Etelärannikon pitkään jatkunut erittäin kostea ja lämmin sää lisää homeen vaaraa ulkona kylmiltään olevissa veneissä merkittävästi. Nyt jos suinkin mahdollista veneeseen kannattaa viedä auton sisätilan lämmitin poistamaan kosteutta ja kuivattamaan venettä.
Itse laitoin sisätilalämmittimen veneeseen kytkinkellon ohjaamana 3 tunnin käynti/taukojaksoilla, jotta homeen vaara pienenisi. Sähkön kustannus on pieni verrattuna mahdolliseen puhdistukseen kuluvasta ajasta ja kustannuksista.
Itse laitoin sisätilalämmittimen veneeseen kytkinkellon ohjaamana 3 tunnin käynti/taukojaksoilla, jotta homeen vaara pienenisi. Sähkön kustannus on pieni verrattuna mahdolliseen puhdistukseen kuluvasta ajasta ja kustannuksista.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tulee vaan mieleen tuo lämpeneminen, kylmeneminen, kosteuden tiivistyminen
tuossa ratkaisussasi. Tiedä häntä.
Sähköä kulunee, maksatko itse vai kaupunki / kerho ?
Itse olen lähtenyt siitä, että hyvä tuuletus
peitteen alla, luukut auki, kaikki irrotettavat
elektroniset laitteet pois, kaikki tekstiilit pois, pinnoille tolukäsittely ennen talvisäilytystä, crc-käsittely sähköpuolelle ja
lisäksi pari suolapussia keräämässä kosteutta.
Toivotaan kuitenkin, ettei homeongelmia
olisi keväällä !
Muistaakseni 2001 oli samanlainen syksy ja alkutalvi kuin nyt ja tällä foorumilla kirjoitettiin paljon keväällä talven aikana tulleista homeongelmista. Veneeseen viemäni kosteusmittarin mukaan sain kosteuden putoamaan lähes 100% kosteudesta noin 80% tasolle ja vene tuntui kuivuneen merkittävästi. Kunhan pysyvä pakkasjakso alkaa lopetan lämmittämisen. Veneessä on tyynyt nostettuna koholle, koska niiden säilyttämiseen ei ole mualla tilaa.
Maksan sähkön itse telakalle.
jos veneen pohja ei kosketa lunta ja pressut ovat ympäri venettä aina pohjan tasoa myöten siten, että ilma pääsee tekemään alipaineen pussin sisäpuolelle, vene ei pääse homehtuun. meillä on pysynyt todella kuivana bella660 kunhan se alkuperäinen pyöriteltävä luukku on ruuvattu yli puoliksi auki ja patjat on viety muualle.
Itsellä 9-metrisessä veneessä 3 kuivapalloa, ikkunat vähän rakosellaan. Patjat pystyssä, kaikki lokerot ja kaapistot avoinna. Sisätilat olleet kuivat, eikä homeongelmia minään keväänä. Talven aikana pitää vain käydä tarkistamassa/vaihtamassa kuivapallojen pussit ja siinä kaikki.
Kun luukut on auki tai tuuletus muuten toimii kunnolla ei kosteudenkerääjillä ole mitään merkitystä. Sama kun pitäisit kosteudenkerääjää istuinkaukalossa.
Siinä tapauksessa, jos tila on umpinainen eikä ilma kierrä kosteudenkerääjistä on jotakin hyötyä.
Olen samaa mieltä, kosteus on ilmassa, joka tulee näinollen ulkoa ... sitä riittää koko ajan.
Mikä on istuinkaukalo?
Mulla on Torrball-astiat, joihin olen laittanut
sukkahousun sisään n. 1/2 kg suolaa. Kummastakin
tyhjennän talvikauden aikana muutamia litroja
vettä..
Itse olen käyttänyt Bilteman valmiita purkkeja mutta jos suola toimii niin kerro käytätkä merisuolaa??
Kale
sen pitää olla ei siis merisuolaa. Pitää muistaa vaihtaa/lisätä ainakin pari kertaa talvessa. Ja siis kaikki luukut kiinni. Minulla on ollut torrballeja 6 kpl ja pari viimeistä talvea lisäksi vielä sukkahousuissa ämpärin päällä pari satsia. Tällä systeemillä on home pysynyt pois länsirannikolla jo 8 talvea kylmässä hallissa 35-jalkaisessa purjeveneessä.
Tässä selvennykseksi joitain synonyymejä (=samaa tarkoittavia sanoja) istuinkaukalolle:
sitloora, avotila, istumalaatikko ja cockpit.
Toivottavasti tunnistat jonkun näistä.
Se vene hengittää koko ajan ilmaa (koska ei ole hermeettisesti suljettu). Tästä johtuu se, että saatte kuivata melkoiselta maantieteelliseltä alueelta ilman jos meinaatte että veneen sisälläkin kosteus todella vähenee.
Vaikuttaako suolan olemassaolo sitten homeeseen? Saattaa vaikuttaakin. Suolahuoneita suositaan kylpylöissä, ovat hyväksi hengitysteille ja astmaatikoille - tappaisiko mikrobeja. En tiedä.
Vene kyllä hengittää, mutta hyvin hitaasti. Harvalla tuuli pääsee ihan vapaasti veneen läpi puhaltamaan, ja hyvä niin. Tulisi nimittäin lumet mukana.
Ilman kuivaaminen veneessä ei mielestäsi ole järkevää, koska vene ei ole ilmatiivis. Samalla logiikalla varmaankin myös ajattelet, ettei huoneilmaa kannata lämmittää, koska talot eivät ole ilmatiiviitä? Saat lämmittää ilman melkoiselta maantieteelliseltä alueelta jos meinaat että lämpötila asunnon sisällä todella lämpenee?
Jos sinulla pysyy laskutikku kädessä voit vallan hyvin katsoa kuinka käy. Kyllä tuohon on matemaattisia malleja olemassa.
Vene kuten mikä tahansa vuotava purkki hengittää kun lämpötila ja ilmanpaine veihtelee. Vene on vielä niin vuotava että tuulikin vaikuttaa asiaan.
Jotta tuolla silicageelin käytöllä olisi jotain merkitystä kosteuden vähentäjänä noinkin pitkälle aikajänteelle, tulee purkin olla pahuksen tiivis (karrikoiden kaksinkertaisilla 0-renkailla varustetuja laippaläpivientejä).
Minun on myönnettävä edustavani sen verran tuoretta sukupolvea, ettei laskutikun käyttö suju kovin luontevasti. Mutta sinähän varmaan esität mielelläsi ne laskelmasi, joilla olet päätynyt vankkaan johtopäätökseesi.
Tosiaan oma uskomukseni suolan toimimisesta perustuu ihan pelkkään päättelyyn ilman matemaattisia malleja. Uskon matemaattisen mallin muodostamisen olevan hankalaa, joten helpointa olisi varmastikin tehdä empiirinen tutkimus. Laitetaan suolapurkki veneeseen ja toinen veneen ulkopuolelle. Jos ulkopuolella olevaan astiaan kertyy enemmän vettä, voidaan olettaa että veneen sisällä ilma on kuivempaa.