut, että muualta haen seksiseuraa. Jossain vaiheessa elämässä seksi kuitenkin loppuu, mutta ei vielä. siihen en suostu.
Merkillistä, kaksi fiksua peräkkäin. Tekee mieleni sanoa sama, minkä sanoin aapeelle, että kertomuksestasi päätellen olet hyvin sivistynyt ja hienostunut tyttö. Menestystä teille molemmille! :)