"Huumesotaa sanotaan Yhdysvaltojen pisimmäksi ja vaikeimmaksi taisteluksi, siihen on käytetty jo biljoona dollaria. Silti koskaan maan historiassa laittomat huumeet eivät ole olleet yhtä helposti saatavilla kuin nyt. Torstaina 7.8.2014 klo 22.10 ja uusintana keskiviikkona 13.8. klo 23.30.
Yhä useammat maailman maat ovat huomanneet, että Yhdysvaltojen käymä huumeiden vastainen sota pahentaa köyhien kärsimystä eikä auta pienentämään huumeongelmaa. Esimerkiksi Meksikossa satoja syyttömiä istuu vankilassa. Taistelu huumeita vastaan on vienyt hengen kymmeniltätuhansilta ihmisiltä.
Ulkolinja: Amerikan loputon huumesota (America's Longes War)"
Yhä useammat maailman maat ovat huomanneet, että Yhdysvaltojen käymä huumeiden vastainen sota pahentaa köyhien kärsimystä eikä auta pienentämään huumeongelmaa. Esimerkiksi Meksikossa satoja syyttömiä istuu vankilassa. Taistelu huumeita vastaan on vienyt hengen kymmeniltätuhansilta ihmisiltä.
Ulkolinja: Amerikan loputon huumesota (America's Longes War)"
Vastaukset 5
Vanhimmat
Moni jenkeissä on huumeparooni!
"Meksikon ja Yhdysvaltain välinen raja laajoine
harvaan asuttuine erämaineen on pitkään tarjonnut
suotuisat edellytykset rajan yli tapahtuvalle
rikollisuudelle. Valtioiden välistä rajaa luonnehtivat
satoja kilometrejä pitkät aavikko-osuudet, rosoiset
vuoret ja Rio Grande -joki, jotka 33 laillisen
rajanylityspaikan lisäksi toimivat huumeiden, laittomien
siirtolaisten ja aseiden salakuljetusväylinä.
Huumeiden salakuljetus tapahtuu monella tapaa:
henkilö- ja kuorma-autojen salalokeroissa, tunnelien
ja vesiputkien kautta, reppumatkailijoiden kyydissä,
ilmateitse pienlentokoneilla, maastoautojen
kyydissä, tavaralähetysten kautta sekä jokiteitse. Rajan
yli tapahtuva huumekauppa on kaksisuuntaista
huumeiden virratessa Meksikosta Yhdysvaltoihin ja
toisaalta huumeista saatujen miljardien dollarien arvoisten
valuuttatulojen palatessa Meksikon puolelle
(National Drug Control Strategy 2006).
Työssämme pyrimme esittämään Meksikon ja
Yhdysvaltain rajalla tapahtuvan huumekaupan ja
sen synnyttämän rikollisuuden ja toisaalta narcocorridojen
värittämän rajakulttuurin ominaispiirteitä.
Aiheen laajuuden vuoksi päätimme tehdä työstämme
yleispiirteisen katsauksen, jossa keskitymme
useimmin esille tulleisiin ongelmiin ja viime aikojen
tapahtumiin.
Aiheen luonteen vuoksi tutkimusmateriaalin
kerääminen paikan päällä Meksikossa oli mahdotonta.
Emme myöskään vierailleet matkalla lähelläkään
työmme käsittelemää Yhdysvaltain rajaa,
joten omakohtainen havainnointikaan ei tullut kyseeseen.
Näiden seikkojen takia työmme kohdalla
ei voi puhua raportista tai tutkimustuloksista. Aihe
kuitenkin kiinnosti meitä molempia niin paljon,
että päätimme tarttua siihen rajoituksista huolimatta.
Mielestämme Yhdysvaltain ja Meksikon välinen
huumekauppa oli myös tärkeä Meksikoa koskettava
teema ja erottui selkeästi muiden ryhmien aiheista
tuoden siten hyvän lisän poliittis-yhteiskunnallisella
näkökulmallaan.
Huumekaupan taustaa
Meksikon ja Yhdysvaltain väliseen rajaan liittyy ensisijaisesti
kaksi ongelmaa, Meksikon puolelta Yhdysvaltoihin
suuntautuva laittomien siirtolaisten
sekä huumeiden virta. Näistä syistä rajan tuntumassa
käytyjen väkivaltaisten selkkausten määrä on kasvanut
rajusti parin viime vuosikymmenen aikana.
Maiden välistä rajaa luonnehtivat kuvaukset kertovat
rajusta todellisuudesta alueella, jossa kehitysmaa
kohtaa rikkaan länsimaan. Rajavyöhykkeellä on
viime vuosisadan aikana nähty eriarvoisuuden kasvavan
rajan eri puolilla, laittomien maahanmuuttajien
määrän lisääntyvän sekä maquiladorien levittäytyvän
rajavyöhykkeelle, missä näiden kasvuun ja
menestykseen NAFTA on luonut mahdollisuudet.
Meksikon koko huumeongelman syitä voidaan
pohtia tätä samaa taustaa vasten. Yhdysvaltain suuret
markkinat luovat köyhille meksikolaisille maanviljelijöille
mahdollisuuden rikastua huumeilla, ja
kauppa jatkuu, vaikka Meksikon valtio pyrkisikin
kitkemään huumetuotannon ja -kaupan alueeltaan
juurineen. Nykyisen huumekaupan todellisuus on
kuitenkin se, että Yhdysvaltain suuret markkinat
ovat auttaneet meksikolaisen huumekaupan nousemisen
maailman järjestäytyneimmäksi rikosorganisaatioksi,
jonka verkostot ulottuvat hallintoon
saakka (Chepesiuk 1999).
Huumekauppa Meksikon ja Yhdysvaltojen välillä
on jatkunut jo ainakin sadan vuoden ajan. Oopium
oli viedyin huume Yhdysvaltoihin viime vuosisadan
alussa, kunnes marihuana kasvatti suosiotaan 1930-
luvun alussa. Varsinainen huumekaupan räjähdysmäinen
kasvu alkoi kuitenkin vasta 1980-luvulla,
jolloin Kolumbiasta Karibianmeren yli kulkevaa
kokaiinin salakuljetusreittiä Yhdysvaltoihin alettiin
valvoa tarkemmin. Sen seurauksena Meksikosta tuli
merkittävä huumeiden läpikulkumaa, mutta pian
maa alkoi myös itse tuottaa huumeita, erityisesti
marijuanaa ja rajan tuntumassa myös metamfetamiinia.
Alunperin Meksikon huume-elämän keskuksena
toimi Sinaloan osavaltio, jonka pääkaupungista
Culiacánista myös narcocorri"
Jossain joitakin huumeita jo vapautettu. Saadaan köyhäkansa kulkemaan pilvessä, että eivät tajuaisi miten niitä on kupattu!
Pahinta, kun jenkit levittänyt humehelvettinsä Eurooppaan ja Suomeen!
Sikateko tosiaan jenkeiltä tuoda huumehelvetti Suomenkin!