Olemme yli 80-vuotinen pariskunta, 60 v. yhteiselämää takana. Pari viikkoa sitten iski sairaus, molempiin. Tässä ollaan. Tulevaa ei osaa ennustaa, kun on tähän asti terveinä oltu, noin suurin piirtein.
Tyrmistys on kova: kenelle me voimme tästä puhua? Kuka kuuntelee ja jaksaa olla läsnä? Lapsilla on työnsä, perheensä, omat lapsenlapsensa, oma elämänsä. Koetamme säästää heitä ruikutuksilta. Mutta siitä seuraa, että vain asialinjalla voimme kommunikoida. Lääkärinlausuntoja, tutkimuksia ja satuja tuloksia. Lupaamme tiedottaa, kun on uutta kuultu. Mutta emme voi purkaa ahdistustamme heille. He ovat huolissaan meistä muutenkin.
Ystävät? Kaikilla on omat sairautensa, jos enää elävätkään. Kukaan ei voi tulla, kenenkään luo ei voi mennä.
Olemme molemmat ihan hyvässä hoidossa, en siitä valita lainkaan, mutta henkistä tukea kaipaisimme, emme vain osaa sitä etsiä.
Meillä on vielä toisemme, mutta olemme eri sairauksien vuoksi eri sairaaloissa, eri lääkäreiden hoivissa, eri suunnilla.
Tyrmistys on kova: kenelle me voimme tästä puhua? Kuka kuuntelee ja jaksaa olla läsnä? Lapsilla on työnsä, perheensä, omat lapsenlapsensa, oma elämänsä. Koetamme säästää heitä ruikutuksilta. Mutta siitä seuraa, että vain asialinjalla voimme kommunikoida. Lääkärinlausuntoja, tutkimuksia ja satuja tuloksia. Lupaamme tiedottaa, kun on uutta kuultu. Mutta emme voi purkaa ahdistustamme heille. He ovat huolissaan meistä muutenkin.
Ystävät? Kaikilla on omat sairautensa, jos enää elävätkään. Kukaan ei voi tulla, kenenkään luo ei voi mennä.
Olemme molemmat ihan hyvässä hoidossa, en siitä valita lainkaan, mutta henkistä tukea kaipaisimme, emme vain osaa sitä etsiä.
Meillä on vielä toisemme, mutta olemme eri sairauksien vuoksi eri sairaaloissa, eri lääkäreiden hoivissa, eri suunnilla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.