Olen rakastunut ihanaan mieheen. Tiedän ettei kukaan voisi olla kultaisempi ja kiltimpi minua kohtaan. Hän suorastaan palvoo maata jalkojeni alla ja on sanonut tekevänsä puolestani mitä vain. Minun on hyvä ja turvallinen olo hänen kanssaan ja kaikki vaikuttaisi täydelliseltä.
Ja sitten se ongelma.
Aika monta vuotta sitten tapasin miehen joka vei ensi katseella jalat altani. Olin varattu silloin, enkä mitään pettäjä tyyppiä, joten se jäi pelkkään katseeseen. Mutta muistan tilanteen kun eilisen päivän. Vaikka takanani seisoi aviomies ja lapset, tuli päähäni jostain ajatus; "Toi on mun!"
Siinä vierähti pari vuotta, enkä mitenkään kulkenut uneksimasta hänestä. Elin perhe-elämääni normaalisti. Tosin aina kun kuulin hänestä tunsin pienen liikkeen sisälläni, mutta se oli siinä. Tiesin että hän ei voisi koskaan kiinnostua minusta, vaikka oltaisiinkin kumpikin vapaita. Ei koskaan!
No sitten kävi niin että minun avioliitoni päättyi, seurustelinkin eron jälkeen pariin otteeseen, särjin sydämeni jne. normaaleja juttuja, joista toivutaan.
Sitten yhtäkkiä, jostain tulee tieto että tämä Mies on myös eronnut jo jokin aika sitten ja voisi olla kiinnostunut minusta.
En tietenkään uskaltanut uskoa moiseen. Kiinnostunut minusta? Hän? En uskonut, kun hän oli ensi tapaamisen jälkeen kehunut minua ja laitteli suloisia viestejä? Kiinnostunut minusta? Hän?
Uskoin vasta kun hän tuli luokseni ja suuteli.
Tietenkin olin varovainen ja ihmeissäni. Voisiko minun toiveeni toteutua??
Lähettelimme kaipaavia viestejä.. uudestaan ja uudestaan. Ja siihen se sitten jäikin. En edes koskaan nähnyt häntä toista kertaa ja lopulta en enää jaksanut niitä viestejä ja kun sitten kuulin että hänellä oli joku muu jota hän oli ilmeisesti tapaillut koko ajan, oli aika selvää että juttu lopahti.
Ikinä ei mitään selitystä, ei mitään. Tosin ei mitään lupauksiakaan, oli vain minun toiveeni.
En rakastunut häneen, en saanut edes tilaisuutta siihen. En oppinut tuntemaan häntä, en tiedä olisiko meillä ollut mitään mahdollisuutta. En tiedä olisiko meillä ollut samoja tulevaisuuden sunnitelmia, en tiedä mitään.
Tai no, taisi olla aika paska aikuiseksi mieheksi, mutta se ei estä minua ajattelemasta häntä.
Järki sanoo minulle, että kaikki on nyt hyvin, näin se pitikin mennä. Ei se juttu olisi voinut koskaan onnistua ja eihän minun pitäny alunperinkään kelvata hänelle.
Miksi en siis pääse asian yli?!
Olen päässyt muistakin suhteista irti normaalisti, muutamassa viikossa, miksi en tästä vaikka aikaa on mennyt jo kuukausia!? Vaikka en edes ehtinyt rakastua? Vaikka minulla on upea tuore suhde?
Miten voisin päästä takaisin aikaan ennen tätä tapausta, kun hän oli pelkkä "filmitähtimäinen-ihastus"? Osaako kukaan neuvoa?
Minunhan pitäisi kuitenkin olla fiksu ja filmaattinen ihminen, mutta ajatus että minun pitäisi kohta mennä rakkaani kanssa juhliin, joissa tämä mies on oman rakkaansa kanssa, ei missään nimessä helpota tilannetta.
Niin, tuskin kukaan osaa neuvoa ellei ihan ammatti-auttaja osu paikalle, mutta oma-kohtaisia kokemuksia ehkä?
Järjellinen ajatteleminen ei auta, siis pitääkö minun oikeasti tehdä jotain?? Jättää nyt ensi alkuun menemättä juhliin? Mikä ei ehkä tosin onnistu..
Haluan hänet pois ajatuksistani!!
Ja sitten se ongelma.
Aika monta vuotta sitten tapasin miehen joka vei ensi katseella jalat altani. Olin varattu silloin, enkä mitään pettäjä tyyppiä, joten se jäi pelkkään katseeseen. Mutta muistan tilanteen kun eilisen päivän. Vaikka takanani seisoi aviomies ja lapset, tuli päähäni jostain ajatus; "Toi on mun!"
Siinä vierähti pari vuotta, enkä mitenkään kulkenut uneksimasta hänestä. Elin perhe-elämääni normaalisti. Tosin aina kun kuulin hänestä tunsin pienen liikkeen sisälläni, mutta se oli siinä. Tiesin että hän ei voisi koskaan kiinnostua minusta, vaikka oltaisiinkin kumpikin vapaita. Ei koskaan!
No sitten kävi niin että minun avioliitoni päättyi, seurustelinkin eron jälkeen pariin otteeseen, särjin sydämeni jne. normaaleja juttuja, joista toivutaan.
Sitten yhtäkkiä, jostain tulee tieto että tämä Mies on myös eronnut jo jokin aika sitten ja voisi olla kiinnostunut minusta.
En tietenkään uskaltanut uskoa moiseen. Kiinnostunut minusta? Hän? En uskonut, kun hän oli ensi tapaamisen jälkeen kehunut minua ja laitteli suloisia viestejä? Kiinnostunut minusta? Hän?
Uskoin vasta kun hän tuli luokseni ja suuteli.
Tietenkin olin varovainen ja ihmeissäni. Voisiko minun toiveeni toteutua??
Lähettelimme kaipaavia viestejä.. uudestaan ja uudestaan. Ja siihen se sitten jäikin. En edes koskaan nähnyt häntä toista kertaa ja lopulta en enää jaksanut niitä viestejä ja kun sitten kuulin että hänellä oli joku muu jota hän oli ilmeisesti tapaillut koko ajan, oli aika selvää että juttu lopahti.
Ikinä ei mitään selitystä, ei mitään. Tosin ei mitään lupauksiakaan, oli vain minun toiveeni.
En rakastunut häneen, en saanut edes tilaisuutta siihen. En oppinut tuntemaan häntä, en tiedä olisiko meillä ollut mitään mahdollisuutta. En tiedä olisiko meillä ollut samoja tulevaisuuden sunnitelmia, en tiedä mitään.
Tai no, taisi olla aika paska aikuiseksi mieheksi, mutta se ei estä minua ajattelemasta häntä.
Järki sanoo minulle, että kaikki on nyt hyvin, näin se pitikin mennä. Ei se juttu olisi voinut koskaan onnistua ja eihän minun pitäny alunperinkään kelvata hänelle.
Miksi en siis pääse asian yli?!
Olen päässyt muistakin suhteista irti normaalisti, muutamassa viikossa, miksi en tästä vaikka aikaa on mennyt jo kuukausia!? Vaikka en edes ehtinyt rakastua? Vaikka minulla on upea tuore suhde?
Miten voisin päästä takaisin aikaan ennen tätä tapausta, kun hän oli pelkkä "filmitähtimäinen-ihastus"? Osaako kukaan neuvoa?
Minunhan pitäisi kuitenkin olla fiksu ja filmaattinen ihminen, mutta ajatus että minun pitäisi kohta mennä rakkaani kanssa juhliin, joissa tämä mies on oman rakkaansa kanssa, ei missään nimessä helpota tilannetta.
Niin, tuskin kukaan osaa neuvoa ellei ihan ammatti-auttaja osu paikalle, mutta oma-kohtaisia kokemuksia ehkä?
Järjellinen ajatteleminen ei auta, siis pitääkö minun oikeasti tehdä jotain?? Jättää nyt ensi alkuun menemättä juhliin? Mikä ei ehkä tosin onnistu..
Haluan hänet pois ajatuksistani!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mene sinne juhliin ja toivo että hän on tosi
mäntti. Etsi ainakin kaikki ärsyttävät piirteet.
Jos esim. ruokailua niin katso kuinka pitelee
haarukkaa. Todennäköoisesti kuin pikkulapsi yäk. ja osaako edes tanssia???? Parasta jos löytäisit
mahdollisimman monta ällöpiirrettä niin unohtaminen käy helposti. Hän on jäänyt jonkinlaiseksi haavekuvaksi sinulle nyt.
Älä mene samoihin juhliin itseäsi kiusaamaan. Kelpaat jollekin sellaisena kuin olet.