Kiitos vastauksistanne.
Bulimiahan ei aina tarkoita ainoastaan ruoan ahmimista, vaan myös muiden elämän osa-aluitten liiallista väärinkäyttöä. Alkoholismi on ihan normaalia siinä rinnalla, rauhotteet ja piristeet, huumeet, laksatiivit ja kaikki nämä yhdessä. Seksielämä heittää häränpyllyä, raha-asioissa holtittomuutta. Kaikkea pitää saada ahmia, vaikka sitten vaatteita tai miehiä. Kaikkea mieluummin paljon, ettei lopu kesken. Mulla on kaapit täynnä kaikkea useampi kappale, koska yksi ei riitä missään asiassa. Oksentaa pitää useamman kerran jos siihen ryhtyy koska yksi ei ole mitään. Pilleripurkkeja ei riitä yksi koska ne loppuu aina kesken. Lista on loputon. Painon kanssa varsinainen sota käydään. Normaalipaino ei ole mitään vaan pitää olla reilusti yli tai alle. Jos sopii, mieluummin reilusti alipainoinen koska alle normaalin pitää olla.
Sitten tulee vaihe jolloin eristäytyy ja lopettaa kuluttamisen. Keskittyy olennaiseen ja oksentaa. Jollakin sairaalloisella tavalla nauttii siitä ettei kuluta mihinkään. Paitsi tietysti ruokaan. Mutta sitä ei lasketa. Menee kuukausia eikä lähde mihinkään. Ei vastaa puhelimeen. Ei avaa ovea. Ei katso edes sähköposteja. Kaikki kontaktit ulkomaailmasta on uhka. Kunnes ruletti alkaa pyöriä ja kaikki pyörähtää, alkaa alusta.
Kaiken tämän keskellä on helvetin onneton, yksin, häijy, katkera ja uuvuksissa.
Meitä on näköjään paljon. Yksi näistä "kollegoista" kuoli maanantaina.
Hyvää joulua kaikille. Älkää jääkö yksin.
Bulimiahan ei aina tarkoita ainoastaan ruoan ahmimista, vaan myös muiden elämän osa-aluitten liiallista väärinkäyttöä. Alkoholismi on ihan normaalia siinä rinnalla, rauhotteet ja piristeet, huumeet, laksatiivit ja kaikki nämä yhdessä. Seksielämä heittää häränpyllyä, raha-asioissa holtittomuutta. Kaikkea pitää saada ahmia, vaikka sitten vaatteita tai miehiä. Kaikkea mieluummin paljon, ettei lopu kesken. Mulla on kaapit täynnä kaikkea useampi kappale, koska yksi ei riitä missään asiassa. Oksentaa pitää useamman kerran jos siihen ryhtyy koska yksi ei ole mitään. Pilleripurkkeja ei riitä yksi koska ne loppuu aina kesken. Lista on loputon. Painon kanssa varsinainen sota käydään. Normaalipaino ei ole mitään vaan pitää olla reilusti yli tai alle. Jos sopii, mieluummin reilusti alipainoinen koska alle normaalin pitää olla.
Sitten tulee vaihe jolloin eristäytyy ja lopettaa kuluttamisen. Keskittyy olennaiseen ja oksentaa. Jollakin sairaalloisella tavalla nauttii siitä ettei kuluta mihinkään. Paitsi tietysti ruokaan. Mutta sitä ei lasketa. Menee kuukausia eikä lähde mihinkään. Ei vastaa puhelimeen. Ei avaa ovea. Ei katso edes sähköposteja. Kaikki kontaktit ulkomaailmasta on uhka. Kunnes ruletti alkaa pyöriä ja kaikki pyörähtää, alkaa alusta.
Kaiken tämän keskellä on helvetin onneton, yksin, häijy, katkera ja uuvuksissa.
Meitä on näköjään paljon. Yksi näistä "kollegoista" kuoli maanantaina.
Hyvää joulua kaikille. Älkää jääkö yksin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Aika hyvin pitä paikkaansa munki kohalla toi..oon kans ajatellu että oon täysin kaikki-tai ei mitään ihminen..jos mä juon,mä juon täydet kaatokännit,jos oksennan,oksennan monta kertaa,jos jumppaan,pitää jumpata viimeseen asti,jos ostan vaatteita,menee kaikki rahat,ja jos sorrun ruokaan,tai keksiin,se EI TODELLAKAAN jää siihen vaan syön sitte kaiken tai kaikki keksit. ja oksennan,sormet kurkkuun ja pytylle..huuhtelen pytyn sillä suihkulla ja en edes itke..
Mä en oo koskaan itkeny ku oon oksentanu..kukaan ei edes tiedä..ysillä alotin ja ny oon amiksen tokalla..
Välillä menee paremmin että on pitkiä aikoja etten oksenna ja menee syömättömyyden puolelle..sjossain vaiheessa on pakko syödä,esim.seurassa ja ne ei tiedä mitä ne tekee mulle ku perjaatteessa sitte on pakko tulla kotiin ja oksentaa..