Tottakai minua harmittaa, miten kaikki meni. Mutta ainakin yritin, mahdollisuuksien rajoissa viimeiseen asti. Jos toinen ei halua jutella sille ei voi mitään. Koen, että on aika lopettaa turha haparointi. Tänne on turha avautua tämän enempää. Aion myös pysytellä sieltä poissa, voin käydä muuallakin. Minulle on varmasti parempi, etten näe sinua enää. Tuskin jäät minua kaipaamaan. Unohda en koskaan, mutta ehkä nämä tunteet rauhoittuvat, jos en sinua enää näe. Epävarmuus jatkuu ja sille ei valitettavasti näy loppua, joten ehkä sen takia on hyvä kylmänviileästi yrittää irrottautua tästä ikävästä. Kai minä sitten petyin kun huomasin, ettet halunnutkaan jutella. Ymmärrän kyllä. Ehkä aikaa oli kulunut liikaa. Ehkä minun olisi pitänyt joskus aikoja sitten tulla luoksesi ja avata suuni. Olisinkin tullut, jos en olisi ollut niin hämmentynyt siitä, olitko kiinnostunut vai et. Edelleenkään en tiedä sitä varmaksi ja vaikuttaa siltä, että emme pääse siitä koskaan keskustelemaan, siltä tuntuu. Ehkä jos törmäisin sinuun jossain joskus. Sekin vaikuttaa epätodennäköiseltä. Enää minulla ei ole rohkeutta ottaa sinuun yhteyttä. Loppuyhteenvetona tämä vaikuttaa aika toivottomalta tilanteelta.
Pala kurkussa
edelleenkiinnostunut
1773
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minusta olisi kiva tietää puhutaanko minusta pahaa seläntakana :/
Höpöhöpö. Kerää hiukkasen rohkeutta nyt. Kyllä susta siihen on, muuten et enää koskaan ikinä näe. Nimittäin hän ei liiku missään missä voisit törmätä. Nyt tai ei koskaan. Haudassa on sitten turha murehtia kun aikoinaan ei tehnyt mtn.
Kenelle sinä kirjoitat? N vai M?
Nainen olen.
Alkukirjain?
Sama kuin otsikon.
Mulla on saman kaltainen tilanne, mutta toisella puolella yhtälöä ja kurkussa sellainen klunssi, ettei henki kulje ja pikkaisen oksettaa. Fiilikset on niin rikki, että mun piti pujahtaa itkua nieleskellen työkavereita piiloon. Maailma romahti hetkessä niin täydellisesti, että sydän löi pitkän aikaa (oikeasti) epätahdissa ja meinasin pyörtyä, eikä se ole asettunt vieläkään...ja tuskin tulee koskaan asettumaankaan. Tiesin, että menetin elämäni rakkauden, ja nyt on enää tyytyminen muistoihin.
Mä ainakin tsemppii toivon tän ketjun porukoille :) On se vaan niin että elämässä selviää hengissä aina seuraavaan hengenvetoon asti. Mä en tajuu mitä hittoo määkin täällä vielä pyörin, mut kun asia on niin et taas heräsin. Sen vaan sanon että ajan kanssa helpottaa - mä tiedän.
Minäkin E*** näin sinusta unta viime yönä.
minä näin sinusta :)
Nimimerkki ja otsikko kaks eri asiaa
Kappalejaot helpottavat tekstin ymmärtämistä. Uusia rakkaita varmaan tulee, tai sitten käy kuten mulle, että olet yksin koko elämäsi. 50/50 chäänssi ja kymmenen prosentin mahdollisuus, että näin käy.
Mutta jos haluaa vain sen yhden tietyn? Sitä on mieluummin vaikka yksin, jos ei häntä saa, kenet haluaa...
Mistä pysyt poissa? Ja mitähän kautta yritit puhua mun kanssa? Kyllä mä oon kiinnostunut liikaakin susta. Ajattelen sua päivin ja öin. Jos tämä mulle oli niin ei sun tarvitse pysyä poissa kauan koska mä häivyn sieltä ikuisiksi ajoiksi kohta muutenkin. Jos sä nyt oikeasti haluat puhua niin laita vaikka viestiä niin sovitaan joku paikka ja aika. Soittaakin toki voit mutta en mä jaksa odottaa viikkoja mahdollista soittoa tai sitten että sitä soittoa ei ehkä tule. Olet epäluotettava! Silti suhun rakastunut. On siis niin että olen tyhmä kun tykkään susta. Kiitos kuitenkin niistä hetkistä.
opettelekirjoittamaansitenettäjaksotattekstisiseiolekivalukeatekstiäjokaonkirjoitettutähäntapaanyhteenpötköönseonrasittavaaYMMÄRRÄTKÖSEONRASITTAVAALUKEA!!!!!!
En ole aloittaja, mutta sopis mun kirjoittamaksi eräälle miehelle, jonka kanssa kaikki jäi kesken. Ja sattuu, vaivaa, mietityttää edelleen.
Voi kuinka toivon, että hän tajuaisi nöyrtyä rakkauden edessä. Itse olen sen tehnyt, enkä muuta enää voi. Tuskin tapahtuu. Surullista. Ei kaikkien kanssa vaan mene yksiin niin moni asia, kuin meillä. Enempää en voi tehdä. Mennä eteenpäin, mutta vielä oon niin kiinni hänessä. Voi olla, että tällaista rakkautta ei enää ole tulossa. Nyt ainaki tuntuu siltä.
kuin omasta näkymästä kirjoitettu.
mä luulen että poissa-silmistä-poissa-mielestä toimii mun kohdalla rakentavasti. alkaen kohta. harvinaistahan on tuo löytää kemiaa, mutta hiljaisuus puhuu enemmän kuin 1000 sanaa. toistuvalla nauhalla. yksipuoleista tunarointia, omien mielikuvien haparointia. sääli, mutta mesevää että kohdattiin :)
ensi kerralla en ihastu tällä tavalla.