Tää on varmaan tätä ensi-odottajan onnellista tietämättömyyden tilaa, mut mä en kerta kaikkiaan osaa pelätä synnytystä. Mun ajatukset synnytyksestä voi kiteyttää seuraavaan; sattuu helvetisti, mutta kaikki siitä on selvinny, joten niin minäkin. Se siitä! Olen valmis huutamaan, puremaan ja potkimaan. Mut se kuuluu asiaan.
Olenkohan jotenkin välinpitämätön tai tunneköyhä, vai ajatteleeks joku muu samoin?
En kyl ikinä hammaslääkärissäkään ota puudutuksia ja lekurit on mm. hedelmöityshoitojen yhteydessä kehuneet, että mulla on hirmunen kipukynnys... :) Kuulostaa hauskalta!
Olenkohan jotenkin välinpitämätön tai tunneköyhä, vai ajatteleeks joku muu samoin?
En kyl ikinä hammaslääkärissäkään ota puudutuksia ja lekurit on mm. hedelmöityshoitojen yhteydessä kehuneet, että mulla on hirmunen kipukynnys... :) Kuulostaa hauskalta!
Vastaukset 6
Vanhimmat
oli etten ikinä ajatellu et synnytystä voisi pelätä.sitten kun synnytys alkoi niin ei ollut mitää ongelmia ja ilman kivunlievitystä tyttö tuli maailmaan jalat edellä 3h40min..jäi todella ihana kokemus synnytyksestä..
Pelko unohtui siinä vaiheessa kun todelliset poltot alkoivat. Ne kestävät siihen asti kun vauva on maailmassa, ja unohtuvat lähes samantien.
Mä en pelänny ekaa synnytystä niin paljoo kuin näitä muita. Kun sitten tiesi mitä oli tulossa, niin kyllä mä pelkäsin sitä kipua aivan järjettömästi. Enkä mä kokenu että kipulääkkeet olis mitenkään sitä kipua vieneet pois. Yhtä tuskaa se on aina ollut. Mutta hengissä ollaan edelleen.
Sitä sanotaan että kipu unohtuu, ei mulla unohtunu. Ainoastaan kipu loppui kuin seinään, kun lapsi syntyi, mutta pitkään mä muistin ne kivut, sillä niin hurjat ne oli. Jotenkin ne palautui useita viikoja vielä mieleen.
minäkään koska en tiennyt mitä tuleman pitää =)
tosin en pelännyt toistakaan odottaessa.
Mua ei pelottanut ensimmäinen synnytys; miten voi realistisesti pelätä jotain mitä ei ole aiemmin kokenut?
Eikä mua pelota tulevakaan synnytys; tää on nimittäin mun eka toka kerta ;)
Esikoiseni pukkasin maailmaan ihan luomuna mut ei se sitä tarkoita että toka irtois yhtä helposti. Katotaan sit miltä näyttää.
En myöskään pelännyt ja itse synnytyskin oli helpompi kuin kuvittelin. Yleensä synnyttäneiden puheissa tuskat ovat olleet aina hirveät, mutta ainakin minulla ne olivat ihan siedettävät.Helpompaa kuin luulin. Hyvin se menee!