vaikka ovat tehneet ns. oikeita asioita kuten
- hoitaneet lapset työn ja kodin ristipaineessa ilman yhteiskunnan tukiaisia
- opiskellet velkarahalla, sillä opintorahat ja opiskelijan asumistuet tulivat vasta 1970-luvun puolivälin jälkeen, kun suuret ikäluokat olivat jo valmistuneet
- hoitaneet lapsensa itse, koska subjektiivinen päivähoito-oikeus toteutui vasta noin 30 vuotta sitten
- käytännössä lasten hoito vei 2 v/ lapsi, jolloin esim. kolme lasta lyhensi ansiotyövuosia kuutisen vuotta
- Irtisanomisia raskauden takia tapahtui usein, mutta äidit eivät käräjöineet, koska pelkäsivät "vaikean tapauksen" mainetta. Uramahdollisuudet heikkenivät silti.
- usein osapäivätyö oli pakon sanelemaa muutaman vuoden ajan
- työeläke alkoi karttua vasta 23 vuoden iästä ja lyhytkestoisista ja/tai osapäivistä sekä free-lance -tyyppisistä ei juuri ollenkaan
- yliopistokoulutetun eläkkeeseen oikeuttavat työvuodet voivat usein alkaa vasta 25- vuotiaana tai myöhemmin, 27-28 vuotiaana, kun opiskelun aikainen viikonlopputyö, iltatyö ym. pakon sanelemana pidensi opiskeluaikaa
- pitkä opiskeluaika ja lasten hoito nyppäsivät helposti 6 - 8 vuotta
- sairauseläke 55-60 -vuoden iässä vei työuraa kompensoivat superkarttumat
- mitä kauemmin eläkkeellä, sitä enemmän leikkaukset ovat syöneet eläkkeiden ostovoimaa.
Vuonna 2014 keski-eläke oli n. 1580 euroa /kk. NAISTEN TYÖELÄKKEET SATASIA SEN ALLE. Miesten keskimääräinen työeläke oli n. 1800 e /kk v. 2014.
>>>>Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa koulutetuistakin naisista ja etenkin äideistä joutuu pärjäämään 1100 - 1400 eurolla/ kk, ja siitä menee verot. Tähän ryhmään kuuluvat esim. ravintola-alan ja hoitotyön ammattilaiset, usein luokanopettajatkin sekä myöskin ne korkeimmin koulutetut naiset, joiden eläkekarttuma pieneni lasten hoidon, sairauden ja/tai työttömyyden takia. Lisäksi 1990-luvun laman jälkeen epätyypilliset työsuhteet lisääntyivät ja työttömyysajan kompensaatio eläkkeisiin oli vähäinen.
TÄMÄ ON KAKSINAAMAISTEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMIEN, EI ÄITIEN VIKA.
Lasten hoidosta pitää kompensoida lasta kohden vähintään 5 % eläkkeen päälle, tai esim. 70 e/kk kolmeen lapseen saakka niille äideille, joiden eläke jää alle miesten keskieläkkeen 1800 e/kk. Tämä tekisi monelle äidille asumistuen tarpeettomaksi, samoin lesken eläkkeen viimeistään sen jälkeen kun lapset ovat täysi-ikäiset.
- hoitaneet lapset työn ja kodin ristipaineessa ilman yhteiskunnan tukiaisia
- opiskellet velkarahalla, sillä opintorahat ja opiskelijan asumistuet tulivat vasta 1970-luvun puolivälin jälkeen, kun suuret ikäluokat olivat jo valmistuneet
- hoitaneet lapsensa itse, koska subjektiivinen päivähoito-oikeus toteutui vasta noin 30 vuotta sitten
- käytännössä lasten hoito vei 2 v/ lapsi, jolloin esim. kolme lasta lyhensi ansiotyövuosia kuutisen vuotta
- Irtisanomisia raskauden takia tapahtui usein, mutta äidit eivät käräjöineet, koska pelkäsivät "vaikean tapauksen" mainetta. Uramahdollisuudet heikkenivät silti.
- usein osapäivätyö oli pakon sanelemaa muutaman vuoden ajan
- työeläke alkoi karttua vasta 23 vuoden iästä ja lyhytkestoisista ja/tai osapäivistä sekä free-lance -tyyppisistä ei juuri ollenkaan
- yliopistokoulutetun eläkkeeseen oikeuttavat työvuodet voivat usein alkaa vasta 25- vuotiaana tai myöhemmin, 27-28 vuotiaana, kun opiskelun aikainen viikonlopputyö, iltatyö ym. pakon sanelemana pidensi opiskeluaikaa
- pitkä opiskeluaika ja lasten hoito nyppäsivät helposti 6 - 8 vuotta
- sairauseläke 55-60 -vuoden iässä vei työuraa kompensoivat superkarttumat
- mitä kauemmin eläkkeellä, sitä enemmän leikkaukset ovat syöneet eläkkeiden ostovoimaa.
Vuonna 2014 keski-eläke oli n. 1580 euroa /kk. NAISTEN TYÖELÄKKEET SATASIA SEN ALLE. Miesten keskimääräinen työeläke oli n. 1800 e /kk v. 2014.
>>>>Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa koulutetuistakin naisista ja etenkin äideistä joutuu pärjäämään 1100 - 1400 eurolla/ kk, ja siitä menee verot. Tähän ryhmään kuuluvat esim. ravintola-alan ja hoitotyön ammattilaiset, usein luokanopettajatkin sekä myöskin ne korkeimmin koulutetut naiset, joiden eläkekarttuma pieneni lasten hoidon, sairauden ja/tai työttömyyden takia. Lisäksi 1990-luvun laman jälkeen epätyypilliset työsuhteet lisääntyivät ja työttömyysajan kompensaatio eläkkeisiin oli vähäinen.
TÄMÄ ON KAKSINAAMAISTEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMIEN, EI ÄITIEN VIKA.
Lasten hoidosta pitää kompensoida lasta kohden vähintään 5 % eläkkeen päälle, tai esim. 70 e/kk kolmeen lapseen saakka niille äideille, joiden eläke jää alle miesten keskieläkkeen 1800 e/kk. Tämä tekisi monelle äidille asumistuen tarpeettomaksi, samoin lesken eläkkeen viimeistään sen jälkeen kun lapset ovat täysi-ikäiset.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Täydellistä tietämättömyyttä ja moukkamaisuutta nimitellä ikääntyneitä, arvokkaan työpanoksen tehneitä eläkeläisäitejä loisiksi kuten eräät näyttävät tekevän. Työn ohella, usein yksinhuoltajina, he ovat kasvattaneet tämän päivä veronmaksajat.
Se on persujen tapa.
Eläkeiässä toteutuu välillinen tulonsiirto monilapsisilta äideiltä miehille ja lapsettomille naisille. Nyt jo eläkkeelle jääneet ikääntyneet äidit ovat kasvattaneet tämän päivän veronmaksajat. He kantavat kuitenkin taloudelliset seuraamukset yksin.
Lähde: Eläketurvakeskus, tilastot 31.12.2014
Naisten kokonaiseläkkeistä (brutto)
- 27 % on alle 1000 e/kk
- 49% alle 1250 e/kk ja 65 % alle 1500 e/kk.
Näistä maksetaan veroa enemmän kuin saman suuruisista palkoista. Kokonaiseläkkeeseen sisältyvät työeläkkeen eli omaeläkkeen lisäksi leskeneläkkeet, kansaneläke sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksiin perustuvat korvaukset.
Nimimerkin "puurot-vellit" esittämä väite näyttäisi pitävän paikkansa.
Missä tuollaista "nimittelyä" on esiintynyt? Väitteen sellaisesta on esittänyt antipersu, jonka tulkinnat asioista ovat muutenkin . . . vähintäänkin "kiistanalaisia".
UNOHTUNEET IÄKKÄÄT ÄIDIT
Iäkkäät äidit eivät kiinnosta yhteiskuntaa. Iäkkäitä äitejä ei "ole". Itse sanapariinkin liittyy vaivautuneisuutta. He ovat näkymättömiä yhteiskunnan hiljaisia.
Monet äidit alkoivat itsekin vierastaa äiti-sanaa 1970-luvulla." Äidin" sijaan lapsia opetettiin sanomaan "Kerttu", "Liisa" jne.
Näiden Kerttujen ja Liisojen eläkeasiat on sitten jätetty retuperälle. Pieneläkeläisiä Kerttua ja Liisaa yhdistää se sana, joka on jätetty sanomatta - "äitiys". Heitä yhdistää myös köyhyys.
Tämä porukka on palstaperssun mielestä loisia jotka tulee jättää ulosteisiinsa mätänemään. Palstaperssulla on tällaisia uusnatsistisia aatteita. Ei taida edes moukka hävetä. Ikääntyneiltä äideiltähän perssuhallitus leikkaa leivän suuta ja kodin alta. Sairasta touhua.
ÄITIEN SYÖJIEN pääpukari, mielipidevaikuttajana ja lainvalmistelijana on ollut SAK-SETA:n PERVO-HALONEN, joka on koulutukseltaan juristi.
1. Halonen valmisteli Arajärven kanssa avioliittolain (avioerolaki), joka asui voimaan 1987. Avioerosta tuli ilmoitusasia. Syyllisyyskysymykset ohitettiin kokonaan, mikä on toisaalta hyväkin. MUTTA lapset ja äidit jätettiin heitteille. Lasten huoltajuus, tapaamisoikeudet ja elatusavut jätettiin viime kädessä oikeuslaitoksen harteille. Elatusapupinnareille avautui taivaan portit.
2. HOMOUS ja ELÄIMIIN SEKAANTUMINEN oli sallittua 1970-luvulta 90-vuoden tauon jälkeen. Lapset ovat pervo-liittojen uhreja. Samoin normaalit isät ja äidit, joiden onnettomuudeksi puoliso elää ja on elänyt kaksoiselämää.
3. HALONEN valittiin eduskuntaan ja presidentiksi "arvojohtajana" vahingossa SAK:N ja AY-liittojen rahoituksella ja naisten ja sateenkaari-ihmisten äänillä. Monikaan ei tiennyt ketä oikeasti äänesti.
Halosella olisi ollut aikaa päättäjänä ja vahvana mielipidevaikuttajana vaikuttaa samapalkkaisuuteen sekä naisten ja erityisesti äitien eläkeasioihin. myönteisesti. Halonen ei ole saanut mitään hyvää aikaan, päinvastoin.
Persujen lukutaito ja ymmärrys ei näihin asiantunteviin kirjoituksiin riitä.
Nykyinen persujen sosiaali- ja terveysministeri, konkurssin tehnyt alusvaatekauppias, selviytyi konkurssistaan yhteiskunnan anteeksiannolla. Pienellä rahalla joutui silti kitkuttamaan pitkään. Nyt Audin takapenkillä yhteiskunnan heikompiosaiset on helppo unohtaa.