Kannattaa lukea Helsingin Sanomien artikkeli JOHTAJIEN ANSIOT VUOSIKYMMENEN ENNÄTYKSEEN (HS 25.7.15). Tämä on tärkeää tietoa ennen YHTEISKUNTA-SOPIMUSTA, jota hallitus vaatii, eikä vain vaadi vaan suorastaan pakottaa...
HS:n selvityksen mukaan toimitusjohtajajoukon palkat ja rahabonukset kasvoivat 8,3% vuodessa, kun kokoaika työsuhteisen suomalaisen ansio keskimäärin kasvoi 1,5% vuodessa. Toisin sanoen suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja ansaitsi viime vuonna peruspalkkaa ja rahabonuksia keskimäärin 1.031.000 euroa, joka on 79.000 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Pelkästään vuoden aikainen palkankorotus johtajalle on kaksi kertaa enenmmän kuin työntekijän vuoden palkka. Johtajan palkka siis nousi keskimäärin 79.000 € vuodessa ja työntekijän 612 €. Helsingin Sanomat on seurannut 43 saman suuren pössiyhtiön toimitusjohtajien palkkakehitystä vuodesta 2005. Johtajien yhteenlasketut palkat ja bonukset ovt ksaneet 297.000 € eli 40% kymmenen vuoden aikana. Tavallisen rivityöläisen palkka on kasvanut 32 % eli 10.100 € eli kolmasosan johtajien palkkakasvusta. Viime vuonna vertailuryhmän johtajien peruspalkat nousivat 5,5% 762.000 euroonkun suomalaisen peruspalkka nousi 1,5% noin 40.700 euroon.
Yhden johtajan palkalla saisi töihin keskimäärin 25 rivityöntekijää Hesarin selvityksen mukaan.
Toisin sanoen, voiko yhden johtajan työpanos olla yhtä merkittävä ja suuri kuin 25 rivityöntekijän. Mitä johtajat tekevt ansaitakseen yhtä suuren palkan kuin mitä 25 työntekijää yhteensä saa? Keksivätkö uusia innovaatioita, lisäävätkö voimakkaasti myyntiä - vai irtisanovatko työntekijöitä ja vaativat vähemmällä henkilökunnalla entistä suurempaa tuottoa ja tuotantomääriä? Edellyttääkö kepu-ps-kok SSS-hallituksen vaatima yhteiskuntasopimus entistä parempaa tulosta, suurempia palkkoja ja bonuksia johtajille pienemmällä työntekijämäärällä? Pelastuuko Suomen kansantalous, jos johtajien palkat, palkkiot ja bonukset ovat nyt 25-kertaiset työntekijöiden palkkoihin verrattuna ja tulevaisuudessa 25- ... 30-kertaiset?
Tässäpä vielä näitä pörssiyhtiöiden johtajien palkkoja ja bonuksia tiedoksi (HS:n selvityksen mukaan).
Pörssiyhtiöiden palkkakuningas pysyi vuonna 2014 entisenä. Finanssiyhtiö Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh sai palkkaa ja rahabonuksia yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Sampo maksoi hänelle lisäeläkemaksuja miljoona euroa.
He saivat eniten palkkaa, bonuksia, osakepohjaisia palkkioita ja eläkemaksuja 2014:
- Kari Stadigh, Sampo, 4.660.003 €/v
- Christian Clausen, Nordea, 3.485.298 €/v
- Rajeev Suri, Nokia (aloitti tj:na 1.5.2014), 2.879.416 €/v
- Jussi Pesonen, UPM, 2656.000 €/v
- Pekka Lundmark, Konecranes, 2.376.940 €/v
- Matti Lievonen, Neste, 2.343.926 €/v
Heillä on suurin korvaus potkujen varalta. Irtinomisajan palkka ja potkuraha (HS):
- Jussi Pesonen, UPM, 2.697.500 €
- Christian Clausen, Nordea, 2.629.358 €
- Rajeev Suri, Nokia, 2.202.622 €
- Tapio Kuula, Fortum, 2.010.000 €
- Matti Halmesmäki, Kesko, 1.842.600 €
- Kari Stadigh, Sampo, 1.702.288 €
Pitäisikö siis johtajien "taakkaa" helpottaa ja työntekijöiden suostua hallituksen vaatimaan yhteiskuntasopimukseen, jota myös pörssiyritysten johtajat voisivat vapaaehtoisesti tukea luopumalla vaikkapa - niin mistä? Jos johtaja saa saman verran palkkaa kuin 25 rivityöntekijää, niin olisiko vaikeaa luopua yhdestä, eli saada palkkaa ja bonuksia vain saman verran kuin 24 työntekijää saavat?
Pitäisikö työntekijöiden irtisanomissuojaa yhteiskuntasopimuksellla heikentää ja esimerkiksi koeaikaa venyttää vuoteen, kun johtajan palkka ja potkuraha kun on esim. UPM-johtajalla 2.697.500 €?
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa Hesarin artikkelissakin mainittu Nokian Stephen Elopin 2013 irtisanoutumiskorvaus 24,2 miljoonaa euroa. Nokiahan on ollut yksi suurimmista valtion yritystukien saajista perusteluina se, että Nokia haluttiin kotiuttaa Suomeen.
HS:n selvityksen mukaan toimitusjohtajajoukon palkat ja rahabonukset kasvoivat 8,3% vuodessa, kun kokoaika työsuhteisen suomalaisen ansio keskimäärin kasvoi 1,5% vuodessa. Toisin sanoen suuren pörssiyhtiön toimitusjohtaja ansaitsi viime vuonna peruspalkkaa ja rahabonuksia keskimäärin 1.031.000 euroa, joka on 79.000 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Pelkästään vuoden aikainen palkankorotus johtajalle on kaksi kertaa enenmmän kuin työntekijän vuoden palkka. Johtajan palkka siis nousi keskimäärin 79.000 € vuodessa ja työntekijän 612 €. Helsingin Sanomat on seurannut 43 saman suuren pössiyhtiön toimitusjohtajien palkkakehitystä vuodesta 2005. Johtajien yhteenlasketut palkat ja bonukset ovt ksaneet 297.000 € eli 40% kymmenen vuoden aikana. Tavallisen rivityöläisen palkka on kasvanut 32 % eli 10.100 € eli kolmasosan johtajien palkkakasvusta. Viime vuonna vertailuryhmän johtajien peruspalkat nousivat 5,5% 762.000 euroonkun suomalaisen peruspalkka nousi 1,5% noin 40.700 euroon.
Yhden johtajan palkalla saisi töihin keskimäärin 25 rivityöntekijää Hesarin selvityksen mukaan.
Toisin sanoen, voiko yhden johtajan työpanos olla yhtä merkittävä ja suuri kuin 25 rivityöntekijän. Mitä johtajat tekevt ansaitakseen yhtä suuren palkan kuin mitä 25 työntekijää yhteensä saa? Keksivätkö uusia innovaatioita, lisäävätkö voimakkaasti myyntiä - vai irtisanovatko työntekijöitä ja vaativat vähemmällä henkilökunnalla entistä suurempaa tuottoa ja tuotantomääriä? Edellyttääkö kepu-ps-kok SSS-hallituksen vaatima yhteiskuntasopimus entistä parempaa tulosta, suurempia palkkoja ja bonuksia johtajille pienemmällä työntekijämäärällä? Pelastuuko Suomen kansantalous, jos johtajien palkat, palkkiot ja bonukset ovat nyt 25-kertaiset työntekijöiden palkkoihin verrattuna ja tulevaisuudessa 25- ... 30-kertaiset?
Tässäpä vielä näitä pörssiyhtiöiden johtajien palkkoja ja bonuksia tiedoksi (HS:n selvityksen mukaan).
Pörssiyhtiöiden palkkakuningas pysyi vuonna 2014 entisenä. Finanssiyhtiö Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh sai palkkaa ja rahabonuksia yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, minkä lisäksi Sampo maksoi hänelle lisäeläkemaksuja miljoona euroa.
He saivat eniten palkkaa, bonuksia, osakepohjaisia palkkioita ja eläkemaksuja 2014:
- Kari Stadigh, Sampo, 4.660.003 €/v
- Christian Clausen, Nordea, 3.485.298 €/v
- Rajeev Suri, Nokia (aloitti tj:na 1.5.2014), 2.879.416 €/v
- Jussi Pesonen, UPM, 2656.000 €/v
- Pekka Lundmark, Konecranes, 2.376.940 €/v
- Matti Lievonen, Neste, 2.343.926 €/v
Heillä on suurin korvaus potkujen varalta. Irtinomisajan palkka ja potkuraha (HS):
- Jussi Pesonen, UPM, 2.697.500 €
- Christian Clausen, Nordea, 2.629.358 €
- Rajeev Suri, Nokia, 2.202.622 €
- Tapio Kuula, Fortum, 2.010.000 €
- Matti Halmesmäki, Kesko, 1.842.600 €
- Kari Stadigh, Sampo, 1.702.288 €
Pitäisikö siis johtajien "taakkaa" helpottaa ja työntekijöiden suostua hallituksen vaatimaan yhteiskuntasopimukseen, jota myös pörssiyritysten johtajat voisivat vapaaehtoisesti tukea luopumalla vaikkapa - niin mistä? Jos johtaja saa saman verran palkkaa kuin 25 rivityöntekijää, niin olisiko vaikeaa luopua yhdestä, eli saada palkkaa ja bonuksia vain saman verran kuin 24 työntekijää saavat?
Pitäisikö työntekijöiden irtisanomissuojaa yhteiskuntasopimuksellla heikentää ja esimerkiksi koeaikaa venyttää vuoteen, kun johtajan palkka ja potkuraha kun on esim. UPM-johtajalla 2.697.500 €?
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa Hesarin artikkelissakin mainittu Nokian Stephen Elopin 2013 irtisanoutumiskorvaus 24,2 miljoonaa euroa. Nokiahan on ollut yksi suurimmista valtion yritystukien saajista perusteluina se, että Nokia haluttiin kotiuttaa Suomeen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Puuttu vain meiltä kuninkaallinen Johto, kun puolet kansasta heitä seuraa ja ihailee.
Svinhufvud marssi itsenäisyyden tunnustuksen Leniniltä saatuaan Saksaan ja pyysi Wilhelmin poikaa Oskaria kuninkaaksi ja samalla lahjaksi Suomesta rajattomat kaivannaisoikeudet. Saksa oli josaanut puolustusvoimain komentajan ja ministerien paikkoja.
(Mannerheim itki erottamistaan Tukholmassa, lehdistölle )