Olen nuori aikuinen ja vasta muutamia vuosia ollut oikeasti oravanpyörässä, työelämässä. Kolme viikkoa kesälomaa takana, viikko vielä edessä. Tänään iski ihan jäätävä ahdistus, niin että mahanpohjassa viiltää ja oksettaa. Olen jo valmiiksi kiukkuinen, päätä särkee jne. Tämän sai aikaiseksi se, että pitää lomallakin kestää työviestejä. Itselle olisi tärkeää oikeasti nollata koko loman ajan, että saan tuntea levänneeni. Mutta ei, kun joku innokas työtoveri ei voi jättää työasioita edes lomalla. Nää on näitä ihmisiä, jotka tulevat lomallakin viihtymään ja viettämään aikaa töihin. Itse en halua taas ajatellakaan töitä omalla ansaitulla lomallani, jotta jaksan taas puurtaa vuoden. Olen ennen lomaa ollut niin väsynyt, että teki mieli itkeä jokaisen työpäivän jälkeen ja kello mateli todella hitaasti. Vaikka kuinka yritän miettiä, kuinka hienoa on omistaa työpaikka ja tienata rahaa, niin toisinaan vihaan tätä oravanpyörää. Kaikista pelottavinta on se, että tää on asenne ennen kuin työt on edes alkaneet. Nyt lomalla olen tehnyt asioita joista nautin, nauttinut omasta parisuhteesta, läheisistä jne. Työpäivien jälkeen energiat eivät riitä MIHINKÄÄN, eikä edes viikonloppunakaan. Joskus sentään salille saa itsensä raahattua. Nyt vaan jotenkin kolahti, että työllekö mä elän, jos muuta en jaksa tehdä? Haaveita ja unelmia on (mihin tietysti tarttee rahaa), mutta eipä ole edes energiaa niitä toteuttaa. :/ Joskus mietin, että olenko "palanut loppuun", mutta sitten taas mietin että ehkä on joku asennevamma tms. Olen luonteeltani todella tunnollinen stressaaja, toisaalta myös salaa äänetön kapinoija joka haluisi vajota maan alle ja haistattaa kaikille. Alanvaihtoa olen myös miettinyt, mutta en tiedä onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. Kaikessa on varmaan huonot ja hyvät puolensa.
Lomaltapaluu ahdistaa.
Minävain122
7119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Älä jää missään nimessä työhön joka ahdistaa sinua noin paljon. Jos olet vasta nuori on sinulla vielä elämää edessä ja alaa voi vaihtaa muutamaankin otteeseen.
Ei pidä rääkätä itseään vain huomatakseen että on sannut keski-ikään mennessä masennuksen ja työterveys eläkettä.
Sun tarttee laittaa selvät rajat ja kertoa niisä työpaikallasi.
Sanot että teet töitä sinä ja sinä aikana, ja loppuaika on sitten sun omaa aikaa PISTE!
Mikä se tuollainen työpaikka on että työkaveri pommittaa sinua.
Kirjoita kiireen vilkkaan tälle täysintontulle, että "Hei, nyt oon LOMALLA ja sinä et nyt laittele mulle viestejä!!, mun loma loppuu viikon päästä, menikö perill!"
Vedä puhelimenjohto seinästä, sammuta kännykkä ja NAUTI tää viimeinen viikko!
Sen jälkeen uudet otteet, SELVÄT RAJAT ja juttele ystävällisesti pomosi kanssa asiasta, että sinulla pitää saada olla oma elämä, työaikana teen töitä, mutta en muuten. Jos on pakko, niin ylityökorvau (eikös se oo 100 % enemmän?).
Oletko mukana ammattiliitossa?
En enää vaivaa lisää, RUPEE NYT KIIREELLÄ PITÄMÄÄN LOMAA, elä ees roiku tällä palstalla viikkoon, katso vasta viikon perästä.
No joo, voit tietysti selata, että missä on kylpyläpaikkoja, kivoja lomakohteita, kiva ravintola, uimapaikka (kyllä sitä voi uida sateellakin, jos ei salamoi)..Lykkyä tykö nyt ja tervemenoa LOMALLE!!
Oon hyvä tässä: vannon että oot nainen.
Pidä pomollesi kehityskeskustelu: http://blogit.image.fi/anzionmukaan/pida-pomollesi-kehityskeskustelu/
Ei työn kuulukaan olla mukavaa.
Lomalla sentään pitäisi olla vapaa kaikenmaailman työviesteistä.
"Tämän sai aikaiseksi se, että pitää lomallakin kestää työviestejä...Mutta ei, kun joku innokas työtoveri ei voi jättää työasioita edes lomalla."
Tuollaiset tyypit ovat kyllä työyhteisön kirous, vaikka itse luulevatkin olevansa siunaus. Loma ja vapaa-aika on juuri sitä varten, että on aikaa tehdä ihan omia juttuja ja palautua töistä. Ei työntekijällä ole oletusarvoisesti mitään valvollisuutta tehdä työjuttuja työajan ulkopuolella, ei varsinkaan lomalla. Mahdollisista päivystyksistä ym. sovitaan erikseen ja niistä saa korvauksen, joko palkan tai lisäloman muodossa. Kenenkään ei kannata ilmaiseksi töitä tehdä.
Minä olen sanonut että loman aikana en sähköposteja lue, enkä niin tee. Olen myös sanonut että hätätilanteessa voi soittaa, mutta mistään turhista jutuista ei. Sama pätee iltoihin. Ei voi olettaa, että olen jatkuvasti jossain päivystysmoodissa ilman korvausta tai että vastaisin joskus seitsemän aikaan sähköposteihini.
Kannattaa opetella pitämään puolensa. Jos aina vaan suostuu kaikkeen ja hoitaa lomallakin työjuttuja, niin ei ihme jos ei lainkaan rentoudu.