Uudet talot liian kuumia!

> Hm..no jaa paksut seinät vaikuttaa,

Juu, paksut seinät pitävät lämmön hyvin sisällä ja varaavat tietysti myös paljon lämpöä, eli kun ne kerran pääsevät kuumenemaan, niin niiden viilentäminen vaatiikin sitten konevoimaa tai ulkolämpötila alle 5 Celsius-astetta.

> meillä on kyllä ihanaa uusi kerrostaloasunto ja kaukoviilennys,

Kaukokylmä on kyllä hyvä keksintö.

> sitä paitsi ilman viilennystäkin kun on oma ilmanvaihtokone säädettävissä neljään eri asentoon,

Mikä kone teillä on ja onko viilennyspatteri koneessa?

> niin puhaltaa niin, että tukka hulmuaa, eikä ole kuuma.

Mulla ei ole viilennystä ja se on ihan sama vaikka tuo Ilto 270 keuhkoaisi miten, ei se mitään viilennä. Ilmamäärät on vain niin pieniä verrattuna tarvittavaan jäähdytystehoon, että meluhaitta on pahempi kuin hyvin pienestä viilenemisestä tuleva ilo.

> Paljon parempi asua, kuin vähän vanhempi jossa oli rakoventtiilit ikkunassa tuli pöly ja veto sisään ja liikenteen äänet, nyt moninkertainen suodatus ja lämmöntalteenotto, olen tyytyväinen.

No nuo ilmanvaihtokoneiden suodattimet ovat yleensä lähinnä likaantumissuojia kuten tuonne toiseen languun kirjoitin, eli suojaavat ilmanvaihtokonetta. Eivät poista kaikkein pahimpia pienhiukkasia, joita taajamassa riittää. Toki parempi kuin ei mitään mutta suodatuksen huomattava parannus ei toisaalta vaatisi mitään suurta muutosta koneeseen.

> ilman viilennystäkin kun on oma ilmanvaihtokone säädettävissä neljään eri asentoon, niin puhaltaa niin, että tukka hulmuaa, eikä ole kuuma.

Siis mistä tiedät että ilman viilennystä? Onko sinulla jokin käyttöliittymä jonnekin viilennyspatterin säätimeen vai?

hsrt kirjoitti:

> Hm..no jaa paksut seinät vaikuttaa,

Juu, paksut seinät pitävät lämmön hyvin sisällä ja varaavat tietysti myös paljon lämpöä, eli kun ne kerran pääsevät kuumenemaan, niin niiden viilentäminen vaatiikin sitten konevoimaa tai ulkolämpötila alle 5 Celsius-astetta.

> meillä on kyllä ihanaa uusi kerrostaloasunto ja kaukoviilennys,

Kaukokylmä on kyllä hyvä keksintö.

> sitä paitsi ilman viilennystäkin kun on oma ilmanvaihtokone säädettävissä neljään eri asentoon,

Mikä kone teillä on ja onko viilennyspatteri koneessa?

> niin puhaltaa niin, että tukka hulmuaa, eikä ole kuuma.

Mulla ei ole viilennystä ja se on ihan sama vaikka tuo Ilto 270 keuhkoaisi miten, ei se mitään viilennä. Ilmamäärät on vain niin pieniä verrattuna tarvittavaan jäähdytystehoon, että meluhaitta on pahempi kuin hyvin pienestä viilenemisestä tuleva ilo.

> Paljon parempi asua, kuin vähän vanhempi jossa oli rakoventtiilit ikkunassa tuli pöly ja veto sisään ja liikenteen äänet, nyt moninkertainen suodatus ja lämmöntalteenotto, olen tyytyväinen.

No nuo ilmanvaihtokoneiden suodattimet ovat yleensä lähinnä likaantumissuojia kuten tuonne toiseen languun kirjoitin, eli suojaavat ilmanvaihtokonetta. Eivät poista kaikkein pahimpia pienhiukkasia, joita taajamassa riittää. Toki parempi kuin ei mitään mutta suodatuksen huomattava parannus ei toisaalta vaatisi mitään suurta muutosta koneeseen.

Lue lisää

F7 kuitusuodattimen, kuten melkein kaikkien suodatintyyppien, erotusaste on kehnoimmillaan noin 0,3 mikrometrin hiukkasilla. Joiden tyypillinen lähde on epätäydellinen palaminen - siis liikenteen ja energiantuotannon päästöistä puhutaan. Tässä kokoluokassa erotusaste on vain noin 50 % eli puolet tulee läpi. Kuulostaan toki kehnolta, muttei "pykälää" parempi F8 suodatinkaan tai joku F9 elektriteettisuodatin, mitä tähän hommaan myös tarjojaan, mikään taivas vielä ole - nämäkin vuotavat kymmeniä prosentteja.

Sitäpaitsi tämä "puolet pois" on sekin paljon parempi kuin ei suodatusta lainkaan. Vrt. tämä ihan säälittävä ratkaisu, karmiventtiilit, mitä on vielä 2000-luvun alkupuolellakin uudusrakennuksiin työnnetty. Sihvilä on mallia G1 tjsp. eli pysäyttää hyttyset, kärpäset ja koivun siemenet. Pienhiukkaset tulee kaikki läpi ja valtaosa karkeasta pölystäkin.

> Suunniteltu päin helvettiä

Korjaus: ei suunniteltu lainkaan. Rakennettu vanhoilla piirustuksilla/suunnitelmilla = perinnetiedolla & perinteisillä ratkaisuilla.

Nimimerkki kokemusta on. Tuli asuttua Saton rakennuttamassa talossa, rakentajana NCC. Olihan siellä huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, koska 2008 sellainen oli jo pakollinen. Mutta muut ratkaisut olivat ehtaa perinnetietoa

- ikkunoilla pyrittiin keräämään "ilmaislämpöä", esim. itäjulkisivulla ei aurinkosuojalasia
- kylppärissä JA saunassa liki 200 W tehoiset rättipatterit tällaiset oli myös suurempien asuntojen vessoissa
- lisäksi pesutiloissa sähköinen lattialämmitys
- vesijohtonousut porrashuoneessa, jakojohdot kierteli porrashuoneen ja asuntojen eteisten katossa ... ja kun siellä kiertää LV meno&paluujohdoissa 55... 60 asteinen vesi, niin ei tullut vilu, porrashuoneessa oli sisäänkäyntitasoa lukuunottamatta talvellakin 24 °C ja kesällä vähän enemmän

Nuo rättipatterit olivat ihan saatanan keksintö. Niitä on opittu lätkimään pesutiloihin hirveät määrät, koska vanhemmissa taloissa ei ollut koneellista tuloilmaa, vaan laihialaismallin tekniikka = karmiventtiilit ikkunoissa. Vetohaitan vuoksi ne karmiventiilit aina laitetaan kiinni ja silloin ainoaksi henkireijäksi jää saunan korvausilmaventtiili. Kun koko kämpän korvausilma otetaan saunasta, niin pesutilat jäähtyvät. Joten niihin pitää laittaa reilusti lämmitystehoa.

Ylipäätään tällainen lämmitys pitäisi hoitaa tavallisella patterilla, jonka lämmitysteho säätyy ulkolämpötilan mukaan. Rättipatteria ei saisi sulkea ja vedenkin pitää aina olla yhtä kuumaa, joten patteri paahtaa täydellä teholla kesät talvet. Lisäksi oli se pikkuseikka, ettei vm 2008 talossa ollut korvausilmaventtiiliä saunassa, joten rättipatterit olivat aikalailla tarpeettomat!

Tällä liikalämmityksellä saatiin KPH lämpötilaksi paukkupakkasilla 24, nollakeleillä 26 ja kesällä lämmöt nousi yli 30. Partaa ajaessa & hampaita harjatessa piti riisuutua munasilleen, muutoin tuli hiki, kun joutui noin kovasti ponnistelmaan kuumassa!

Tuo kylppärin porrashuoneiden ylilämpenenminen taisi olla taustalla siinä, ettei asunnossa muutenkaan tarvinnut palella. Pakkohan sinne oli lopulta hommata "mobiilikylmennin" eli tällainen siirrettävä jäähdytyslaite.

No, nyt on toinen talo (vm 2012), missä ei ole rättipatteria kylppärissä, pelkkä vesikiertoinen lattialämmitys. Myös ikkunoiden lämmöneristys tuntuu olevan parempi. Tämä nykyinenkin kämppä lämpenee ihan liikaa, jos sälekaihtimet ovat auki, mutta kaihtimien sulkeminen antaa yllättävän hyvän suojan. Viime kesän pahimpien helteiden aikana sisälämpötilan huiput (imuroinnin tms. siivittämänä) 29, mutta yleensä keikuttiin 26-27.

Edellisessä kämpässä lämmöt nousi jo sateisena kesänä tuonne 27 °C tienoille ja seuraavaksi kesäksi hankin sen viilennyslaitteen. Ilman jäähdytyslaitetta olisi varmasti mennyt 30 rikki, kun ei se vekotinkaan aina jaksanut pitää lämpöjä kuin 26-27 asteen tasolla. Yksi naapuri kehui, että hänellä oli asunnossansa jatkuvasti n. 32 °C vaikka öisin ikkunat ja parvekkeen ovi selällään.

Eli nykyisessä talossa pelkkä sälekaihtimien kiinnipito riittää pitämään lämpötilat joten kuten siedettävällä alueella, kun ex kämpässä piti huudattaa 2 kW kylmästöintilaitetta jatkuvalla syötöllä. On siis taloissa eroja.

BTW, molemmissa tapauksissa kyseessä ylimmän krs asunto eli puut tai naapuritalot eivät suojaa. Nykyisessä on jopa reilusti enemmän ikkunapintaa, joten tilanteen voisi odottaa olevan heikompi. Vaan eipä ole, kun aivan selvästi tämän suunnittelussa on enemmän ajatusta uhrattu energiatehokkuuden ja aurinkosuojauksen suhteen.

Tästä esimerkistä näkee, että
- huonolla suunnittelulla tehdään talo, jossa paistuu hengiltä ilman koneellista jäähdytystä
- hyvällä suunnittelulla tehdään talo, missä ei sentään hengiltä paistu, vaikka hieman epämiellyttäviin lukemiin lämpö voikin nousta
- toki kon. jäähdytys olisi kiva, mutta se ei tarkoita, etteikö aurinkosuojaukseen yms. kannattaisi panostaa, säästyyhän siinä sitten jäähdytysenergiaa

ei_suunniteltu_lainkaan kirjoitti:

> Suunniteltu päin helvettiä

Korjaus: ei suunniteltu lainkaan. Rakennettu vanhoilla piirustuksilla/suunnitelmilla = perinnetiedolla & perinteisillä ratkaisuilla.

Nimimerkki kokemusta on. Tuli asuttua Saton rakennuttamassa talossa, rakentajana NCC. Olihan siellä huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, koska 2008 sellainen oli jo pakollinen. Mutta muut ratkaisut olivat ehtaa perinnetietoa

- ikkunoilla pyrittiin keräämään "ilmaislämpöä", esim. itäjulkisivulla ei aurinkosuojalasia
- kylppärissä JA saunassa liki 200 W tehoiset rättipatterit tällaiset oli myös suurempien asuntojen vessoissa
- lisäksi pesutiloissa sähköinen lattialämmitys
- vesijohtonousut porrashuoneessa, jakojohdot kierteli porrashuoneen ja asuntojen eteisten katossa ... ja kun siellä kiertää LV meno&paluujohdoissa 55... 60 asteinen vesi, niin ei tullut vilu, porrashuoneessa oli sisäänkäyntitasoa lukuunottamatta talvellakin 24 °C ja kesällä vähän enemmän

Nuo rättipatterit olivat ihan saatanan keksintö. Niitä on opittu lätkimään pesutiloihin hirveät määrät, koska vanhemmissa taloissa ei ollut koneellista tuloilmaa, vaan laihialaismallin tekniikka = karmiventtiilit ikkunoissa. Vetohaitan vuoksi ne karmiventiilit aina laitetaan kiinni ja silloin ainoaksi henkireijäksi jää saunan korvausilmaventtiili. Kun koko kämpän korvausilma otetaan saunasta, niin pesutilat jäähtyvät. Joten niihin pitää laittaa reilusti lämmitystehoa.

Ylipäätään tällainen lämmitys pitäisi hoitaa tavallisella patterilla, jonka lämmitysteho säätyy ulkolämpötilan mukaan. Rättipatteria ei saisi sulkea ja vedenkin pitää aina olla yhtä kuumaa, joten patteri paahtaa täydellä teholla kesät talvet. Lisäksi oli se pikkuseikka, ettei vm 2008 talossa ollut korvausilmaventtiiliä saunassa, joten rättipatterit olivat aikalailla tarpeettomat!

Tällä liikalämmityksellä saatiin KPH lämpötilaksi paukkupakkasilla 24, nollakeleillä 26 ja kesällä lämmöt nousi yli 30. Partaa ajaessa & hampaita harjatessa piti riisuutua munasilleen, muutoin tuli hiki, kun joutui noin kovasti ponnistelmaan kuumassa!

Tuo kylppärin porrashuoneiden ylilämpenenminen taisi olla taustalla siinä, ettei asunnossa muutenkaan tarvinnut palella. Pakkohan sinne oli lopulta hommata "mobiilikylmennin" eli tällainen siirrettävä jäähdytyslaite.

No, nyt on toinen talo (vm 2012), missä ei ole rättipatteria kylppärissä, pelkkä vesikiertoinen lattialämmitys. Myös ikkunoiden lämmöneristys tuntuu olevan parempi. Tämä nykyinenkin kämppä lämpenee ihan liikaa, jos sälekaihtimet ovat auki, mutta kaihtimien sulkeminen antaa yllättävän hyvän suojan. Viime kesän pahimpien helteiden aikana sisälämpötilan huiput (imuroinnin tms. siivittämänä) 29, mutta yleensä keikuttiin 26-27.

Edellisessä kämpässä lämmöt nousi jo sateisena kesänä tuonne 27 °C tienoille ja seuraavaksi kesäksi hankin sen viilennyslaitteen. Ilman jäähdytyslaitetta olisi varmasti mennyt 30 rikki, kun ei se vekotinkaan aina jaksanut pitää lämpöjä kuin 26-27 asteen tasolla. Yksi naapuri kehui, että hänellä oli asunnossansa jatkuvasti n. 32 °C vaikka öisin ikkunat ja parvekkeen ovi selällään.

Eli nykyisessä talossa pelkkä sälekaihtimien kiinnipito riittää pitämään lämpötilat joten kuten siedettävällä alueella, kun ex kämpässä piti huudattaa 2 kW kylmästöintilaitetta jatkuvalla syötöllä. On siis taloissa eroja.

BTW, molemmissa tapauksissa kyseessä ylimmän krs asunto eli puut tai naapuritalot eivät suojaa. Nykyisessä on jopa reilusti enemmän ikkunapintaa, joten tilanteen voisi odottaa olevan heikompi. Vaan eipä ole, kun aivan selvästi tämän suunnittelussa on enemmän ajatusta uhrattu energiatehokkuuden ja aurinkosuojauksen suhteen.

Tästä esimerkistä näkee, että
- huonolla suunnittelulla tehdään talo, jossa paistuu hengiltä ilman koneellista jäähdytystä
- hyvällä suunnittelulla tehdään talo, missä ei sentään hengiltä paistu, vaikka hieman epämiellyttäviin lukemiin lämpö voikin nousta
- toki kon. jäähdytys olisi kiva, mutta se ei tarkoita, etteikö aurinkosuojaukseen yms. kannattaisi panostaa, säästyyhän siinä sitten jäähdytysenergiaa

Lue lisää

Väitätkö siis ettei vm-2008 ollut korvausilmaventtiiliä saunassa? En ihan heti usko koska siinä on lämmöntalteenotto ja tuloilma tulee kiukaan päälle ja poisto joko lattianraja tai katto, eli sehän olisi laiton ja vastoin rakennemääräyksiä en ole yhtään vastavaaa nähnyt ja satoja näitä tehnyt, kaikissa on toimiva ilmanvaihto ollut, joten oletkohan nyt ihan tosissasi, vai etkö tiedä mistä puhut?
Itse olen törmännyt saunaan jossa ei ollut tuloilmaa vm-86 ja sekin oli huijaten tehty eli valeventtiili seinässä ennen mm 83 rakennetussa sitä ei vaadittukaan vaan tuloilam saunan oven alta pesuhuoneesta eli täysin mitätön, nämä olivat niitä ensimmäisiä kerrostalosaunoja ja huonoja.
Edelleen en usko ettei korvausilmaa ollut vm 2008, koska se olisi täysin laiton ja rakentajan vastuun piirissä yhä!

Lvi-mies2 kirjoitti:

Väitätkö siis ettei vm-2008 ollut korvausilmaventtiiliä saunassa? En ihan heti usko koska siinä on lämmöntalteenotto ja tuloilma tulee kiukaan päälle ja poisto joko lattianraja tai katto, eli sehän olisi laiton ja vastoin rakennemääräyksiä en ole yhtään vastavaaa nähnyt ja satoja näitä tehnyt, kaikissa on toimiva ilmanvaihto ollut, joten oletkohan nyt ihan tosissasi, vai etkö tiedä mistä puhut?
Itse olen törmännyt saunaan jossa ei ollut tuloilmaa vm-86 ja sekin oli huijaten tehty eli valeventtiili seinässä ennen mm 83 rakennetussa sitä ei vaadittukaan vaan tuloilam saunan oven alta pesuhuoneesta eli täysin mitätön, nämä olivat niitä ensimmäisiä kerrostalosaunoja ja huonoja.
Edelleen en usko ettei korvausilmaa ollut vm 2008, koska se olisi täysin laiton ja rakentajan vastuun piirissä yhä!

Lue lisää

Lisään vielä että se tuloilma tulee kiukaan päälle koneella, siis siellä on samanlainen reikäventtiili kuin muissakin huoneissa tai sitten erinäköinen räppänä eli edelleen täytyy olla v.2008 tuloilma saunassa tai ei mene läpi rakennustarkastuksessa!

ei_suunniteltu_lainkaan kirjoitti:

> Suunniteltu päin helvettiä

Korjaus: ei suunniteltu lainkaan. Rakennettu vanhoilla piirustuksilla/suunnitelmilla = perinnetiedolla & perinteisillä ratkaisuilla.

Nimimerkki kokemusta on. Tuli asuttua Saton rakennuttamassa talossa, rakentajana NCC. Olihan siellä huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, koska 2008 sellainen oli jo pakollinen. Mutta muut ratkaisut olivat ehtaa perinnetietoa

- ikkunoilla pyrittiin keräämään "ilmaislämpöä", esim. itäjulkisivulla ei aurinkosuojalasia
- kylppärissä JA saunassa liki 200 W tehoiset rättipatterit tällaiset oli myös suurempien asuntojen vessoissa
- lisäksi pesutiloissa sähköinen lattialämmitys
- vesijohtonousut porrashuoneessa, jakojohdot kierteli porrashuoneen ja asuntojen eteisten katossa ... ja kun siellä kiertää LV meno&paluujohdoissa 55... 60 asteinen vesi, niin ei tullut vilu, porrashuoneessa oli sisäänkäyntitasoa lukuunottamatta talvellakin 24 °C ja kesällä vähän enemmän

Nuo rättipatterit olivat ihan saatanan keksintö. Niitä on opittu lätkimään pesutiloihin hirveät määrät, koska vanhemmissa taloissa ei ollut koneellista tuloilmaa, vaan laihialaismallin tekniikka = karmiventtiilit ikkunoissa. Vetohaitan vuoksi ne karmiventiilit aina laitetaan kiinni ja silloin ainoaksi henkireijäksi jää saunan korvausilmaventtiili. Kun koko kämpän korvausilma otetaan saunasta, niin pesutilat jäähtyvät. Joten niihin pitää laittaa reilusti lämmitystehoa.

Ylipäätään tällainen lämmitys pitäisi hoitaa tavallisella patterilla, jonka lämmitysteho säätyy ulkolämpötilan mukaan. Rättipatteria ei saisi sulkea ja vedenkin pitää aina olla yhtä kuumaa, joten patteri paahtaa täydellä teholla kesät talvet. Lisäksi oli se pikkuseikka, ettei vm 2008 talossa ollut korvausilmaventtiiliä saunassa, joten rättipatterit olivat aikalailla tarpeettomat!

Tällä liikalämmityksellä saatiin KPH lämpötilaksi paukkupakkasilla 24, nollakeleillä 26 ja kesällä lämmöt nousi yli 30. Partaa ajaessa & hampaita harjatessa piti riisuutua munasilleen, muutoin tuli hiki, kun joutui noin kovasti ponnistelmaan kuumassa!

Tuo kylppärin porrashuoneiden ylilämpenenminen taisi olla taustalla siinä, ettei asunnossa muutenkaan tarvinnut palella. Pakkohan sinne oli lopulta hommata "mobiilikylmennin" eli tällainen siirrettävä jäähdytyslaite.

No, nyt on toinen talo (vm 2012), missä ei ole rättipatteria kylppärissä, pelkkä vesikiertoinen lattialämmitys. Myös ikkunoiden lämmöneristys tuntuu olevan parempi. Tämä nykyinenkin kämppä lämpenee ihan liikaa, jos sälekaihtimet ovat auki, mutta kaihtimien sulkeminen antaa yllättävän hyvän suojan. Viime kesän pahimpien helteiden aikana sisälämpötilan huiput (imuroinnin tms. siivittämänä) 29, mutta yleensä keikuttiin 26-27.

Edellisessä kämpässä lämmöt nousi jo sateisena kesänä tuonne 27 °C tienoille ja seuraavaksi kesäksi hankin sen viilennyslaitteen. Ilman jäähdytyslaitetta olisi varmasti mennyt 30 rikki, kun ei se vekotinkaan aina jaksanut pitää lämpöjä kuin 26-27 asteen tasolla. Yksi naapuri kehui, että hänellä oli asunnossansa jatkuvasti n. 32 °C vaikka öisin ikkunat ja parvekkeen ovi selällään.

Eli nykyisessä talossa pelkkä sälekaihtimien kiinnipito riittää pitämään lämpötilat joten kuten siedettävällä alueella, kun ex kämpässä piti huudattaa 2 kW kylmästöintilaitetta jatkuvalla syötöllä. On siis taloissa eroja.

BTW, molemmissa tapauksissa kyseessä ylimmän krs asunto eli puut tai naapuritalot eivät suojaa. Nykyisessä on jopa reilusti enemmän ikkunapintaa, joten tilanteen voisi odottaa olevan heikompi. Vaan eipä ole, kun aivan selvästi tämän suunnittelussa on enemmän ajatusta uhrattu energiatehokkuuden ja aurinkosuojauksen suhteen.

Tästä esimerkistä näkee, että
- huonolla suunnittelulla tehdään talo, jossa paistuu hengiltä ilman koneellista jäähdytystä
- hyvällä suunnittelulla tehdään talo, missä ei sentään hengiltä paistu, vaikka hieman epämiellyttäviin lukemiin lämpö voikin nousta
- toki kon. jäähdytys olisi kiva, mutta se ei tarkoita, etteikö aurinkosuojaukseen yms. kannattaisi panostaa, säästyyhän siinä sitten jäähdytysenergiaa

Lue lisää

> kaihtimien sulkeminen antaa yllättävän hyvän suojan

Joo, kyllähän se varmaan vähän auttaa, mutta perseelleen tuokin homma on täällä mennyt siinä, että kaihtimet pitää laittaa MSE-ikkunoiden ulko- ja sisäpuitteen väliin. Kun aurinko paistaa ulkoikkunan läpi, se kuumentaa kaihtimen ja lasin mennen tullen, jolloin ikkuna kuumenee kaihtimesta huolimatta niin että paukkuu. Ikkunan käyttöohjeessa varoitetaan että kaihdinta ei saa koskaan jättää puoliväliin ja kaihtimen on oltava valkoinen tai kiiltävää alumiinia. Noista saanee osviittaa miten kovan rasituksen auringon säteily aiheuttaa ikkunoille. Säteilysuoja pitäisi ehdottomasti olla ikkunan ulkopuolella, jos aurinko pääsee paistamaan ikkunaan. Mikä se suoja sitten on, en tiedä, mutta se ei varmaan olekaan minun velvollisuuteni tietää, kun en näistä asioista mitään tiedä. Joissain uusissa taloissa parveke on koko asunnon levyinen, jolloin parveke suojaa asunnon ikkunoita. Parvekelasitus kestää auringon säteilyä huomattavasti paremmin, koska siinä on reilut välykset ja se ei ole lämpöeristetty. Täysleveä parveke on myös ulkonäön kannalta selvästi parempi kuin perinteinen tötteröparveke. Ilahduttavaa nähdä edes jossain vähän yritystä.

ei_suunniteltu_lainkaan kirjoitti:

> Suunniteltu päin helvettiä

Korjaus: ei suunniteltu lainkaan. Rakennettu vanhoilla piirustuksilla/suunnitelmilla = perinnetiedolla & perinteisillä ratkaisuilla.

Nimimerkki kokemusta on. Tuli asuttua Saton rakennuttamassa talossa, rakentajana NCC. Olihan siellä huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, koska 2008 sellainen oli jo pakollinen. Mutta muut ratkaisut olivat ehtaa perinnetietoa

- ikkunoilla pyrittiin keräämään "ilmaislämpöä", esim. itäjulkisivulla ei aurinkosuojalasia
- kylppärissä JA saunassa liki 200 W tehoiset rättipatterit tällaiset oli myös suurempien asuntojen vessoissa
- lisäksi pesutiloissa sähköinen lattialämmitys
- vesijohtonousut porrashuoneessa, jakojohdot kierteli porrashuoneen ja asuntojen eteisten katossa ... ja kun siellä kiertää LV meno&paluujohdoissa 55... 60 asteinen vesi, niin ei tullut vilu, porrashuoneessa oli sisäänkäyntitasoa lukuunottamatta talvellakin 24 °C ja kesällä vähän enemmän

Nuo rättipatterit olivat ihan saatanan keksintö. Niitä on opittu lätkimään pesutiloihin hirveät määrät, koska vanhemmissa taloissa ei ollut koneellista tuloilmaa, vaan laihialaismallin tekniikka = karmiventtiilit ikkunoissa. Vetohaitan vuoksi ne karmiventiilit aina laitetaan kiinni ja silloin ainoaksi henkireijäksi jää saunan korvausilmaventtiili. Kun koko kämpän korvausilma otetaan saunasta, niin pesutilat jäähtyvät. Joten niihin pitää laittaa reilusti lämmitystehoa.

Ylipäätään tällainen lämmitys pitäisi hoitaa tavallisella patterilla, jonka lämmitysteho säätyy ulkolämpötilan mukaan. Rättipatteria ei saisi sulkea ja vedenkin pitää aina olla yhtä kuumaa, joten patteri paahtaa täydellä teholla kesät talvet. Lisäksi oli se pikkuseikka, ettei vm 2008 talossa ollut korvausilmaventtiiliä saunassa, joten rättipatterit olivat aikalailla tarpeettomat!

Tällä liikalämmityksellä saatiin KPH lämpötilaksi paukkupakkasilla 24, nollakeleillä 26 ja kesällä lämmöt nousi yli 30. Partaa ajaessa & hampaita harjatessa piti riisuutua munasilleen, muutoin tuli hiki, kun joutui noin kovasti ponnistelmaan kuumassa!

Tuo kylppärin porrashuoneiden ylilämpenenminen taisi olla taustalla siinä, ettei asunnossa muutenkaan tarvinnut palella. Pakkohan sinne oli lopulta hommata "mobiilikylmennin" eli tällainen siirrettävä jäähdytyslaite.

No, nyt on toinen talo (vm 2012), missä ei ole rättipatteria kylppärissä, pelkkä vesikiertoinen lattialämmitys. Myös ikkunoiden lämmöneristys tuntuu olevan parempi. Tämä nykyinenkin kämppä lämpenee ihan liikaa, jos sälekaihtimet ovat auki, mutta kaihtimien sulkeminen antaa yllättävän hyvän suojan. Viime kesän pahimpien helteiden aikana sisälämpötilan huiput (imuroinnin tms. siivittämänä) 29, mutta yleensä keikuttiin 26-27.

Edellisessä kämpässä lämmöt nousi jo sateisena kesänä tuonne 27 °C tienoille ja seuraavaksi kesäksi hankin sen viilennyslaitteen. Ilman jäähdytyslaitetta olisi varmasti mennyt 30 rikki, kun ei se vekotinkaan aina jaksanut pitää lämpöjä kuin 26-27 asteen tasolla. Yksi naapuri kehui, että hänellä oli asunnossansa jatkuvasti n. 32 °C vaikka öisin ikkunat ja parvekkeen ovi selällään.

Eli nykyisessä talossa pelkkä sälekaihtimien kiinnipito riittää pitämään lämpötilat joten kuten siedettävällä alueella, kun ex kämpässä piti huudattaa 2 kW kylmästöintilaitetta jatkuvalla syötöllä. On siis taloissa eroja.

BTW, molemmissa tapauksissa kyseessä ylimmän krs asunto eli puut tai naapuritalot eivät suojaa. Nykyisessä on jopa reilusti enemmän ikkunapintaa, joten tilanteen voisi odottaa olevan heikompi. Vaan eipä ole, kun aivan selvästi tämän suunnittelussa on enemmän ajatusta uhrattu energiatehokkuuden ja aurinkosuojauksen suhteen.

Tästä esimerkistä näkee, että
- huonolla suunnittelulla tehdään talo, jossa paistuu hengiltä ilman koneellista jäähdytystä
- hyvällä suunnittelulla tehdään talo, missä ei sentään hengiltä paistu, vaikka hieman epämiellyttäviin lukemiin lämpö voikin nousta
- toki kon. jäähdytys olisi kiva, mutta se ei tarkoita, etteikö aurinkosuojaukseen yms. kannattaisi panostaa, säästyyhän siinä sitten jäähdytysenergiaa

Lue lisää

> Tällä liikalämmityksellä saatiin KPH lämpötilaksi paukkupakkasilla 24, nollakeleillä 26 ja kesällä lämmöt nousi yli 30. Partaa ajaessa & hampaita harjatessa piti riisuutua munasilleen, muutoin tuli hiki, kun joutui noin kovasti ponnistelmaan kuumassa!

Jos hikoilu koski siis yli 30 astetta niin ei voi muuta sanoa kuin sullapa hyvä lämmönsietokyky. Itse olen munasillani aina kun lämpötila nousee yli 25 asteen. Eli käytännössä osimoilleen huhti/touko-elo/syys. Tänä vuonna olen kironnut kuumuutta vain muutamana päivänä eli on ollut hyvä vuosi. Vituttaa suunnattomasti aina kun joku toivoo hellettä.

Lvi-mies2 kirjoitti:

Lisään vielä että se tuloilma tulee kiukaan päälle koneella, siis siellä on samanlainen reikäventtiili kuin muissakin huoneissa tai sitten erinäköinen räppänä eli edelleen täytyy olla v.2008 tuloilma saunassa tai ei mene läpi rakennustarkastuksessa!

Lue lisää

Nuo saunat kyllä näissä uusissa asunnoissa on turhia käytännössä kun koko kämppä on yhtä saunaa. Toki kylmimpinä talvipäivinä tulee joskus lämmitettyä sauna, mutta sen voisi korvata heittämällä lämmintä vettä seinille ennen suihkua. Olisi aika paljon halvempi ratkaisu, sauna kun maksaa kuitenkin toista kymppiä.

mfgh kirjoitti:

Nuo saunat kyllä näissä uusissa asunnoissa on turhia käytännössä kun koko kämppä on yhtä saunaa. Toki kylmimpinä talvipäivinä tulee joskus lämmitettyä sauna, mutta sen voisi korvata heittämällä lämmintä vettä seinille ennen suihkua. Olisi aika paljon halvempi ratkaisu, sauna kun maksaa kuitenkin toista kymppiä.

Lue lisää

Höpö, höpö, saunassa tuli juuri käytyä ja nautittua, kämpässä on 23 astetta ihan hyvä, talo rv-2013, ilmanvaihto pelaa niin saunassa kuin muuallakin asunnossa en kyllä vanhaan vaihda, niin paljon huonompia ovat vanhemmat.

ei_suunniteltu_lainkaan kirjoitti:

> Suunniteltu päin helvettiä

Korjaus: ei suunniteltu lainkaan. Rakennettu vanhoilla piirustuksilla/suunnitelmilla = perinnetiedolla & perinteisillä ratkaisuilla.

Nimimerkki kokemusta on. Tuli asuttua Saton rakennuttamassa talossa, rakentajana NCC. Olihan siellä huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, koska 2008 sellainen oli jo pakollinen. Mutta muut ratkaisut olivat ehtaa perinnetietoa

- ikkunoilla pyrittiin keräämään "ilmaislämpöä", esim. itäjulkisivulla ei aurinkosuojalasia
- kylppärissä JA saunassa liki 200 W tehoiset rättipatterit tällaiset oli myös suurempien asuntojen vessoissa
- lisäksi pesutiloissa sähköinen lattialämmitys
- vesijohtonousut porrashuoneessa, jakojohdot kierteli porrashuoneen ja asuntojen eteisten katossa ... ja kun siellä kiertää LV meno&paluujohdoissa 55... 60 asteinen vesi, niin ei tullut vilu, porrashuoneessa oli sisäänkäyntitasoa lukuunottamatta talvellakin 24 °C ja kesällä vähän enemmän

Nuo rättipatterit olivat ihan saatanan keksintö. Niitä on opittu lätkimään pesutiloihin hirveät määrät, koska vanhemmissa taloissa ei ollut koneellista tuloilmaa, vaan laihialaismallin tekniikka = karmiventtiilit ikkunoissa. Vetohaitan vuoksi ne karmiventiilit aina laitetaan kiinni ja silloin ainoaksi henkireijäksi jää saunan korvausilmaventtiili. Kun koko kämpän korvausilma otetaan saunasta, niin pesutilat jäähtyvät. Joten niihin pitää laittaa reilusti lämmitystehoa.

Ylipäätään tällainen lämmitys pitäisi hoitaa tavallisella patterilla, jonka lämmitysteho säätyy ulkolämpötilan mukaan. Rättipatteria ei saisi sulkea ja vedenkin pitää aina olla yhtä kuumaa, joten patteri paahtaa täydellä teholla kesät talvet. Lisäksi oli se pikkuseikka, ettei vm 2008 talossa ollut korvausilmaventtiiliä saunassa, joten rättipatterit olivat aikalailla tarpeettomat!

Tällä liikalämmityksellä saatiin KPH lämpötilaksi paukkupakkasilla 24, nollakeleillä 26 ja kesällä lämmöt nousi yli 30. Partaa ajaessa & hampaita harjatessa piti riisuutua munasilleen, muutoin tuli hiki, kun joutui noin kovasti ponnistelmaan kuumassa!

Tuo kylppärin porrashuoneiden ylilämpenenminen taisi olla taustalla siinä, ettei asunnossa muutenkaan tarvinnut palella. Pakkohan sinne oli lopulta hommata "mobiilikylmennin" eli tällainen siirrettävä jäähdytyslaite.

No, nyt on toinen talo (vm 2012), missä ei ole rättipatteria kylppärissä, pelkkä vesikiertoinen lattialämmitys. Myös ikkunoiden lämmöneristys tuntuu olevan parempi. Tämä nykyinenkin kämppä lämpenee ihan liikaa, jos sälekaihtimet ovat auki, mutta kaihtimien sulkeminen antaa yllättävän hyvän suojan. Viime kesän pahimpien helteiden aikana sisälämpötilan huiput (imuroinnin tms. siivittämänä) 29, mutta yleensä keikuttiin 26-27.

Edellisessä kämpässä lämmöt nousi jo sateisena kesänä tuonne 27 °C tienoille ja seuraavaksi kesäksi hankin sen viilennyslaitteen. Ilman jäähdytyslaitetta olisi varmasti mennyt 30 rikki, kun ei se vekotinkaan aina jaksanut pitää lämpöjä kuin 26-27 asteen tasolla. Yksi naapuri kehui, että hänellä oli asunnossansa jatkuvasti n. 32 °C vaikka öisin ikkunat ja parvekkeen ovi selällään.

Eli nykyisessä talossa pelkkä sälekaihtimien kiinnipito riittää pitämään lämpötilat joten kuten siedettävällä alueella, kun ex kämpässä piti huudattaa 2 kW kylmästöintilaitetta jatkuvalla syötöllä. On siis taloissa eroja.

BTW, molemmissa tapauksissa kyseessä ylimmän krs asunto eli puut tai naapuritalot eivät suojaa. Nykyisessä on jopa reilusti enemmän ikkunapintaa, joten tilanteen voisi odottaa olevan heikompi. Vaan eipä ole, kun aivan selvästi tämän suunnittelussa on enemmän ajatusta uhrattu energiatehokkuuden ja aurinkosuojauksen suhteen.

Tästä esimerkistä näkee, että
- huonolla suunnittelulla tehdään talo, jossa paistuu hengiltä ilman koneellista jäähdytystä
- hyvällä suunnittelulla tehdään talo, missä ei sentään hengiltä paistu, vaikka hieman epämiellyttäviin lukemiin lämpö voikin nousta
- toki kon. jäähdytys olisi kiva, mutta se ei tarkoita, etteikö aurinkosuojaukseen yms. kannattaisi panostaa, säästyyhän siinä sitten jäähdytysenergiaa

Lue lisää

Tuo on kuin suora kirjoitus kerrostalosta, jossa asun. Skanskan rakentama, 2009 valmistunut kerrostalo, jossa on liian kuuma alkukeväästä loppusyksyyn asti. Tosiaan:
"vesijohtonousut porrashuoneessa, jakojohdot kierteli porrashuoneen ja asuntojen eteisten katossa ... ja kun siellä kiertää LV meno&paluujohdoissa 55... 60 asteinen vesi, niin ei tullut vilu, porrashuoneessa oli sisäänkäyntitasoa lukuunottamatta talvellakin 24 °C ja kesällä vähän enemmän"
Meillä on usein talvella porrashuoneessa paljon lämpimämpää kuin asunnossa! Ylilämpöä riittää ja joku idiootti on valinnut ikkunoiksi Pilkington Insulight Therm -ikkunat, jotka päästävät maksimaalisesti auringon lämpösateilyä sisään asuntoon ja sitten estävät lämpöä karkaamasta ulos!
Paperilla ehkä hieno ratkaisu "saada ilmaista lämpöä", mutta tosielämässä huomaa, että tämäkin idea oli täysin metsään mennyt!

Lvi-mies2 kirjoitti:

Väitätkö siis ettei vm-2008 ollut korvausilmaventtiiliä saunassa? En ihan heti usko koska siinä on lämmöntalteenotto ja tuloilma tulee kiukaan päälle ja poisto joko lattianraja tai katto, eli sehän olisi laiton ja vastoin rakennemääräyksiä en ole yhtään vastavaaa nähnyt ja satoja näitä tehnyt, kaikissa on toimiva ilmanvaihto ollut, joten oletkohan nyt ihan tosissasi, vai etkö tiedä mistä puhut?
Itse olen törmännyt saunaan jossa ei ollut tuloilmaa vm-86 ja sekin oli huijaten tehty eli valeventtiili seinässä ennen mm 83 rakennetussa sitä ei vaadittukaan vaan tuloilam saunan oven alta pesuhuoneesta eli täysin mitätön, nämä olivat niitä ensimmäisiä kerrostalosaunoja ja huonoja.
Edelleen en usko ettei korvausilmaa ollut vm 2008, koska se olisi täysin laiton ja rakentajan vastuun piirissä yhä!

Lue lisää

> Väitätkö siis ettei vm-2008 ollut korvausilmaventtiiliä saunassa?
Tietääkö LVI-mies, mitä eroa on tulo- ja korvausilmaventtiilillä?

ei_suunniteltu_lainkaan kirjoitti:

> Väitätkö siis ettei vm-2008 ollut korvausilmaventtiiliä saunassa?
Tietääkö LVI-mies, mitä eroa on tulo- ja korvausilmaventtiilillä?

Mitähän tuo tarkoittaaa? Tuloilmaventtiili on sama kuin korvausilmaventtiili, ja kyllä 2008 valmistuneessa on saunassa sekä tulo, että poistoilma ja molemmat koneellisesti, että kovin ristiriitainen kirjoitus.

dtyj kirjoitti:

> kaihtimien sulkeminen antaa yllättävän hyvän suojan

Joo, kyllähän se varmaan vähän auttaa, mutta perseelleen tuokin homma on täällä mennyt siinä, että kaihtimet pitää laittaa MSE-ikkunoiden ulko- ja sisäpuitteen väliin. Kun aurinko paistaa ulkoikkunan läpi, se kuumentaa kaihtimen ja lasin mennen tullen, jolloin ikkuna kuumenee kaihtimesta huolimatta niin että paukkuu. Ikkunan käyttöohjeessa varoitetaan että kaihdinta ei saa koskaan jättää puoliväliin ja kaihtimen on oltava valkoinen tai kiiltävää alumiinia. Noista saanee osviittaa miten kovan rasituksen auringon säteily aiheuttaa ikkunoille. Säteilysuoja pitäisi ehdottomasti olla ikkunan ulkopuolella, jos aurinko pääsee paistamaan ikkunaan. Mikä se suoja sitten on, en tiedä, mutta se ei varmaan olekaan minun velvollisuuteni tietää, kun en näistä asioista mitään tiedä. Joissain uusissa taloissa parveke on koko asunnon levyinen, jolloin parveke suojaa asunnon ikkunoita. Parvekelasitus kestää auringon säteilyä huomattavasti paremmin, koska siinä on reilut välykset ja se ei ole lämpöeristetty. Täysleveä parveke on myös ulkonäön kannalta selvästi parempi kuin perinteinen tötteröparveke. Ilahduttavaa nähdä edes jossain vähän yritystä.

Lue lisää

> Joo, kyllähän se varmaan vähän auttaa, mutta perseelleen tuokin homma on täällä mennyt siinä, että kaihtimet pitää laittaa MSE-ikkunoiden ulko- ja sisäpuitteen väliin. Kun aurinko paistaa ulkoikkunan läpi, se kuumentaa kaihtimen ja lasin mennen tullen, jolloin ikkuna kuumenee kaihtimesta huolimatta niin että paukkuu

Kyllähän vaalea kaihdin kuitenkin heijastaa suurimman osan säteilyenergiasta takaisin ulkoilmaan. Plus uloimman puitteen U-arvo on jotain 6:n luokkaa, jos siinä on pelkkä kirkas lasi. Sisäpuitteessa on lämpölasielementti, jonka U-arvo on lie 1,2-1,8 (koko ikkuna 1,0-1,4). Eli kaihtimen keräämästä lämmöstäkin n. 80 % karkaa ulos.

Nyk. kämpän ikkunoista minulla on vain sellainen tieto (löytyi energiatodistuksesta tms.), että koko ikkunan U-arvo on 1,0. Ja talon energialuokka B. Ex kämpässä energialuokka D, ikkunoiden U-arvoista ei tietoa, mutta esitteissä mainittiin, ettei aurinkosuojalasia ole kuin etelä- ja länsijulkisivuilla. Ex kämpässä kaihtimien hyöty tuntui tosiaan heikommalta (myös etelänjulkisivun ikkunoilla) eli sisälle pukkaisi lämpöä kaihtimien ollessa suljettuinakin. Minkä perusteella lämpölasielementin eristävyyskin oli siellä kehnompi.

...tai sitten niitä ikkunoita on asenneltu vääriin paikkoihin, ei aurinkosuojalasia eteläjulkkarille jne. En minä niistä (itä/eteläikkunat) päällepäin mitään eroa löytänyt.

Molemmissa kämpissä ikkunat itään etelään, mutta nykyisessä lasipintaa on tuplaten. Ikkunoiden suunta pääosin itään ... mutta sehän ei mitenkään automaattisesti ole parempi, päinvastoin. Keskipäivällä aurinko paistaa korkealta ja osuu hyvin viistosti ikkunoihin. Lämpökuorman kannalta itä länsi ovat siksi pahempia, mikäli ei puut tai naapuritalot varjosta. Nyk. kämpässä aurinko paistaa itäjulkisivun ikkunoihin esteettä klo 7-12. Jos pidän kaihtimia edes raollaan, huonelämpö ampuu ylös 2 astetta tunnissa tjsp. Kaihtimet täysin kiinni on aika hyvässä suojassa, mutta onhan se vähän veemäistä, kun ei ole mitään näkymiä ulos.

Muita eroja, nekin niinpäin, että olisi voinut kuvitella ex kämpän olevan parempi...
- ex kämpässä pulpettukatto (jonka alla tuulettuva tila), nykyisessä tasakatto
- ex kämpässä huoneistokohtainen iv-kone, nykyisessä keskitetty iv

Eipä tuolla huoneistokohtaisella mitään jäähdytetty, koska
- ilmanotto itäjulkisivulta, jonka aamuaurinko paahtoi >>30 °C lämpötilaan
- eristämättömät kanavat risteilivät sen 30 lämpöisen KPH katossa
- silloinkin kun koneen kautta sai puskettua sisälle vähän huoneilmaan viileämpää tuloilmaa, niin eipä jollain 40 l/s ilmavirralla ihmeitä tehty, jäähdytysteho jäi muutamaan sataan wattiin

No, ainakin tuli todistettua, ettei parempi energialuokka = kuumenpi talo, vaikka tällaista väitettä usein näkee.

ei_suunniteltu_lainkaan kirjoitti:

> Joo, kyllähän se varmaan vähän auttaa, mutta perseelleen tuokin homma on täällä mennyt siinä, että kaihtimet pitää laittaa MSE-ikkunoiden ulko- ja sisäpuitteen väliin. Kun aurinko paistaa ulkoikkunan läpi, se kuumentaa kaihtimen ja lasin mennen tullen, jolloin ikkuna kuumenee kaihtimesta huolimatta niin että paukkuu

Kyllähän vaalea kaihdin kuitenkin heijastaa suurimman osan säteilyenergiasta takaisin ulkoilmaan. Plus uloimman puitteen U-arvo on jotain 6:n luokkaa, jos siinä on pelkkä kirkas lasi. Sisäpuitteessa on lämpölasielementti, jonka U-arvo on lie 1,2-1,8 (koko ikkuna 1,0-1,4). Eli kaihtimen keräämästä lämmöstäkin n. 80 % karkaa ulos.

Nyk. kämpän ikkunoista minulla on vain sellainen tieto (löytyi energiatodistuksesta tms.), että koko ikkunan U-arvo on 1,0. Ja talon energialuokka B. Ex kämpässä energialuokka D, ikkunoiden U-arvoista ei tietoa, mutta esitteissä mainittiin, ettei aurinkosuojalasia ole kuin etelä- ja länsijulkisivuilla. Ex kämpässä kaihtimien hyöty tuntui tosiaan heikommalta (myös etelänjulkisivun ikkunoilla) eli sisälle pukkaisi lämpöä kaihtimien ollessa suljettuinakin. Minkä perusteella lämpölasielementin eristävyyskin oli siellä kehnompi.

...tai sitten niitä ikkunoita on asenneltu vääriin paikkoihin, ei aurinkosuojalasia eteläjulkkarille jne. En minä niistä (itä/eteläikkunat) päällepäin mitään eroa löytänyt.

Molemmissa kämpissä ikkunat itään etelään, mutta nykyisessä lasipintaa on tuplaten. Ikkunoiden suunta pääosin itään ... mutta sehän ei mitenkään automaattisesti ole parempi, päinvastoin. Keskipäivällä aurinko paistaa korkealta ja osuu hyvin viistosti ikkunoihin. Lämpökuorman kannalta itä länsi ovat siksi pahempia, mikäli ei puut tai naapuritalot varjosta. Nyk. kämpässä aurinko paistaa itäjulkisivun ikkunoihin esteettä klo 7-12. Jos pidän kaihtimia edes raollaan, huonelämpö ampuu ylös 2 astetta tunnissa tjsp. Kaihtimet täysin kiinni on aika hyvässä suojassa, mutta onhan se vähän veemäistä, kun ei ole mitään näkymiä ulos.

Muita eroja, nekin niinpäin, että olisi voinut kuvitella ex kämpän olevan parempi...
- ex kämpässä pulpettukatto (jonka alla tuulettuva tila), nykyisessä tasakatto
- ex kämpässä huoneistokohtainen iv-kone, nykyisessä keskitetty iv

Eipä tuolla huoneistokohtaisella mitään jäähdytetty, koska
- ilmanotto itäjulkisivulta, jonka aamuaurinko paahtoi >>30 °C lämpötilaan
- eristämättömät kanavat risteilivät sen 30 lämpöisen KPH katossa
- silloinkin kun koneen kautta sai puskettua sisälle vähän huoneilmaan viileämpää tuloilmaa, niin eipä jollain 40 l/s ilmavirralla ihmeitä tehty, jäähdytysteho jäi muutamaan sataan wattiin

No, ainakin tuli todistettua, ettei parempi energialuokka = kuumenpi talo, vaikka tällaista väitettä usein näkee.

Lue lisää

Heh, yritin nukkua mutta lämpötila on taas pompsahtanut 26...27 välimaastoon, kun aurinko vissiin paistoi tänään sen verran. Melkein hiki valuu selkää pitkin. Sitten kun menee sänkyyn niin puolet ihosta on patjaa vasten eristettynä ja tilanne pahenee. Olisi pitänyt huuhdella lakanat mutta ei näin myöhään kehtaa enää laittaa linkoamaan.

> Kyllähän vaalea kaihdin kuitenkin heijastaa suurimman osan säteilyenergiasta takaisin ulkoilmaan.

Näin voi olla, mutta yritin kertoa, että se ei ole mikään lopullinen ratkaisu ylilämpökysymykseen.

> - ilmanotto itäjulkisivulta, jonka aamuaurinko paahtoi >>30 °C lämpötilaan

Sama täällä, ilmanotto länsisivulta. Ei mitään järkeä. Päivässä olisi käytännössä pari tuntia aamulla, jolloin voi "jäähdyttää" eli hyvässä lykyssä voisi saada jäähtymään 0,1 astetta. Muutenkin kun sadepäivänä pitää parvekkeen ovea auki, niin lämpötila kyllä laskee jonnekin 23:een, mutta kun oven sulkee, niin parin tunnin päästä on taas jotain 25...26. Tämmöiseen kämppään ilmeisesti mahtuu niin valtava lämpömäärä, että sitä pitäisi jäähdyttää monta päivää.

> No, ainakin tuli todistettua, ettei parempi energialuokka = kuumenpi talo, vaikka tällaista väitettä usein näkee.

Ei kai energialuokka huomioi mitenkään auringon säteilyä? Kyllä talon voi suunnitella fiksustikin. Esim. termiitit tekevät talon aina pohjois-eteläsuuntaisena, vai mitenhän se oli, ne kuitenkin ottavat lämpötalouden huomioon toisin kuin eräs toinen laji.

> kun pistää Vallox koneseen tehoja, niin ei ole kuuma,

No se riippuu siitäkin, mistä ilma tulee. Ei taida tulla itä-etelä-länsi-suunnilta.

rsthz kirjoitti:

> kun pistää Vallox koneseen tehoja, niin ei ole kuuma,

No se riippuu siitäkin, mistä ilma tulee. Ei taida tulla itä-etelä-länsi-suunnilta.

Ihmettelen suuresti, eteläseinällä on ilmanotto ja valloxi pelaa, kun pistää kolmoselle(nelonen suurin) niin viilenee, vaimo käskee jopa pistää pienemmälle välillä.
Olen tyytyväinen uuteen asuntoon ja ilmanvaihtoon, aivan eri kuin vanhemmissa

Aika outoa
, että Iv kone muka lämmitti asunnon?
Gamoon, asuttiin itse KT-2012 ja vesikiertoinen lattialammitys, ylin kerros, paleltiin koko talvi, termarit väännetty täysille, kävivät säätämässä monta kertaa, oman mittarin mukaan meillä oli vain 19 astetta lämmintä, kesällä pärjäsi ei liian kuuma silloinkaan.
Muutettiin toiseen uuteen jossa patterilämmitys, siinä kun sääteli pattereihein extraa, niin talvella lämmin 23, kesällä ei liian kuuma, kun säätää Iv-konetta isommalle, niin puhaltaa.
Painovoimaisessa vanhassa kun asutiin, niin kesällä kämpässä 35 astetta ja ilma seisoi kuin tatti, talvella taas kalsa.