Kuulostaa varmasti todella naurettavalta, mutten uskalla ääneen puhua, koska pelkään muiden nauravan. Kärsin esiintymispelosta, jokin aika sitten olin sukulaisen häissä ja kaikki sukulaiset kyselivät, koska on minun vuoroni. On minulla avomies ja olemme kihloissa, yhteinen lapsikin on. En kehdannut sanoa, että vihaan olla huomion keskipiste ja tosissani ennemmin tappaisin itseni, kuin olisin muiden pällisteltävänä. Hermostun aina jos joudun puhumaan suurelle yleisölle tai jopa 2-3 henkilölle.
Palatakseni vielä siihen naimisiinmenoon, niin olemme puhuneet avokkini kanssa siitä, mutta en keksi mitään miten voisimme mennä naimisiin olematta keskipisteenä. Jo lapsena vihasin omia syntymäpäiviäni, kun kaikki tulivat MINUN takiani. Mitä kummaa voin tehdä? Ja vaikeasta masennuksesta olen kärsinyt n. 11 vuotta, apua en osaa ottaa vastaan, koska en pidä itseäni niin tärkeänä, että kuluttaisin ammatti-ihmisten aikaa turhaan.
Palatakseni vielä siihen naimisiinmenoon, niin olemme puhuneet avokkini kanssa siitä, mutta en keksi mitään miten voisimme mennä naimisiin olematta keskipisteenä. Jo lapsena vihasin omia syntymäpäiviäni, kun kaikki tulivat MINUN takiani. Mitä kummaa voin tehdä? Ja vaikeasta masennuksesta olen kärsinyt n. 11 vuotta, apua en osaa ottaa vastaan, koska en pidä itseäni niin tärkeänä, että kuluttaisin ammatti-ihmisten aikaa turhaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voi hyvä ihminen, että turhaan pelkäät. Sinä voit mennä naimisiin vain että kaksi todistajaa on läsnä. Ei siinä sen kummempaa tarvitse. Avioliitto on teidän juttunne ja ei siinä esiintymisiä tarvita.
Tietenkin elämää ajellen, olisi varmaan hyvä päästä vapautumaan tuosta pelosta. Monet kärsivät samasta ongelmasta, mutta kyllä siitä voi pikkuhiljaa päästä ulos.
Anteeksi, mutta sanotko ihmiselle, joka kärsii jostain pelosta, että pelko on turhaa? Sanoisitko esim. vakavasta ahtaanpaikankammosta kärsivälle, että hän pelkää turhaan? Mikään pelko ei ole turhaa ja ulkopuolisena et voi tietää miltä toisesta tuntuu, kun ei sitä sanoiksi voi pukea, monet luulevat foobikkojen vain liioittelevan.
Se naimisiinmeno itsessään on se jota kammoan! Vaikka se onnistuisikin kahden ulkopuolisen todistaessa, niin en voisi kovinkaan kauan salata sitä perheeltä ja mikä tappelu syntyykään, kun se selviää emmekä olisi kertoneet kenellekään, turhaa huomiota saisimme.