Aleksi

Tietääkö kukaan hyvää kirjallisuutta kohdeolioiden rakenteiden mallintamisen periaatteista.

Lähinnä olen kiinnostunut siitä minkälaisia periaatteita noudatetaan kun mallinnetaan tietokannan relaatio-mallia java-tason olioiksi.

Nythän vaihtoehtoina on kaksi vahtoehtoa, joko mallinnetaan realaatiorakenne sellaisenaan javatason olioiksi, tai sitten mallinnetaan vain niiltä osin ja muokattuna kun käyttötapausten totetuttamisessa on tarpeellista.

Molemmissa on puolensa ja puolensa.
Jos relaatiomalli mallinnetaan kokonaan kohdeolioiksi, lähestytään oliotietokantojen maailmaa. Jos taas mallinnetaan vain sen verraan kun tiettyjen käyttötapausten toteuttamisessa on tarpeellista, vältytään turhilta viittauksilta, koska viittauksista ei ole toiminnallisuuden kannalta mitään hyötyä kun on relaatiotietokanta käytössä. Tosin relaatiomallin mallintaminen kokonaan kohdeolioiksi ei liene kovinkaan hyödyllistä relaatiotietokantoja käytettäessä.

Jos löytyy kirjallisuutta aiheesta joka nimen omaan käsittelee tätä ongelmaa olisin kiitollinen ja tukevoittaisin teoriataustaani ja näkemystäni asiasta.
4180
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Varsinaisesta teoreettisesta puolesta en osaa sanoa mitään, mutta käytännön kokemuksesta osaan sen verran sanoa, että toi on ihan sovellus specifistä. Sama homma kuin kuinka suunnittelet tietokannan softalle, eli riippuu ihan softasta.

Tämän hetken kuumin nimi ORM teknologiassa taitaa olla toi hibernate, joka tukee esim. lazy initalisointia viittauksissa.

www.hibernate.org

Hibernate hoitaa hommat sen verran hyvin, että se hoitaa hommat myös EJB3:n entiteetti olioille.

Äänestä
  • lisää..

    Sen olen alalla oppinut että teoriapuolella ei tee tuotekehityksessä mitään, jos ei ole käytännön osaamista.

    Mua oksettaa kaikki tekut yms. ääliöt jotka tulee jubbailemaan mutu tietämyksellään ja hienoilla graafisilla ikkunoillaan ja uml kaavioilla, ja sit kun hommat menee vit&&&si, niin sitten meikäläinen saa tehdä viikonloput duunia ja korjata niiden käytännön tietämättömyydestä johtuvia mokia.

    Äänestä

  • petsku kirjoitti:

    lisää..

    Sen olen alalla oppinut että teoriapuolella ei tee tuotekehityksessä mitään, jos ei ole käytännön osaamista.

    Mua oksettaa kaikki tekut yms. ääliöt jotka tulee jubbailemaan mutu tietämyksellään ja hienoilla graafisilla ikkunoillaan ja uml kaavioilla, ja sit kun hommat menee vit&&&si, niin sitten meikäläinen saa tehdä viikonloput duunia ja korjata niiden käytännön tietämättömyydestä johtuvia mokia.

    Ehkä mainitsemasi henkilöt eivät tiedä asioista kuitenkaan tarpeeksi. Pitäisi olla tukeva teoriapohja ja paljon käytännön kokemusta, jotta teoria toimisi käytännössä.

    UML-kaaviot ovat todella tarpeellisia, itseasiassa pitäisikin itse suunnitteluvaihe erottaa koodaamisesta, eli ensin väännetään sitä UML:ää ja sen jälkeen koodataan ja taas UML:ää.

    Kun suunnittelu selvästi erotetaan koodaamisesta, tulee suunnittelun ratkaisuista selvästi erillinen oma osansa, eikä siis tehdä äkkiä koodatessa sellaisia valintoja joissa pitäisi miettiä enemmän ja myös tutkia jo olemassa oleviakin vaihtoehtoja.

    Täytyy tutkia hibernatea.

    Äänestä

Anna kannan olla relaatiomallissa, ja hoida TARVITTAVA oliopohjaisuus muualla. Referenssejä löytänet muualta.

Tuotanto-kuluttajatuote ketjun muutos nimittäin vaatii muutakin kuin koulutusta ja ideologiaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kohdeolioiden mallinnukse t... kirjoitti:

Tietääkö kukaan hyvää kirjallisuutta kohdeolioiden rakenteiden mallintamisen periaatteista.

Lähinnä olen kiinnostunut siitä minkälaisia periaatteita noudatetaan kun mallinnetaan tietokannan relaatio-mallia java-tason olioiksi.

Nythän vaihtoehtoina on kaksi vahtoehtoa, joko mallinnetaan realaatiorakenne sellaisenaan javatason olioiksi, tai sitten mallinnetaan vain niiltä osin ja muokattuna kun käyttötapausten totetuttamisessa on tarpeellista.

Molemmissa on puolensa ja puolensa.
Jos relaatiomalli mallinnetaan kokonaan kohdeolioiksi, lähestytään oliotietokantojen maailmaa. Jos taas mallinnetaan vain sen verraan kun tiettyjen käyttötapausten toteuttamisessa on tarpeellista, vältytään turhilta viittauksilta, koska viittauksista ei ole toiminnallisuuden kannalta mitään hyötyä kun on relaatiotietokanta käytössä. Tosin relaatiomallin mallintaminen kokonaan kohdeolioiksi ei liene kovinkaan hyödyllistä relaatiotietokantoja käytettäessä.

Jos löytyy kirjallisuutta aiheesta joka nimen omaan käsittelee tätä ongelmaa olisin kiitollinen ja tukevoittaisin teoriataustaani ja näkemystäni asiasta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu