1. Voiko testamenttiin merkitä tiedoksi yleisesti, että mitkään lapsille annetut lahjat testamentin tekijän elinaikana ei ole ennakkoperintöä saajilleen? Ja onko tällainen pätevä lause - eli tällöin mitään testamentin tekijän elinaikana annettuja lahjoja ei lisätä pesän varoihin?
Nythän on niin, että lain mukaan "tavanomaista suuremmat" lahjoitukset katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi. Ilmeisesti on kuitenkin hyvin epämääräistä mikä sitten missäkin tilanteessa on tavanomaista suurempi lahja.
Jos nimittäin lahjoja tulkitaan ennakkoperinnöksi niin sehän lisää aina pesän varallistuutta ja siten perintöveron määrää kokonaisuudessaan. Siten olisi siis verotuksen kannalta järkevää, ettei ennakkoperintönä luettaisi mitään lahjoituksia.
2. Tähän liittyen. Jos perittävä on antanut vaikka toiselle lapselleen ennakkoperintönä 10 000 euroa mutta tämä lapsi ei kuitenkaan vaadi sitä otettavaksi huomioon perinnön jaossa niin lisätäänkö se kuitenkin pesän varallisuuteen eli nostaako se siten perintöverojan määrää kuitenkin?
Ennakkoperintö ja testamentti
9
527
Vastaukset
^^Jos perittävä on antanut vaikka toiselle lapselleen ennakkoperintönä 10 000 euroa mutta tämä lapsi ei kuitenkaan vaadi sitä otettavaksi huomioon perinnön jaossa niin lisätäänkö se kuitenkin pesän varallisuuteen eli nostaako se siten perintöverojan määrää kuitenkin?^^
"Tämä lapsi" eli lahjan saaja tuskin vaatii lahjansa ottamista huomioon ennakkoperintönä. Jos sen sijaan toinen, vähemmälle jäänyt lapsi tuota vaatii, 10.000 euron lahja lähtökohtaisesti otettaisiin huomioon saajan ennakkoperintönä. Tavanomaiseksi tuollaista lahjaa tuskin voidaan tulkita muutoin kuin porhon perinnönjaossa.
Lahja tulee siis ->vaatia<- otettavaksi huomioon ennakkoperintönä, jollei perittävä ole tätä määrännyt testamentissaan. Vaatimus on esitettävä viimeistään perinnönjaossa ja siihen ovat oikeutettuja muut perilliset, yleistestamentinsaajat ja (osituksessa) eloonjäänyt puoliso.
^^Voiko testamenttiin merkitä tiedoksi yleisesti, että mitkään lapsille annetut lahjat testamentin tekijän elinaikana ei ole ennakkoperintöä saajilleen? Ja onko tällainen pätevä lause - eli tällöin mitään testamentin tekijän elinaikana annettuja lahjoja ei lisätä pesän varoihin?^^
Voihan tällaisen määräyksen testamenttiin liittää. Lahjat eivät tällöin ole ennakkoperintöä. Ne voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin ottaa huomioon rintaperillisen lakiosaa laskettaessa.
PK 7:3.3
"Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu."
^^Siten olisi siis verotuksen kannalta järkevää, ettei ennakkoperintönä luettaisi mitään lahjoituksia.^^
Noinhan se on. Verotuksessa kuitenkin katsotaan ennakkoperinnöksi 3 vuoden aikana ennen perittävän kuolemaa annetut lahjat, vaikka ne siviilioikeudellisesti (esim. testamenttimääräyksen perusteella) eivät annakkoperintöä olisikaan.- pilvipäivä
Lisäyksenä vielä, että ennakkoperinnöstä aikoinaan maksettu lahjavero, sikäli kuin se on asianmukaisesti tullut maksettua, vähennetään lopullisessa perintöverotuksessa. Mikäli lahjoituksen (ennakkoperinnön) yhteydessä maksettu lahjavero on pienempi kuin perittävän kuoleman jälkeen maksuun pantava vero, tulee tämä hyvitetyksi. Takaisinpäin verottaja ei kuitenkaan mitään maksa.
- Perimys
Kiitos nix_nax vastauksesta!
Olisin vielä kysynyt, että jos siis kukaan perillisistä ei vaadi lahjan ottamista huomioon ja perittävä vaikka olisi vielä testamentissa erikseen maininnut ettei mikään aiemmin annettu lahja ole ennakkoperintöä - niin voiko verottaja kuitenkin katsoa, että kyseessä ei ole tavanomainen lahja ja lisätä sen pesän varoihin? Oletetaan, että lahjalla ei olisi ollut tarkoitus suosia ketään perillistä (vaan perittävä olisi esim. antanut suurinpiirtein samansuuruisia lahjoja myös muille perillisille).
Mietin vaan, että tässähän tulee aika outo tilanne jos tavanomaista suuremmat lahjat verottaja voi omatoimisesti lisätä pesän varoihin (en tarkoita nyt 3 vuoden aikaa ennen kuolemaa, vaan sitä ennen). Tällöinhän pesän varat voisi nousta vaikka miten paljon todellisia varoja suuremmiksi, koska tosiasiassa varat olisia annettu lahjoina perillisille jo aikoja sitten. Vai onko kyse siitä, että ne voidaan lisätä vain jos kyse on selvästi ollut suosia jotain toista perillistä?
Ajatellaan nyt vaikka, että perittävällä on 50 vuoden ikäisenä 100 000 euron omaisuus. Hän lahjoittaa siitä kahdelle perilliselleen verovapaina lahjoina (alle 4000 eur/3v sisällä) 65 ikävuoteen mennessä toiselle vaikka 10 000 eur ja toiselle 12 000. Perittävä kuolee 70 vuotiaana ja omaisuutta on jäljellä nyt 78 000 ja testamentissa on maininta ettei mitkään aiemmat lahjoitukset ole ennakkoperintöä. Kumpikaan perillinen ei vaadi ennakkoperinnön huomioon ottamista. Tuleeko pesän arvoksi nyt verotuksessa 78 000 eur vai kenties 100 000 eur (jos verottaja voi katsoa aiemmat lahjoitukset ennakkoperinnöksi?) tai kentie 80 000 eur (jos verottaja katsoisi toisen perijän saaneen 2000 euroa ennakkoperintöä).Perukirjaan tulee merkitä, onko perittävä antanut ennakkoperintöä. Jos perukirjassa lukee, että perittävä ei ollut antanut ennakkoperintöä, ei verottaja omin päin rupea ennakkoperinnöksi mitään nimeämään - poikkeuksena vain nuo sen tiedossa olevat viimeisen kolmen vuoden aikana annetut lahjat.
Jos perunkirjoituksessa läsnä ollut perillinen on eri mieltä pesän ilmoittajan kanssa siitä, onko ennakkoperintöä annettu vai ei, hän voi vaatia eriävän kantansa merkittäväksi perukirjaan. Riitaisen kysymyksen osalta verottaja joutunee odottamaan joko osakasten sopimusjakoa tai pesänjakajan tekemää lainvoimaista jakoa. Ilmoituksesta perintöverotusta voidaan oikaista, jos lahjaa/ennakkoperintöä on jaossa käsitelty toisin kuin perintöveroa määrättäessä.
Jos perittävä on lahjoittanut omaisuuttaan suurin piirtein saman verran kullekin perilliselleen, verottaja ei käytännössä ole näitä ennakkoperinnöksi katsonut.- Perimys
nix_nax kirjoitti:
Perukirjaan tulee merkitä, onko perittävä antanut ennakkoperintöä. Jos perukirjassa lukee, että perittävä ei ollut antanut ennakkoperintöä, ei verottaja omin päin rupea ennakkoperinnöksi mitään nimeämään - poikkeuksena vain nuo sen tiedossa olevat viimeisen kolmen vuoden aikana annetut lahjat.
Jos perunkirjoituksessa läsnä ollut perillinen on eri mieltä pesän ilmoittajan kanssa siitä, onko ennakkoperintöä annettu vai ei, hän voi vaatia eriävän kantansa merkittäväksi perukirjaan. Riitaisen kysymyksen osalta verottaja joutunee odottamaan joko osakasten sopimusjakoa tai pesänjakajan tekemää lainvoimaista jakoa. Ilmoituksesta perintöverotusta voidaan oikaista, jos lahjaa/ennakkoperintöä on jaossa käsitelty toisin kuin perintöveroa määrättäessä.
Jos perittävä on lahjoittanut omaisuuttaan suurin piirtein saman verran kullekin perilliselleen, verottaja ei käytännössä ole näitä ennakkoperinnöksi katsonut.Aivan. Edelleen nyt mietin, että kun esim. tässä lähteessä on sanottu "Pesän varoihin on perintöverotusta toimitettaessa lisättävä lahja, joka perintökaaren mukaan on otettava huomioon perinnönjaossa. " http://www.laki24.fi/pepe-lahjaennakkoperinto-verotus/
Niin jos siis oletus on, että olosuhteisiin nähden normaalia suurempi lahjoitus on katsottava ennakkoperinnöksi jos ei muuta ole määrätty niin onko silloin niin, että se todella on pakko lisätä pesän varoihin VAIKKEI kukaan pesän osakas vaatisikaan sen huomiomista?
Eli esimerkein. Herra X kuolee ja häneltä jää pojat A ja B. Herra X on lahjoittanut A:lle 10 vuotta ennen kuolemaansa 25 000 euroa. Herra X omaisuus kuolinhetkellä on 30 000 euroa. A:lle tehdystä lahjoituksesta ei ole mainintaa onko se ennakkoperintöä vai ei. Ennakkoperintöolettaman mukaan ja olosuhteiden perusteella (X:n varallisuus kuolinhetkellä) se kuitenkin katsottaneen ennakkoperinnöksi (ei ole tavanomainen lahja).
Syyllistyvätkö pesän osakkaat siis virheeseen jos he eivät ilmoita tätä lahjoitusta pesän varoihin perunkirjoituksessa? Onko merkitystä nyt sillä, että vaatiiko poika B tämän lahjan huomiomista ennakkoperinnöksi? Jos B ei sitä vaadi niin onko se silti lisättävä pesän varoihin?
Vai onko niin, että pesän varallisuuden loppusumma riippuu nyt kokonaan B:n toiminnasta. Jos B vaatii ennakkoperinnön huomiomista niin pesän arvo on 55 000 eur mutta jos ei vaadi niin se on vain 30 000 eur. Tällä on tietenkin merkitystä sen suhteen paljonko perintöveroja tulee maksettavaksi. Perimys kirjoitti:
Aivan. Edelleen nyt mietin, että kun esim. tässä lähteessä on sanottu "Pesän varoihin on perintöverotusta toimitettaessa lisättävä lahja, joka perintökaaren mukaan on otettava huomioon perinnönjaossa. " http://www.laki24.fi/pepe-lahjaennakkoperinto-verotus/
Niin jos siis oletus on, että olosuhteisiin nähden normaalia suurempi lahjoitus on katsottava ennakkoperinnöksi jos ei muuta ole määrätty niin onko silloin niin, että se todella on pakko lisätä pesän varoihin VAIKKEI kukaan pesän osakas vaatisikaan sen huomiomista?
Eli esimerkein. Herra X kuolee ja häneltä jää pojat A ja B. Herra X on lahjoittanut A:lle 10 vuotta ennen kuolemaansa 25 000 euroa. Herra X omaisuus kuolinhetkellä on 30 000 euroa. A:lle tehdystä lahjoituksesta ei ole mainintaa onko se ennakkoperintöä vai ei. Ennakkoperintöolettaman mukaan ja olosuhteiden perusteella (X:n varallisuus kuolinhetkellä) se kuitenkin katsottaneen ennakkoperinnöksi (ei ole tavanomainen lahja).
Syyllistyvätkö pesän osakkaat siis virheeseen jos he eivät ilmoita tätä lahjoitusta pesän varoihin perunkirjoituksessa? Onko merkitystä nyt sillä, että vaatiiko poika B tämän lahjan huomiomista ennakkoperinnöksi? Jos B ei sitä vaadi niin onko se silti lisättävä pesän varoihin?
Vai onko niin, että pesän varallisuuden loppusumma riippuu nyt kokonaan B:n toiminnasta. Jos B vaatii ennakkoperinnön huomiomista niin pesän arvo on 55 000 eur mutta jos ei vaadi niin se on vain 30 000 eur. Tällä on tietenkin merkitystä sen suhteen paljonko perintöveroja tulee maksettavaksi.^^Edelleen nyt mietin, että kun esim. tässä lähteessä on sanottu "Pesän varoihin on perintöverotusta toimitettaessa lisättävä lahja, joka perintökaaren mukaan on otettava huomioon perinnönjaossa. "^^
Annoin edellä sinulle vähän pätevämmän "lähteen", nimittäin perintökaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksen, joka sanoo:
"Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä ..."
Mutta mikä on ennakkoperintöä? Jollei lahjaa ole lahjakirjassa tai testamentissa ennakkoperinnöksi määrätty, sitä koskee PK 6:1:n ns. laillinen olettama eli legaalinen presumptio:
"Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun."
Kyseessä on vain lainsäätäjän asettama tulkintaohje, joka ei velvoita lahjatta jääneitä perillisiä siihen vetoamaan. Perinnönjaossa selviää, onko lahja saajan ennakkoperintöä. Jollei kukaan vähemmälle jääneistä pesän osakkaista ennakkoperintöä koskevaa vaatimusta esitä, lahjaa ei lueta ennakkoperinnöksi - kuten jo aikaisemmin kerroin. " Perilliset voivat puolestaan itse päättää vetoavatko ennakkoperintöön." https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennakkoperintö#Tarkoitus_ja_muoto
Ja kun lahjaa ei perinnönjaossa ole ennakkoperinnöksi katsottu, se ei sitä ole perintöverotuksessakaan.
^^Jos B vaatii ennakkoperinnön huomiomista niin pesän arvo on 55 000 eur mutta jos ei vaadi niin se on vain 30 000 eur. Tällä on tietenkin merkitystä sen suhteen paljonko perintöveroja tulee maksettavaksi.^^
Esimerkin tapauksessa, jos lahja 25.000 katsottaisiin ennakkoperinnöksi - koska B niin vaati -, laskennallinen jäämistö 55.000 menisi puoliksi A:lle ja B:lle, jolloin kumpainenkin maksasi perintöveron 27.500 eurosta, mistä A:n osalta vähennettäisiin 25.000 eurosta maksettu lahjavero. (Lahjaveroa ei kuitenkaan palauteta.) Reaalisesta jäämistöstä B saisi 27.500 ja A 2.500.
Jos lahjaa 25.000 ei katsottaisi ennakkoperinnöksi, A ja B jakaisivat puoliksi reaalisen jäämistön 30.000, jolloin kumpainenkaan ei maksaisi perintöveroa.- Perimys
Kiitos nix_nax vielä selvennyksestä, minä en tosiaan tiennyt, että kyse on vain tulkintaohjeesta. Esim. Verohallinnon sivuilta (kuten muiltakin sivuilta joista aiheesta luin esim. http://www.perunkirjoitus.fi/perinto/) saa helposti sen käsityksen, että tällaiset tavanomaista suuremmat lahjat ovat ennakkoperintöä ja siten lisättävä pesän arvoon, eikä siellä mainita mitään siitä, että todellisuudessa kaikki riippuu siitä, että vaativatko muut perilliset ennakkoperinnön huomioonottamista vai ei.
Tästähän nyt siis seuraa, että ratkaisevaa on käytännössä lopulta vain se, että vaatiiko joku perillinen jonkun toisen saaman lahjan (epätavanomaisen) huomioonottamista ennakkoperintönä vai ei. Esimerkin tapauksessani B siis lopulta päättää toimillaan, että katsotaanko A:n saama lahja ennakkoperinnöksi vai ei ja paljon verottaja saa verotuloja. Tuntuu vain oudolta. Tätä tietoa en kuitenkaan juuri löytänyt muista teksteistä joita aiheen tiimoilta selaisin. Tuolla Wikipedian tekstissä se tosiaan lukee mutta wikipedian luotettavuus on aina vähän kyseenalaista.
En siis epäile tietojasi tässä asiassa mutta tämä tuntuu vain tosi kummalliselta, että joka paikassa sanotaan, että millaiset lahjat on ennakkoperintöä ja että ne tulee lisätä pesän varoihin ja sitten lopulta kyse on siitä miten muut perilliset haluavat toimia. ^^Tuolla Wikipedian tekstissä se tosiaan lukee mutta wikipedian luotettavuus on aina vähän kyseenalaista.^^
Se ihan sama lukee professoreiden Aarnio & Kangas opuksessa Suomen jäämistöoikeus I, mihin perustin 26.7. kirjoittamani seuraavan kommentin: "Lahja tulee siis ->vaatia<- otettavaksi huomioon ennakkoperintönä, jollei perittävä ole tätä määrännyt testamentissaan. Vaatimus on esitettävä viimeistään perinnönjaossa ja siihen ovat oikeutettuja muut perilliset, yleistestamentinsaajat ja (osituksessa) eloonjäänyt puoliso." Nyt minulla ei ole käsillä kirjallisuutta, joten sivunumeroita en voi kertoa.
Eikä tuossa ole yhtään mitään kummallista. Verottajahan verottaa siitä perinnöstä, jonka herrat A ja B ovat oikeasti saaneet. Kun B ei vaadi A:n saamaa lahjaa ennakkoperinnöksi, B ei saa muuta perintöä kuin puolet P:n reaalisesta jäämistöstä 30.000 eurosta. A:nkin perintö on tällöin vain puolet 30.000 eurosta.- Perimys
nix_nax kirjoitti:
^^Tuolla Wikipedian tekstissä se tosiaan lukee mutta wikipedian luotettavuus on aina vähän kyseenalaista.^^
Se ihan sama lukee professoreiden Aarnio & Kangas opuksessa Suomen jäämistöoikeus I, mihin perustin 26.7. kirjoittamani seuraavan kommentin: "Lahja tulee siis ->vaatia<- otettavaksi huomioon ennakkoperintönä, jollei perittävä ole tätä määrännyt testamentissaan. Vaatimus on esitettävä viimeistään perinnönjaossa ja siihen ovat oikeutettuja muut perilliset, yleistestamentinsaajat ja (osituksessa) eloonjäänyt puoliso." Nyt minulla ei ole käsillä kirjallisuutta, joten sivunumeroita en voi kertoa.
Eikä tuossa ole yhtään mitään kummallista. Verottajahan verottaa siitä perinnöstä, jonka herrat A ja B ovat oikeasti saaneet. Kun B ei vaadi A:n saamaa lahjaa ennakkoperinnöksi, B ei saa muuta perintöä kuin puolet P:n reaalisesta jäämistöstä 30.000 eurosta. A:nkin perintö on tällöin vain puolet 30.000 eurosta.Mutta jos perittävä on määrännyt jonkun lahjan otettavaksi huomioon ennakkoperintönä niin silloin se myös otetaan huomioon pesän varoissa, eikä silloin tarvitse erikseen vaatia?
Entä voiko perinnön saajat keskenään sopia, että jos perittävä olisikin testamentissa määrännyt jonkun perinnönsaajan lahjan otettavaksi huomioon ennakkoperintönä testamentissa, ettei sitä otetakaan huomioon? Voiko tällaisesta tulla lahjaverovelvollisuus? Tai voiko lahjaverovelvollisuus seurata siitä, että joku perinnönsaaja ei vaadi perinnönjaossa otettavaksi huomioon jotain sellaista lahjaa, joka kuitenkin olosuhteisiin nähden olisi tulkittavissa ennakkoperinnöksi (ennakkoperintöolettama)?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1911294Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221128- 48854
- 70850
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53780Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50725- 33682
- 60679
- 50665
- 52657